Hengityssuojaimien tarve koronaepidemian aikana yllätti sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan – Tämä muutti tilanteen
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi maanantaina, että hoivakotien hoitajille aletaan tuottaa kankaisia hengityssuojaimia.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto
Julkaistu: 5:32
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Päivi Sillanaukee huomauttaa, että kirurgisia maskeja ei ole koskaan aiemmin käytetty hoivakodeissa ja kotihoidossa.
Suomessa aletaan valmistaa kankaisia hengityssuojaimia hoivakotien hoitajille. Tällä hetkellä suojista on pulaa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi asiasta ensimmäisenä Ylen televisiouutisille.
– Aika moni tekstiilialan yritys on ilmoittanut kiinnostuksensa. Kun kyse ei ole lääkinnällisestä tarvikkeesta tai laitteesta, ei tarvita sertifiointia, Sillanaukee sanoo Ilta-Sanomille.
Työterveyslaitoksen, Fimean ja Tukesin antaman ohjeistuksen mukaan hapen täytyy kulkea kankaisen hengityssuojaimen läpi ja se täytyy pestä käytön jälkeen 90 asteessa. Sillanaukeen mukaan on kehitetty myös kankaita, joihin virukset eivät tartu.
– Tämä saattaa avata mielenkiintoista uutta tuotekehitystä ja markkinoita tuotteille.
Isot tekstiilialan yritykset ovat olleet yhteydessä ministereihin, Sillanaukee kertoo. Ne ovat kertoneet, että voivat polkaista kolmannen työvuoron pystyyn suojien valmistamiseksi.
– Tällä asialla on työllistävä vaikutus. Kyse on myös kestävästä kehityksestä, koska suojat ovat pestäviä ja kestäviä, joten niistä tulee vähemmän jätettä.
Pitäisikö tavallisten kansalaisten suojata kasvonsa edes jollain liinalla?
– Pitäisi hankkia enemmän kansalaistaitoja, miten niitä käytetään. Se suojaa muita ihmisiä, ei käyttäjää itseään. Siinä käy hyvin äkkiä niin, että aiheuttaa itselleen ja muille enemmän tartuntoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on koulutettu näiden käyttöön.
STM:n ylijohtajan mukaan huoltovarmuusvarastossa ei ole otettu huomioon sitä, että hengityssuojaimia otetaan käyttöön niin laajasti kuin nyt. On uutta, että esimerkiksi kotihoidossa hoitajat käyttävät hengityssuojaimia.
– Jos todetaan, että näillä on pystytty kotihoidon piirissä asiakkaita jonkun verran suojata, silloin meidän kannattaa ruveta tuottamaan kankaisia suojaimia eri tavalla ja pistää niitä varastoon. Silloin olemme ihan eri tilanteessa seuraavalla kerralla, kun tällainen tilanne tulee.
Kankaisia hengityssuojaimia voivat käyttää jatkossa hoivakotien hoitajat, kotihoitokäyntejä tekevät hoitajat ja vammaisten henkilökohtaiset avustajat.
– Kaikissa tilanteissa täytyy muistaa, että sekä hoitajan että hoidettavan tulee olla terve. Jos jommalla kummalla on hengitystieoireita, niin silloin on toisenlainen suojaus tarpeen.
HELSINGIN ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on arvostellut kovasanaisesti pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta pandemian estämisessä. Lehtonen on laskenut, että 4–6 kuukauden kestoisen epidemian ajaksi sosiaali- ja terveysalalla työskentelevälle henkilöstölle tarvitaan 120–180 miljoonaa kirurgista maskia. Hänen mukaan hallitus ei ole antanut tietoa tarvittavista määristä.
– Noissa luvuissa meidän tilaukset liikkuvat. Pyrimme hankkimaan kirurgisia maskeja maailmalta koko ajan, Sillanaukee sanoo.
Sillanaukee kertoo, että Suomessa on suunnitteilla myös omaa kirurgisten maskien tuotantoa.
– Siinä menee muutama viikko, ennen kuin tämän tyyppistä tuotantoa saadaan pystyyn. Kangassuojaimia voidaan saada nopeammin.
Kotimainen tuottaja pystyy tuottamaan jo tätä nykyä visiirejä Suomen tarpeisiin. Maailmalta Suomi on tilannut suojavarusteita pääasiassa Kiinasta.
– Suojavarusteiden tarve yllätti, sillä jos kirurgisia maskeja käytettäisiin niin kuin aiemmin, kulutuksen tarve olisi ollut aivan toista luokkaa. Tämä, että niitä käytetään kotihoidossa ja hoivakodeissa oireettomilla hoitajilla oireettomia asiakkaita hoidettaessa, on muuttanut tilannetta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on saanut arvostelua osakseen HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtoselta.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
HUS:N Lehtonen on kritisoinut sitä, että jo kahden pandemiaviikon jälkeen valtion huoltovarmuusvarastot jouduttiin avaamaan sairaaloille. Käytännössä huoltovarmuusvarastoista ei ole riittänyt suojatarvikkeita yliopistosairaaloiden ulkopuolelle.
Sillanaukeen mukaan myös sairaanhoitopiireillä olisi tässä asiassa peiliin katsomisen paikka.
– Pandemiasuunnitelmien mukaisesti suojatarvikkeita pitäisi olla kunkin organisaation omissa varastossa 4–6 kuukauden kulutusta ajatellen. Vasta sen jälkeen pitäisi alkaa käyttää varmuusvarastoa.
Toimijat eivät ole varautuneet niin kuin pandemiasuunnitelmissa on suunniteltu, Sillanaukee vastaa.
STM:n ylijohtaja ymmärtää, että poikkeuksellisen epidemian aikana suojatarvikkeiden tarve on tavallista suurempaa. Silti puolen vuoden varaston pitäisi kestää pari kuukautta, hän sanoo.
– Nyt kun tilanne kentällä oli niin huono, avasimme huoltovarmuusvarastot aikaisemmin. Ei tästä voi pelkästään valtiota syyttää.
Sillanaukee huomauttaa, että tällä hetkellä vasta kymmenesosa sairaaloiden tehohoitopaikoista on käytössä.
– Meillä ei ole minkäänlaista ryntäystä tai sekasortoa sairaaloissa, vaan tilanne on hyvin rauhallinen.
Suomessa tautia vastaan taistellaan todella järeillä rajoitustoimilla, Sillanaukee sanoo. Tarkoituksena on, ettei tehohoidon ohjeistusta tai kriteereitä tarvitse muuttaa koronavirusepidemiassa siitä, millainen se on ollut muinakin aikoina.
www.is.fi
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi maanantaina, että hoivakotien hoitajille aletaan tuottaa kankaisia hengityssuojaimia.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto
Julkaistu: 5:32
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Päivi Sillanaukee huomauttaa, että kirurgisia maskeja ei ole koskaan aiemmin käytetty hoivakodeissa ja kotihoidossa.
Suomessa aletaan valmistaa kankaisia hengityssuojaimia hoivakotien hoitajille. Tällä hetkellä suojista on pulaa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi asiasta ensimmäisenä Ylen televisiouutisille.
– Aika moni tekstiilialan yritys on ilmoittanut kiinnostuksensa. Kun kyse ei ole lääkinnällisestä tarvikkeesta tai laitteesta, ei tarvita sertifiointia, Sillanaukee sanoo Ilta-Sanomille.
Työterveyslaitoksen, Fimean ja Tukesin antaman ohjeistuksen mukaan hapen täytyy kulkea kankaisen hengityssuojaimen läpi ja se täytyy pestä käytön jälkeen 90 asteessa. Sillanaukeen mukaan on kehitetty myös kankaita, joihin virukset eivät tartu.
– Tämä saattaa avata mielenkiintoista uutta tuotekehitystä ja markkinoita tuotteille.
Isot tekstiilialan yritykset ovat olleet yhteydessä ministereihin, Sillanaukee kertoo. Ne ovat kertoneet, että voivat polkaista kolmannen työvuoron pystyyn suojien valmistamiseksi.
– Tällä asialla on työllistävä vaikutus. Kyse on myös kestävästä kehityksestä, koska suojat ovat pestäviä ja kestäviä, joten niistä tulee vähemmän jätettä.
Pitäisikö tavallisten kansalaisten suojata kasvonsa edes jollain liinalla?
– Pitäisi hankkia enemmän kansalaistaitoja, miten niitä käytetään. Se suojaa muita ihmisiä, ei käyttäjää itseään. Siinä käy hyvin äkkiä niin, että aiheuttaa itselleen ja muille enemmän tartuntoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on koulutettu näiden käyttöön.
STM:n ylijohtajan mukaan huoltovarmuusvarastossa ei ole otettu huomioon sitä, että hengityssuojaimia otetaan käyttöön niin laajasti kuin nyt. On uutta, että esimerkiksi kotihoidossa hoitajat käyttävät hengityssuojaimia.
– Jos todetaan, että näillä on pystytty kotihoidon piirissä asiakkaita jonkun verran suojata, silloin meidän kannattaa ruveta tuottamaan kankaisia suojaimia eri tavalla ja pistää niitä varastoon. Silloin olemme ihan eri tilanteessa seuraavalla kerralla, kun tällainen tilanne tulee.
Kankaisia hengityssuojaimia voivat käyttää jatkossa hoivakotien hoitajat, kotihoitokäyntejä tekevät hoitajat ja vammaisten henkilökohtaiset avustajat.
– Kaikissa tilanteissa täytyy muistaa, että sekä hoitajan että hoidettavan tulee olla terve. Jos jommalla kummalla on hengitystieoireita, niin silloin on toisenlainen suojaus tarpeen.
HELSINGIN ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on arvostellut kovasanaisesti pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta pandemian estämisessä. Lehtonen on laskenut, että 4–6 kuukauden kestoisen epidemian ajaksi sosiaali- ja terveysalalla työskentelevälle henkilöstölle tarvitaan 120–180 miljoonaa kirurgista maskia. Hänen mukaan hallitus ei ole antanut tietoa tarvittavista määristä.
– Noissa luvuissa meidän tilaukset liikkuvat. Pyrimme hankkimaan kirurgisia maskeja maailmalta koko ajan, Sillanaukee sanoo.
Sillanaukee kertoo, että Suomessa on suunnitteilla myös omaa kirurgisten maskien tuotantoa.
– Siinä menee muutama viikko, ennen kuin tämän tyyppistä tuotantoa saadaan pystyyn. Kangassuojaimia voidaan saada nopeammin.
Kotimainen tuottaja pystyy tuottamaan jo tätä nykyä visiirejä Suomen tarpeisiin. Maailmalta Suomi on tilannut suojavarusteita pääasiassa Kiinasta.
– Suojavarusteiden tarve yllätti, sillä jos kirurgisia maskeja käytettäisiin niin kuin aiemmin, kulutuksen tarve olisi ollut aivan toista luokkaa. Tämä, että niitä käytetään kotihoidossa ja hoivakodeissa oireettomilla hoitajilla oireettomia asiakkaita hoidettaessa, on muuttanut tilannetta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on saanut arvostelua osakseen HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtoselta.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
HUS:N Lehtonen on kritisoinut sitä, että jo kahden pandemiaviikon jälkeen valtion huoltovarmuusvarastot jouduttiin avaamaan sairaaloille. Käytännössä huoltovarmuusvarastoista ei ole riittänyt suojatarvikkeita yliopistosairaaloiden ulkopuolelle.
Sillanaukeen mukaan myös sairaanhoitopiireillä olisi tässä asiassa peiliin katsomisen paikka.
– Pandemiasuunnitelmien mukaisesti suojatarvikkeita pitäisi olla kunkin organisaation omissa varastossa 4–6 kuukauden kulutusta ajatellen. Vasta sen jälkeen pitäisi alkaa käyttää varmuusvarastoa.
Toimijat eivät ole varautuneet niin kuin pandemiasuunnitelmissa on suunniteltu, Sillanaukee vastaa.
STM:n ylijohtaja ymmärtää, että poikkeuksellisen epidemian aikana suojatarvikkeiden tarve on tavallista suurempaa. Silti puolen vuoden varaston pitäisi kestää pari kuukautta, hän sanoo.
– Nyt kun tilanne kentällä oli niin huono, avasimme huoltovarmuusvarastot aikaisemmin. Ei tästä voi pelkästään valtiota syyttää.
Sillanaukee huomauttaa, että tällä hetkellä vasta kymmenesosa sairaaloiden tehohoitopaikoista on käytössä.
– Meillä ei ole minkäänlaista ryntäystä tai sekasortoa sairaaloissa, vaan tilanne on hyvin rauhallinen.
Suomessa tautia vastaan taistellaan todella järeillä rajoitustoimilla, Sillanaukee sanoo. Tarkoituksena on, ettei tehohoidon ohjeistusta tai kriteereitä tarvitse muuttaa koronavirusepidemiassa siitä, millainen se on ollut muinakin aikoina.
Hengityssuojaimien tarve koronaepidemian aikana yllätti sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan – Tämä muutti tilanteen
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Päivi Sillanaukee huomauttaa, että kirurgisia maskeja ei ole koskaan aiemmin käytetty hoivakodeissa ja kotihoidossa.
www.is.fi
