Koronavirus Suomessa

Juuri HVK:ta siinä mietin. Ehkä menevät nyt aika kieli keskellä suuta, luovat sooloilut on jo nähty.
Ainahan vois yrittää. Vois päästä historiankirjoihin. :)
 
Tilattiinko vasta-ainetestitkin Onnilta?

Uudellamaalla toimitetun koronan vasta-ainetestauksen ensimmäiset tulokset olivat hienoinen yllätys. Keskiviikkona julkaistujen tietojen mukaan 516 näytteestä vain yhdestä löytyi koronaviruksen vasta-aineita.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin entinen johtaja ja SDP:n kansanedustaja Aki Linden pohtii tulosta Twitterissä.

– Uudenmaan alueen vasta-ainetestauksen alhainen löydösmäärä herättää kysymyksiä. Todettuja tartuntojakin on jo löydetty enemmän kuin 1/500 vaikka 98% väestöstä on testaamatta, Linden sanoo.

– Tekikö otos tepposet vai eikö diagnostiikka toiminut?, hän kysyy.

https://www.verkkouutiset.fi/eiko-vasta-ainetesti-toiminut-tulos-herattaa-kysymyksia/#c2ee9493
 
Tilattiinko vasta-ainetestitkin Onnilta?

Liittyykö ylipäätään -nykytestaamiseen- joitain epävarmuuksia, jotka tuolla terävässä päässä tiedetään, mutta me emme? Ympäri maailmaa kuitenkin kuuluu testaamisesta monenlaisia viestejä, tulokset ovat joko ullattavia tai ne ovat jopa epäluotettavia. Jos testit ovat epäluotettavia, niin mitä ihmeen järkeä olisi ryhtyä lataamaan koronasovelluksia äppiin.....eihän siinä ole vähääkään tolkun hiventä.

Kehno kun en muista mistä luin testaamisessa tarvittavista aineista, niiden saatavuudesta ja epäilyistä niiden tasalaatuisuuden puutteesta?

Mitä ongelmia on siis saada testaamalla luotettavaa tietoa? Mulle on ainakin tullut kuva siitä, että testit eivät ole sillä tasalla kuin pitäisi.
 
Tiedonvälitys koronan osalta on kyllä niin sekavaa ja ristiriitaista, että huh huh (jopa samassa meediossa).


 
Juuri HVK:ta siinä mietin. Ehkä menevät nyt aika kieli keskellä suuta, luovat sooloilut on jo nähty.
Jep, ihan fiksu ideahan se on hyödyntää halpa hinta. Öljytankkerien vuokrat ovat nousseet, koska niitä on alettu käyttämään kelluvina säiliöinä. Samoin on käynyt "puhtaille" tankkereille, koska jalostamoilta loppuu varastotila dieselin ja kerosiinin ym. säilömiseen. HVK taisi joku aika sitten myydä jonkun tankkerinsa.

Kiina on laittanut toimeksi.

 
Pikku detaljina. pääsikö Pohjoismaista kukaan hyödyntämään Jenkkilän raakaöljyn alennusmyyntiä? Norja ei tietenkään kiinnostunut mutta muut? Sieltä olisi saanut tankkerikaupalla ilmaista plöröä kun olisi vain hakenut. (Hinta oli jopa nollassa siellä kun säiliöt ja putkistot täynnä ja kysyntä romahtanut.) No ehkä meille tulee Venäjältä tarpeeksi halpaa ettei tarvitse kikkailla. Mutta kävi mielessä uutisia katsellessa että olisipa ollut hyvä sauma laittaa pari kippoa visiitille. Lieneekö meillä kaikki jonkun Liberian lipun alla nykyään vai kuuluuko huoltovarmuuteen tankkialuksia, en tiedä.

Jalostamot on rakennettu jalostamaan tiettyä raakaöljylaatua, Nesteen kotimaan jalostamo on ainakin erikoistunut ryssien Urals laatuun (tai johonkin niistä lukuisista ala laaduista?) tätä kun saadaan tuosta ihan naapurisatamasta Koivistolta. Voisin kuvitella että useat muut pohjoismaissa taas sitten pohjanmeren Brent laatuun. Ja jenkkien wti on sitten ihan oma lukunsa, mitään iloa sitä tänne ei olisi rahdata. Ylipäätään HVK tuskin varastoi raakaöljyä vaan jatkojalosteita esim. raskasta polttoöljyä jota voidaan käyttää voimalatasolla ja laivoissa tai jalostaa kevyimmiksi laaduiksi jatkossa mikäli tarve vaatii.

Urals laadut on keikkuneet sitkeästi 20$/barreli hinnoissa samoin kuin Brent, WTI on se mikä oli pakkasella spekulaation takia ja menee todennäköisesti sinne vielä uudestaankin kun varastot Jenkeissä lopullisesti täyttyy 2-3vko kuluttua. Onko Nesteelläkään mahdollisuutta varastoida halpaa Urals raakaöljyä juuri nyt... tuskin ainakaan oleellisesti koska varastot ympäri maailman taitaa olla melko piripinnassa kysynnän romahdettua joka puolella.
 
Vaikkapa virus on globaali ja aiheuttaa ison määrän kuolemia ja kaikkea muuta harmia valtavasti. Joku keksii ensimmäisenä rokotteen tai jonkin muun toimivan hoitokeinon. Kannaatako tämä pimittää sillä, että jokin lääketehdas tai vastaava tienaa jonkun miljardin ja panttaa sitä vaikkapa kuukauden pari? Seuraavalla kerralla joku muu keksii toimivan muodon ja sama toistuu että joku saa haluamansa summan. Joissakin asioissa rahan himon voisi jättää pikkaisen vähemmälle. Mitä aikaisemmin hoito tai lääke saadaan sen vähemmäksi kaikki muut vaikutukset jäävät. Se että joku tehdas saa miljardin vai loppu maailmaa menettää kaikilla muilla mittareilla sen vaikka x1000?.

Ei se mene noin.

Jokaisen lääke- ja lääkekehitysyhtiön tuotekehityslinja (pipeline) on aika julkista tietoa. Voit käydä vaikka yhtiön kotisivuilla katsomassa mitä niiden piippulinjassa on. Esim.


Ensin lääkekandidaatti on prekliinisissä vaiheissa. Silloin hankitaan teoreettista + soluvijelmätason + koe-eläintasoista tietoa.

Prekliinisten jälkeen tulevat kliiniset vaiheet. Niitä on kolme. Markkinoille tulon jälkeen kertyvää kliinistä tietoa kutsutaan kuitenkin joskus neljänneksi faasiksi.


Faaseissa testataan turvallisuus, sopiva annoskoko, tehokkuus ja sivuvaikutukset yms.

Faasien eteneminen on valvottua. Sitä koskeva tieto on julkista. Valvontaa tekee sekä tiedeyhteisö että iso joukko erilaisia viranomaisia. Viranomaisvalvonnassa on päällekkäisyyttä. Samoja asioita voivat penkoa kansainvälisen valvonnan viranomaiset ja kymmenien eri maiden omat viranomaiset.

Voit seurata eri lääkekandidaattien etenemistä faaseissa täältä.


Heti etusivulla on linkki faaseissa oleviin koronakandidaatteihin.


Faasien loppuun käyminen on kallista. Kulut mitataan sadoissa miljoonissa. Ilman sekä niiden läpi käymistä että sen jälkeistä lupamenettelyä lääke ei saa myyntilupaa eikä pääse markkinoille.

Eli: Millään lääkeyhtiöllä ei ole koskaan minkään lääkekandidaatin kanssa intressiä salailla kyseisen lääkekandidaatin tutkimista kliinisissä faaseissa, koska salailu estäisi niitä saamasta myyntilupaa ja sitä kautta tienaamasta kyseisellä lääkkeellä rahaa.

Jos lääke saa myyntiluvan, niin sen kehittänyt lääkeyhtiö saa kymmeneksi vuodeksi yksinmyyntioikeuden. Tuona aikana se yrittää saada takaisin siihen asti kuluneet rahat. Taaskin salailusta olisi haittaa muttei hyötyä.

Markkinoille pääsyä edeltävät ja markkinoille tulon kustannukset ovat usein luokkaa 700 - 800 miljoonaa. Jos epäonnistuneet kandidaatit lasketaan mukaan, niin summa nousee.


Iso osa tästä rahasta kuluu faaseihin. Toinen iso osa siihen että tehdään maailman lääkärikunta tietoiseksi uudesta lääkkeestä. Näihin verrattuna prekliininen tutkimus on halpaa hupia. Sitä tehdään kuitenkin suuremmalle määrälle lääkekandidaatteja.

On arvioitu että noin prosentti prekliinisessä vaiheessa lupaavista lääkekandidaateista pääsisi markkinoille. Faasit siis karsivat todella kovalla kädellä.

Prekliinisten jälkeen koko prosessissa ei ole ainuttakaan sellaista vaihetta jossa lääkeyhtiö voisi hyötyä kehitysputkensa sisällön salailusta. Salailusta se sen sijaan kärsisi joka vaiheessa valtavasti.

Toivottavasti tämä avasi prosessia edes vähän.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt tuli kova uutinen! Nihtisillan vastaanottokeskus eristetään tartuntatautilain nojalla.

Olisinpa näkemässä kun ohisalolaiset hyperventiloivat paperipusseihin.

Heitä pöyristyttää kuinka tuollainen päätös voidaan tehdä, ja vaikka tehdäänkin niin kuinka sitä ei pidetty salassa..

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006493215.html?cs=email

Tärkeintä on nyt saada nopeasti maailmalle tieto, että Suomessa vastaanottokeskuksessa koronaa on 39% tutkituista ja tilanne pahenee vauhdilla. Niin että jos hakee täältä turhapaikkaa, niin pääsee koronalla saturoituun karanteenilaitokseen.
 
Liittyykö ylipäätään -nykytestaamiseen- joitain epävarmuuksia, jotka tuolla terävässä päässä tiedetään, mutta me emme?

Mulle on ainakin tullut kuva siitä, että testit eivät ole sillä tasalla kuin pitäisi.

Liittyy epävarmuuksia. Niihin liittyvää tietoa saa julkisista lähteistä.

Sen tiedon etsiminen, löytäminen ja sen jälkeen ymmärtäminen vaatii enemmän työtä ja vaivaa kuin suurin osa ihmisistä on valmis näkemään ja tekemään.

Kutsuisin omaa aiheeseen liittyvää käsittämistäni lähinnä väärinkäsittämiseksi. Koitan silti selittää edes jotain. Luultavasti selitys menee väärin. Mutta:

Kolme epävarmuusaluetta:
1. Testit.
2. Testaaminen.
3. Testaamalla saadun tiedon ja kliinisen todellisuuden keskinäinen suhde.

Muitakin varmaan on, mutta mä en tiedä niistä mitään.

Kolmoskohdan ongelmat lomittuvat ykkösen ja kakkosen kanssa. Ykkönen ja kakkonen lomittuvat - ehkä - sen lisäksi keskenään. Sekä ykkösen että kakkosen kohdalla on ihan kaikessa konrolli-, kalibrointi- ja toistettavuusongelmia.

Tämä kaikki ilman että on päästy käsittelemään yhtään ongelmaa detaljitasolla.

Jos haluat tappaa journalistin saamatta tuomiota, niin selitä sille kaikki testaamisen ja testien ongelmat sekä niiden suhde muuttuvaan reaalitodellisuuteen ja pyydä kirjoittamaan lyhyt sekä yksinkertainen mutta yksityiskohtainen kansantajuinen artikkeli aiheesta - ilman asiavirheitä tai minkään oleellisen pois jättämistä.

Astu sen jälkeen syrjään etteivät vaatteet likaannu kun sen aivot poksahtavat.

Mä en edes yritä seurata tai tajuta niitä ongelmia. Ei riitä papu.
 
Vai pitäisikö sanoa, että tämän "gallupin" mukaan 1/500 on löytymättä?

Tuo kannattaa vilkaista:


No eipä tuollaista osaa ajatella ennen kuin törmää käytännön todellisuuteen. Jännä käyrä jonka järki alkoi avautua kun mietti ihan pysähtymällä vähän aikaa. Kun ei ole koskaan diagnosoivien testien toimivuutta pohtinut suhteessa ilmiön esiintyvyyteen. Ja on olemassa kvantitatiivinen vasta-ainetiitteri. Sekin vielä.
 
Viimeksi muokattu:
Koulu on kautta aikojen toiminut myös sosiaalilaitoksena. Sieltä on saanut ruokaa, terveydenhoitoa ja kaikenlaista apua ongelmiin joita kotona ei handlata.
Siellä on myös huomattu ja puututtu kodin helvetteihin. Tätä varten koulut avataan ja autetaan jatkosuunnitelmissa, ei siellä kahdessa viikossa mitään muuta ehditä. Kaikille tehdään varpilla lääkärintarkastus.
Täytyy saada skidit särmään, jotta voidaan vapauttaa laitumille.

Not sure if serious... Tosiaan, luokassani on 'bout 33-35 neliömetriä tilaa 25:lle oppilaalle. Nyt sitten kahdessa viikossa tarkistetaan oppilaiden tola, kotiolojaan myöden? Koulussamme on käytössä erityisopettaja kahtena päivänä viikossa. Koko kunnassa on viisi koulupsykologia. Tiedättekö te minkälaisen kokous- ja paperirumban vaatii edes yhden oppilaan siirtäminen tuettuun opetukseen yhden aineen kohdalla...? Mutta että lääkärinkin tarkistus? Semmoinen otus kerkiää koulullemme yleensä kerran kuussa...

Mutta ei tässä mitään, odotellaan ohjeita ylemmiltä. Jotka tällä kertaa on tilattu extra-tarkkoina rehtorienkin toimesta. Jos tämä saaga menee kvittolaan kuitiksi, ei tästä asiasta päättäneitä tahoja enää saa päästää piiloon "Ei vaan olla noudatettu annettuja ohjeita"-mantran taakse. Opetusministerin lausahduksessa "Kouluissa nyt vaan TÄYTYY saada hygieniä- ja turva-asiat toimimaan" on samaa klangia kuin mitä 75 vuotta sitten eräässä berliiniläisessä bunkkerissa vaadittiin Felix Steinerilta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuntuu, että hallitus ja "asiantuntijat" ovat hyvin, hyvin kaukana kouluarjesta. Paperilla monet asiat varmasti näyttää ja tuntuu hyviltä sekä helpoilta.
 
Not sure if serious... Tosiaan, luokassani on 'bout 33-35 neliömetriä tilaa 25:lle oppilaalle. Nyt sitten kahdessa viikossa tarkistetaan oppilaiden tola, kotiolojaan myöden? Koulussamme on käytössä erityisopettaja kahtena päivänä viikossa. Koko kunnassa on viisi koulupsykologia. Tiedättekö te minkälaisen kokous- ja paperirumban vaatii edes yhden oppilaan siirtäminen tuettuun opetukseen yhden aineen kohdalla...? Mutta että lääkärinkin tarkistus? Semmoinen otus kerkiää koulullemme yleensä kerran kuussa...

Mutta ei tässä mitään, odotellaan ohjeita ylemmiltä. Jotka tällä kertaa on tilattu extra-tarkkoina rehtorienkin toimesta. Jos tämä saaga menee kvittolaan kuitiksi, ei tästä asiasta päättäneitä tahoja enää saa päästää piiloon "Ei vaan olla noudatettu annettuja ohjeita"-mantran taakse. Opetusministerin lausahduksesta "Kouluissa nyt vaan TÄYTYY saada hygieniä- ja turva-asiat toimimaan" on samaa klangia kuin mitä 75 vuotta sitten eräässä berliiniläisessä bunkkerissa vaadittiin Felix Steinerilta.
OT Itsellä oli kansa-ja keskikoulun ajan luokkakoko 40+. Ei ollut tarkkisluokkia, eikä koulupsykologeja, oli vaan murrosikäisiä koulupsykoja 42-43/häkki.
Opettajat sitten taas sodan käyneitä miehiä, jee.
 
Kansakouluaikaan luokassa saattoi olla jopa 40 oppilasta, joten oivallinen paikka tautien leviämiselle.
 
Viimeksi muokattu:
OT Itsellä oli kansa-ja keskikoulun ajan luokkakoko 40+. Ei ollut tarkkisluokkia, eikä koulupsykologeja, oli vaan murrosikäisiä koulupsykoja 42-43/häkki.
Opettajat sitten taas sodan käyneitä miehiä, jee.
Niitä piisasi vielä itsellenikin, noita opettajia meinaan ja koko ajan toki vähenevässä määrin, koko peruskoulun mitalle. Teknisten töiden opettaja yläasteella kasarin loppupuolella oli viimeinen.
 
Back
Top