Koronaviruksen pahimmin kurittamat alueet myös Euroopan saastuneimpia – ”Yksi tärkeimmistä syistä covid-19-kuolemille näillä alueilla”
Yhdysvalloissa ja Etelä-Euroopassa huonolaatuinen ilma on tutkimusten mukaan lisännyt taudista johtuvia kuolemia.
Milanon suurkaupunki sijaitsee Lombardiassa, jonka ilma on Euroopan saastuneimpia. Kuva: CLAUDIA BERETTA / ZUMA
Mikko Puttonen HS
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:27
ITALIAN koronavirusepidemia on raivonnut erityisesti kymmenen miljoonan asukkaan vauraassa Lombardiassa. Maakunnan ihmiset hengittävät myös ilmaa, joka on Euroopan saastuneimpia.
Ei liene sattumaa, että tauti ja epäpuhdas ilma ovat keskittyneet samalle seudulle.
Tutkimuksissa Kiinassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa on huomattu, että koronataudilla ja ilmansaasteilla on kytkös toisiinsa.
POHJOIS-ITALIAN Lombardiaa halkoo Po-joki, jonka valuma-aluetta ympäröivät kolmesta suunnasta vuoret. Alueen maanmuotojen vuoksi tuulet jäävät siellä heikoiksi, ilma vaihtuu hitaasti eivätkä saasteet pääse hälvenemään.
Lombardian ilmaan jää poikkeuksellisen runsaasti esimerkiksi typpidioksidia. Terveydelle haitallista ja alahengitysteitä ärsyttävää yhdistettä muodostuu ilmakehän kemiallisissa reaktioissa liikenteen pakokaasuista ja energiantuotannon päästöistä.
Pitkä- ja lyhytaikaisen altistumisen typpidioksidille on osoitettu lisäävän hengitystieinfektioita ja pahentavan erityisesti keuhkosairauksia, kuten astmaa ja kroonista keuhkoahtaumaa.
Suomenkin kaupungeissa typpidioksidin määriä seurataan jatkuvasti. Helsingissäkään se ei ole pitkään aikaan ylittänyt vuosiraja-arvoa.
SAKSALAISEN Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg -yliopiston tutkija
Yaron Ogen löysi
tutkimuksessaan yhteyden ilman typpidioksidimäärien ja koronataudin väliltä Euroopassa.
Hän tarkasteli Euroopan 66 hallinnolliselta alueelta satelliittihavaintoja typpidioksidipitoisuuksista tammi-helmikuulta ennen epidemian alkua Euroopassa. Näitä tietoja hän vertasi koronatautikuolemiin alueilla.
Hän otti huomioon myös alueelliset pystysuuntaiset ilmanvirtaukset, sillä nekin voivat vaikuttaa siihen, miten ilmansaasteet jäävät paikoilleen.
Kävi ilmi, että kuolemista valtaosa – 78 prosenttia – oli sattunut neljällä alueella Pohjois-Italiassa sekä Madridin seudulla Espanjassa. Samoilla alueilla oli myös kaikista suurimmat typpidioksidipitoisuudet ja alaspäin suuntautuva ilmanvirtaus, joka heikentää ilman puhdistumista saasteista.
”Nämä tulokset osoittavat, että pitkäaikainen altistuminen tälle ilmansaasteelle voi olla yksi tärkeimmistä syistä covid-19:n aiheuttamille kuolemille näillä alueilla ja ehkä koko maailmassa”, kirjoittaa Ogen johtopäätöksissään The Science of Total Environment -lehdessä.
ILMANSAASTEIDEN terveysvaikutuksiin perehtynyt ylilääkäri ja ympäristöterveyden dosentti
Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta suhtautuu löydökseen epäillen. Hän ei usko, että ilman typpidioksidi olisi noin merkittävä kansanterveyteen ja erityisesti virustaudin aiheuttamaan kuolleisuuteen vaikuttava tekijä.
”Parhaiten on osoitettu, että sekä päivittäiset että pitempiaikaisesti kohonneet typpidioksidipitoisuudet lisäävät lasten hengitystieoireita ja -infektioita sekä astmaatikkojen oireita”, Salonen kertoo.
PIENHIUKKASET ovat toinen juttu. On arvioitu, että Euroopan unionissa kuolee vuosittain 400 000 ihmistä ennenaikaisesti pienhiukkasten aiheuttamien tai pahentamien sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksien ja syöpien vuoksi.
”Po-joen laaksossa on paljon myös puunpolttoa kylmänä vuodenaikana aika huonoilla kamiinoilla. Se on vilkkaan liikenteen ja lukuisten teollisuus- ja energialaitosten päästöjen lisäksi yksi keskeinen syy, miksi siellä ylittyvät EU:n raja- ja tavoitearvot pienhiukkasten ja typpidioksidin vuosipitoisuuksille”, Salonen kertoo.
ATLANTIN toisella puolella Yhdysvalloissa Harvardin yliopiston tutkijat keskittyvät omassa
tutkimuksessaan juuri pienhiukkasiin, jotka ovat kooltaan vain 2,5 mikrometriä eli metrin miljoonasosaa.
Tämän kokoiset pienhiukkaset tunkeutuvat hengityksen mukana kaikkiin keuhkojen osiin sen sijaan, että pysähtyisivät hengitysteissä matkan varrelle.
NÄIDEN pienhiukkasten tasoa ilmassa vahditaan tarkoin Suomessakin. EU:n raja-arvojen mukaan ihminen ei saisi altistua vuoden ajan keskimääräisellä pienhiukkaspitoisuudelle, joka ylittää 25 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa.