Suomeen ollaan perustamassa kansallista rokotustutkimusyhtiötä, mutta eiköhän sen kapasiteetti varata hovihankkija GSK:lle ja lykätä sen vuoksi muiden rokotteiden hankintaa Suomeen. Onhan mielenkiintoista, että Suomi ilmeisesti ainoana EU-maana luottaa vain EU:n rokotetoimituksiin samalla kun tukahdutus on kirosana...
Koronavirus Suomessa
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
Suomeen ollaan perustamassa kansallista rokotustutkimusyhtiötä, mutta eiköhän sen kapasiteetti varata hovihankkija GSK:lle ja lykätä sen vuoksi muiden rokotteiden hankintaa Suomeen. Onhan mielenkiintoista, että Suomi ilmeisesti ainoana EU-maana luottaa vain EU:n rokotetoimituksiin samalla kun tukahdutus on kirosana...
Kent Uranium
Kenraali
Ainakin lasten tämän vuoden influenssarokotteessa on kolmea eri kantaa.
Edit: Neljää kantaa... Luultavasti sama aikuisten rokotteesta?
Viimeksi muokattu:
Tämä usko "isoonveljeen" on suomalaisilla päättäjillä jo äidinmaidosta imettyä. Osalla se voi olla lapsenomaista uskoa, osalla taas laiskuutta: On kivempi ulkoistaa päätökset jollekin isommalle elimelle tai valtiolle, niin ei itse tarvitse miettiä mitään tai vastata ratkaisuistaan. Voi vaan sanoa, että "EU nämä hoitaa" ja levitellä käsiään.
Olisi kiva nähdä joskus suomalaisia päättäjiä, jotka eivät heti ole jalat hyytelönä, kun joku ulkomaalainen vähän kehaisee ja samalla ottaa sen, mitä haluaa. Siinä kun usein vaan käy niin, että jää pieni Suomi nuolemaan näppejään. Enemmän tai vähemmän.
aj77
Greatest Leader
Riittääkö yksi rokote vai onko se aina kaksi per rokotettava kuten briteissä? No itse olen vieläkin vähän epävarma mistä korona on tullut kun osuu niin Kiinan kilpailijoihin ja ensimmäisenä rokotetaan kymmenet miljoonat amerikkalaiset ja britit. Katsoo nyt mitä seuraa.. Ettei vuosi 2020 ollutkin vain traileri vuodesta 2021.
YliKoo
Greatest Leader
Olin aamulla ensimmäisten joukossa Mehiläisessä saamassa uuden venäläisen rokotteen koronaa vastaan. Toistaiseski kaikki hyvin, ei huomattavia sivuvaikutuskia. Niillə, joita pəlottaa se əttəi rokotətta olə təstattu яiitäвästi haluan яauhoittaakбeni бanoa, əttəi mitään huomactoбci и меня зовут Нико, и я коррумпирован и лжец и почему я даю чистые прямые награды...
Solidsnake
Respected Leader
arix
Respected Leader
Lievänä sivuvaikutuksena Putinin palvonta...
Maidan
Respected Leader
"
Menja zovut Natalia, ja ljublju Putina. Mehiljainen on hjuvä ja venäläinen koronarokote toimii."
Kokeilin postata venäläiselle foorumille CNN video Moskovan lähellä olevasta sairaalasta, jossa ruumit ja sairastuneet makasivat vierekkäin s.käytävässä. Videolla puhuttiin sairastuneiden määrästä, paljon suuremmasta mitä virallisesti kerrottu. Kasvoja ei ollut näkyvissä. Video oli poissa aamulla.
Viimeksi muokattu:
Tegnell on aika fakiiri. Suattaa olla, että joku ruotsalainen jää vielä henkiin, joitain rajoitustoimia on jo aloitettu.
Suomi on epätavallinen maa, sanoi Tegnell ja nosti esiin kolme asiaa – Tarkistimme faktat
Valtionepidemiologi Anders Tegnellin mukaan Ruotsin ja Suomen eroja koronavirustilanteessa voi selittää kolme asiaa.
Tilaajille
Jussi Sippola HS
Julkaistu: 4.12. 14:58
TUKHOLMA
SUOMI on epätavallinen maa, sanoi Anders Tegnell torstai-iltana Ruotsin yleisradion tv-haastattelussa.
Valtionepidemiologi Tegnelliltä on kysytty pandemian aikana lukuisia kertoja, miksi Suomessa on niin erilainen tartuntatilanne kuin Ruotsissa.
Torstain haastattelu nosti aiheen taas pintaan.
Viimeisten 30 päivän aikana Ruotsissa on kirjattu lähes 1 000 covid-19-tautiin liittyvää kuolemaa, Suomessa noin 50.
Ruotsin tartuntaluvut eroavat pohjoismaisista naapureista.
Tegnell totesi, että naapurimaiden erilaiselle tilanteelle ei ole vielä olemassa täydellistä selitystä. Hän kuitenkin nosti esiin kaksi mahdollista syytä: erot maiden asukastiheyksissä ja maahanmuuttajien määrässä.
Aiemmin tällä viikolla Tegnell nosti esille myös kolmannen selityksen: kevään epidemian vaikutuksen syksyllä.
Käydäänpä selitykset läpi.
1. Asukastiheys
”Miksi ero on tällainen, sitä emme oikein tiedä. Joitakin selkeitä eroja on esimerkiksi asukastiheydessä”, Tegnell sanoi.
Millaisia asukas- tai väestötiheyden erot sitten ovat?
Ruotsissa asukastiheys on 25 ihmistä neliökilometrillä. Suomessa luku on 18.
Molemmat luvut ovat Euroopan mittapuulla pieniä. Suurempia eroja Ruotsin ja Suomen välille saadaan, jos katsotaan tarkemmin alueellisia eroja.
Tukholman läänin alueella asukastiheys onkin jo 365 ihmistä neliökilometrillä. Uudenmaan alueella luku on 186.
Tukholman kaupungin asukastiheys on yli 5 200 asukasta neliökilometrillä, kun Helsingissä luku on hieman yli 3 000.
Lisäksi Ruotsissa on monia läänejä, joiden väestötiheys on huomattavasti suurempi kuin Suomen tiheimmin asutuissa maakunnissa.
Kaupungistuminen on yleisesti edennyt Ruotsissa nopeammin kuin Suomessa. Ruotsissa kaupungistumisen ensimmäinen aalto käynnistyi jo 1800-luvulla teollistumisesta. Suomessa muutto kaupunkeihin alkoi kunnolla vasta 1960–1970-luvulla.
Alueelliset erot näkyvät hyvin oheisessa kartassa, jossa eri alueet on jaettu kolmeen eri luokkaan asukastiheyden perusteella.
Tegnellin mukaan Ruotsi seuraa tartunnoissa samaa kaavaa kuin osa muista Euroopan maista.
Tiistainakin Ruotsin kansanterveysviraston lehdistötilaisuudessa Tegnelliltä kysyttiin, miksi Suomessa ja Norjassa on tartuntojen kannalta parempi tilanne kuin Ruotsissa. Hänen mukaansa Ruotsi vertautuu Suomen ja Norjan sijaan Belgiaan, Hollantiin ja Britanniaan.
Suomea ja Norjaa Tegnell kutsui eurooppalaisiksi poikkeustapauksiksi. Tuolloinkin Tegnell nosti väestötiheyden yhdeksi mahdolliseksi syyksi.
Mutta jos Ruotsia vertaa väestötiheyden suhteen Belgiaan, Hollantiin tai Britanniaan, Ruotsi näyttäytyy hyvin erilaisena maana. Belgiassa väestötiheys on 384, Hollannissa 510 ja Britanniassa 278. Ruotsissa se on 25.
Jos katsotaan Euroopan laajuista väestötiheyskarttaa, Ruotsi näyttää samanlaiselta ”autiomaalta” kuin Suomi.
2. Maahanmuutto
Toinen asia, jonka Tegnell sanoi selittävän Ruotsin ja Suomen eroja, on maahanmuutto.
Ruotsin väkiluku on kasvanut viime vuosina maahanmuuton seurauksena nopeasti, ja maahanmuuttajaryhmät ovat saaneet tartuntoja enemmän kuin ihmiset, joiden syntymäpaikka on Ruotsi.
Varsinkin uusilla maahanmuuttajaryhmillä tartuntariskiä on lisännyt työskentely fyysistä läsnäoloa vaativilla aloilla, kuten sairaanhoidossa ja julkisessa liikenteessä, sekä ahtaat asumisolot.
Kesällä Ruotsin kansanterveysvirasto esitti, että koronavirussuositusten kääntämistä muille kielille tulisi lisätä.
Ruotsiin on muuttanut uusia ihmisiä vauhdilla. Vuodesta 2010 vuoteen 2019 Ruotsin väkiluku kasvoi melkein miljoonalla hengellä, ja nyt Ruotsissa asuu 10,3 miljoonaa ihmistä.
Kasvusta yli 70 prosenttia oli seurausta maahanmuutosta. Suomessa asui vuonna 2010 noin 5,2 miljoonaa ihmistä ja vuonna 2019 noin 5,5 miljoonaa. Maahanmuutto Suomeen on merkittävästi pienempää kuin Ruotsiin.
Ruotsissa viidesosa väestöstä on syntynyt ulkomailla. Suomessa luku on noin 7 prosenttia.
Suuri ulkomailla syntyneiden määrä tarkoittaa myös suurempaa kontaktien määrää ulkomaailmaan esimerkiksi matkustamisessa.
3. Kevään epidemia
Tegnell nosti tiistaina esiin myös kevään epidemiatilanteen vaikutuksen. Hänen mukaansa kevään suuri tartuntamäärä näyttää osaltaan heijastelevan suurta tartuntamäärää niin sanotun toisen aallon aikana.
Keväälläkin Ruotsi erottui pohjoismaisista naapureistaan selkeästi. Yksi lähtöpiste Ruotsissa oli helmi–maaliskuun vaihteessa. Helmi- ja maaliskuun aikana noin miljoona ruotsalaista matkusti ulkomaille talvilomille ja moni heistä palasi kotimaahansa viruksen kanssa.
Myöhemmin kävi selväksi, että yksi viruskeskittymä oli Alppien hiihto- ja laskettelukohteissa, joihin matkusti lomailemaan jopa 155 000 ruotsalaista. Suomesta vastaavaa matkustustilastoa ei ole, mutta arviot suomalaisista alppimatkustajista liikkuvat noin 35 000:ssa. Suomalaisten luku on koko vuoden luku, ei yksittäisen hiihtolomaviikon luku.
Ruotsissa epidemia käynnistyi vauhdikkaammin kuin muualla Pohjoismaissa juuri matkustelun takia.
Ruotsin koronastrategiasta kirjaa tekevä ruotsalaistoimittaja Johan Anderberg kertoi Kauppalehden haastattelussa kuulleensa lausahduksen, jonka mukaan eniten suomalaishenkiä koronavirukselta pelastanut taho on Finanssivalvonta.
”Suomessa on tiukemmat lainalyhennysvaatimukset kuin Ruotsissa, ja suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat pienemmät, eikä 35-vuotiailla ole samanlaisia mahdollisuuksia matkustella kuin Ruotsissa”, hän sanoi Kauppalehdelle.
Tegnellin ajatukset kevään epidemian vaikutuksesta syksyn epidemiaan ovat mielenkiintoisia myös niin sanotun laumasuojan kannalta. Toukokuussa Tegnell piti mahdollisena, että kevään ankara epidemia olisi voinut suojata Ruotsia syksyllä.
”Syksyllä tulee toinen aalto. Ruotsi on saavuttanut korkean immuniteettitason, ja tapausten määrä on todennäköisesti aika pieni”, Tegnell arvioi sanomalehti The Financial Timesin haastattelussa.
”Mutta Suomella tulee olemaan hyvin matala immuniteettitaso. Joutuuko Suomi sulkemaan jälleen täysin yhteiskuntansa?”
Vaikka Suomen tilanne voi vielä kääntyä pahemmaksi, syksy on kuitenkin näyttänyt, että Tegnellin toukokuinen arvio oli väärä.
Lue lisää: Tartuntakäyrä repi rikki Anders Tegnellin arviot, ja kritiikki Ruotsissa yltyy – myös ennuste Suomesta meni pieleen
4. Mitä Tegnell ei nostanut esiin?
Tegnell ei sanonut, että erot tartuntatilanteissa voisivat johtua eroista rajoitustoimissa.
”Uskon, että kulutamme vielä monta vuotta selvittäessämme, mitkä olivat oikeat toimet. Samalla meidän täytyy muistaa, että monet näistä toimista ovat tulleet hyvin kalliiksi kansanterveydelle.”
Syksyllä kansanterveysvirasto ja Ruotsin hallitus ovat saaneet kovenevaa kritiikkiä epidemian hoidosta. Päättäjiä on myös arvosteltu itsekritiikin puutteesta.
Pääministeri Stefan Löfven on ottanut syksyllä suurempaa roolia epidemiatoimissa kuin keväällä. Pääministeri on todennut, että arviot toimien onnistumisesta tulee tehdä vasta myöhemmin.
Tiistaina 24. marraskuuta Ruotsissa otettiin käyttöön varsin kovia rajoituksia, kuten yli kahdeksan hengen julkisten kokoontumisten kielto.
Tämän viikon perjantaina kansanterveysvirasto antoi uudet koko maata koskevat ohjeet tartuntojen leviämisen estämiseksi.
Joulukuun 14. päivänä voimaan tulevat ohjeet ovat lähes samat kuin aiemmin, mutta nyt ne osoitetaan koko maalle alueellisten suositusten sijaan.
Suositusten sävy on muuttunut henkilökohtaisemmaksi. Nyt suositusten eteen on liitetty kehotus ”du ska” eli ”sinun täytyy”.
Suomi on epätavallinen maa, sanoi Tegnell ja nosti esiin kolme asiaa – Tarkistimme faktat
Valtionepidemiologi Anders Tegnellin mukaan Ruotsin ja Suomen eroja koronavirustilanteessa voi selittää kolme asiaa.
Tilaajille
Jussi Sippola HS
Julkaistu: 4.12. 14:58
TUKHOLMA
SUOMI on epätavallinen maa, sanoi Anders Tegnell torstai-iltana Ruotsin yleisradion tv-haastattelussa.
Valtionepidemiologi Tegnelliltä on kysytty pandemian aikana lukuisia kertoja, miksi Suomessa on niin erilainen tartuntatilanne kuin Ruotsissa.
Torstain haastattelu nosti aiheen taas pintaan.
Viimeisten 30 päivän aikana Ruotsissa on kirjattu lähes 1 000 covid-19-tautiin liittyvää kuolemaa, Suomessa noin 50.
Ruotsin tartuntaluvut eroavat pohjoismaisista naapureista.
Tegnell totesi, että naapurimaiden erilaiselle tilanteelle ei ole vielä olemassa täydellistä selitystä. Hän kuitenkin nosti esiin kaksi mahdollista syytä: erot maiden asukastiheyksissä ja maahanmuuttajien määrässä.
Aiemmin tällä viikolla Tegnell nosti esille myös kolmannen selityksen: kevään epidemian vaikutuksen syksyllä.
Käydäänpä selitykset läpi.
1. Asukastiheys
”Miksi ero on tällainen, sitä emme oikein tiedä. Joitakin selkeitä eroja on esimerkiksi asukastiheydessä”, Tegnell sanoi.
Millaisia asukas- tai väestötiheyden erot sitten ovat?
Ruotsissa asukastiheys on 25 ihmistä neliökilometrillä. Suomessa luku on 18.
Molemmat luvut ovat Euroopan mittapuulla pieniä. Suurempia eroja Ruotsin ja Suomen välille saadaan, jos katsotaan tarkemmin alueellisia eroja.
Tukholman läänin alueella asukastiheys onkin jo 365 ihmistä neliökilometrillä. Uudenmaan alueella luku on 186.
Tukholman kaupungin asukastiheys on yli 5 200 asukasta neliökilometrillä, kun Helsingissä luku on hieman yli 3 000.
Lisäksi Ruotsissa on monia läänejä, joiden väestötiheys on huomattavasti suurempi kuin Suomen tiheimmin asutuissa maakunnissa.
Kaupungistuminen on yleisesti edennyt Ruotsissa nopeammin kuin Suomessa. Ruotsissa kaupungistumisen ensimmäinen aalto käynnistyi jo 1800-luvulla teollistumisesta. Suomessa muutto kaupunkeihin alkoi kunnolla vasta 1960–1970-luvulla.
Alueelliset erot näkyvät hyvin oheisessa kartassa, jossa eri alueet on jaettu kolmeen eri luokkaan asukastiheyden perusteella.
Tegnellin mukaan Ruotsi seuraa tartunnoissa samaa kaavaa kuin osa muista Euroopan maista.
Tiistainakin Ruotsin kansanterveysviraston lehdistötilaisuudessa Tegnelliltä kysyttiin, miksi Suomessa ja Norjassa on tartuntojen kannalta parempi tilanne kuin Ruotsissa. Hänen mukaansa Ruotsi vertautuu Suomen ja Norjan sijaan Belgiaan, Hollantiin ja Britanniaan.
Suomea ja Norjaa Tegnell kutsui eurooppalaisiksi poikkeustapauksiksi. Tuolloinkin Tegnell nosti väestötiheyden yhdeksi mahdolliseksi syyksi.
Mutta jos Ruotsia vertaa väestötiheyden suhteen Belgiaan, Hollantiin tai Britanniaan, Ruotsi näyttäytyy hyvin erilaisena maana. Belgiassa väestötiheys on 384, Hollannissa 510 ja Britanniassa 278. Ruotsissa se on 25.
Jos katsotaan Euroopan laajuista väestötiheyskarttaa, Ruotsi näyttää samanlaiselta ”autiomaalta” kuin Suomi.
2. Maahanmuutto
Toinen asia, jonka Tegnell sanoi selittävän Ruotsin ja Suomen eroja, on maahanmuutto.
Ruotsin väkiluku on kasvanut viime vuosina maahanmuuton seurauksena nopeasti, ja maahanmuuttajaryhmät ovat saaneet tartuntoja enemmän kuin ihmiset, joiden syntymäpaikka on Ruotsi.
Varsinkin uusilla maahanmuuttajaryhmillä tartuntariskiä on lisännyt työskentely fyysistä läsnäoloa vaativilla aloilla, kuten sairaanhoidossa ja julkisessa liikenteessä, sekä ahtaat asumisolot.
Kesällä Ruotsin kansanterveysvirasto esitti, että koronavirussuositusten kääntämistä muille kielille tulisi lisätä.
Ruotsiin on muuttanut uusia ihmisiä vauhdilla. Vuodesta 2010 vuoteen 2019 Ruotsin väkiluku kasvoi melkein miljoonalla hengellä, ja nyt Ruotsissa asuu 10,3 miljoonaa ihmistä.
Kasvusta yli 70 prosenttia oli seurausta maahanmuutosta. Suomessa asui vuonna 2010 noin 5,2 miljoonaa ihmistä ja vuonna 2019 noin 5,5 miljoonaa. Maahanmuutto Suomeen on merkittävästi pienempää kuin Ruotsiin.
Ruotsissa viidesosa väestöstä on syntynyt ulkomailla. Suomessa luku on noin 7 prosenttia.
Suuri ulkomailla syntyneiden määrä tarkoittaa myös suurempaa kontaktien määrää ulkomaailmaan esimerkiksi matkustamisessa.
3. Kevään epidemia
Tegnell nosti tiistaina esiin myös kevään epidemiatilanteen vaikutuksen. Hänen mukaansa kevään suuri tartuntamäärä näyttää osaltaan heijastelevan suurta tartuntamäärää niin sanotun toisen aallon aikana.
Keväälläkin Ruotsi erottui pohjoismaisista naapureistaan selkeästi. Yksi lähtöpiste Ruotsissa oli helmi–maaliskuun vaihteessa. Helmi- ja maaliskuun aikana noin miljoona ruotsalaista matkusti ulkomaille talvilomille ja moni heistä palasi kotimaahansa viruksen kanssa.
Myöhemmin kävi selväksi, että yksi viruskeskittymä oli Alppien hiihto- ja laskettelukohteissa, joihin matkusti lomailemaan jopa 155 000 ruotsalaista. Suomesta vastaavaa matkustustilastoa ei ole, mutta arviot suomalaisista alppimatkustajista liikkuvat noin 35 000:ssa. Suomalaisten luku on koko vuoden luku, ei yksittäisen hiihtolomaviikon luku.
Ruotsissa epidemia käynnistyi vauhdikkaammin kuin muualla Pohjoismaissa juuri matkustelun takia.
Ruotsin koronastrategiasta kirjaa tekevä ruotsalaistoimittaja Johan Anderberg kertoi Kauppalehden haastattelussa kuulleensa lausahduksen, jonka mukaan eniten suomalaishenkiä koronavirukselta pelastanut taho on Finanssivalvonta.
”Suomessa on tiukemmat lainalyhennysvaatimukset kuin Ruotsissa, ja suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat pienemmät, eikä 35-vuotiailla ole samanlaisia mahdollisuuksia matkustella kuin Ruotsissa”, hän sanoi Kauppalehdelle.
Tegnellin ajatukset kevään epidemian vaikutuksesta syksyn epidemiaan ovat mielenkiintoisia myös niin sanotun laumasuojan kannalta. Toukokuussa Tegnell piti mahdollisena, että kevään ankara epidemia olisi voinut suojata Ruotsia syksyllä.
”Syksyllä tulee toinen aalto. Ruotsi on saavuttanut korkean immuniteettitason, ja tapausten määrä on todennäköisesti aika pieni”, Tegnell arvioi sanomalehti The Financial Timesin haastattelussa.
”Mutta Suomella tulee olemaan hyvin matala immuniteettitaso. Joutuuko Suomi sulkemaan jälleen täysin yhteiskuntansa?”
Vaikka Suomen tilanne voi vielä kääntyä pahemmaksi, syksy on kuitenkin näyttänyt, että Tegnellin toukokuinen arvio oli väärä.
Lue lisää: Tartuntakäyrä repi rikki Anders Tegnellin arviot, ja kritiikki Ruotsissa yltyy – myös ennuste Suomesta meni pieleen
4. Mitä Tegnell ei nostanut esiin?
Tegnell ei sanonut, että erot tartuntatilanteissa voisivat johtua eroista rajoitustoimissa.
”Uskon, että kulutamme vielä monta vuotta selvittäessämme, mitkä olivat oikeat toimet. Samalla meidän täytyy muistaa, että monet näistä toimista ovat tulleet hyvin kalliiksi kansanterveydelle.”
Syksyllä kansanterveysvirasto ja Ruotsin hallitus ovat saaneet kovenevaa kritiikkiä epidemian hoidosta. Päättäjiä on myös arvosteltu itsekritiikin puutteesta.
Pääministeri Stefan Löfven on ottanut syksyllä suurempaa roolia epidemiatoimissa kuin keväällä. Pääministeri on todennut, että arviot toimien onnistumisesta tulee tehdä vasta myöhemmin.
Tiistaina 24. marraskuuta Ruotsissa otettiin käyttöön varsin kovia rajoituksia, kuten yli kahdeksan hengen julkisten kokoontumisten kielto.
Tämän viikon perjantaina kansanterveysvirasto antoi uudet koko maata koskevat ohjeet tartuntojen leviämisen estämiseksi.
Joulukuun 14. päivänä voimaan tulevat ohjeet ovat lähes samat kuin aiemmin, mutta nyt ne osoitetaan koko maalle alueellisten suositusten sijaan.
Suositusten sävy on muuttunut henkilökohtaisemmaksi. Nyt suositusten eteen on liitetty kehotus ”du ska” eli ”sinun täytyy”.
Yle: Ensimmäiset koronarokotteet Suomeen joulukuun aikana | Verkkouutiset
Rokotteita saapuu pieni erä kerrallaan, joten koko väestön rokottaminen vie aikaa.
www.verkkouutiset.fi
Tammikuussa rokotetaan terveydenhuollon henkiläkunta, helmikuussa vanhukset ja riskiryhmät. Siitä eteenpäin sitten muu väestö sitä mukaa kun rokotetta riittää.
Nyt näyttää siltä, että ensi kesään mennessä korona on taltutettu. Varsinkin kun kesällä lämpötilat nousevat, niin sitä mukaa myös viruskaan ei selviä niin hyvin. Varsinkin jos ensi kesänä koronavirustilanne rauhoittuu niin kuin tänä kesänä, voi olla että syksyyn mennessä rokotteita on jaettu jo niin paljon, ettei enää uutta aaltoa tule.
Niin,Yle: Ensimmäiset koronarokotteet Suomeen joulukuun aikana | Verkkouutiset
Rokotteita saapuu pieni erä kerrallaan, joten koko väestön rokottaminen vie aikaa.
Tammikuussa rokotetaan terveydenhuollon henkiläkunta, helmikuussa vanhukset ja riskiryhmät. Siitä eteenpäin sitten muu väestö sitä mukaa kun rokotetta riittää.
Nyt näyttää siltä, että ensi kesään mennessä korona on taltutettu. Varsinkin kun kesällä lämpötilat nousevat, niin sitä mukaa myös viruskaan ei selviä niin hyvin. Varsinkin jos ensi kesänä koronavirustilanne rauhoittuu niin kuin tänä kesänä, voi olla että syksyyn mennessä rokotteita on jaettu jo niin paljon, ettei enää uutta aaltoa tule.
Tilasto, joka kattaa kaikki EU -maat:
https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/covid-forecasts-modelling-november-2020.pdf
Dokkarissa näkyy kaikkien eri valtioden tekemät rajoitustoimet huhtikuusta alkaen ja niiden vaikutus uusiin tartuntoihin, kuolleisuuteen. Dokkarissa on myös kaksi ennustetta. Ensimmäinen on mallinnettu niiden rajoitustoimien perusteella, jotka ovat olleet voimassa marraskuun lopussa. Ja toinen ennuste sen perusteella, jos valtio tekee samat rajoitustoimet, mitkä olivat voimassa 1.4.2020. Oikeastaan kaikissa maissa nykyisillä rajoitustoimilla, viimeistään joulukuun lopussa käyrät ovat kääntyneet laskuun. Toinen havainto on se, että niissä maissa, jotka olivat täydellisessä lockdownissa huhtikuussa ja tekisivät sen nyt, ero ei olisi merkittävä verrattuna ennusteeseen joka pohjaa nykyisiin rajoituksiin.
Tästä voi tietenkin kysyä, oliko koko Euroopan sulkemisella huhtikuussa loppujen lopuksi kuinka paljon merkitystä vai olisiko vähempikin riittänyt. Toinen kysymys, mitä pitäisi miettiä on mikä on oikea ajankohta rokottaa kansa, jos käyrät kuitenkin lähtevät laskuun. Tänään ei tiedetä, kuinka kauan rokote vaikuttaa. Jos se on puolisen vuotta tai alle vuosi, niin tilastojen valossa kansalaisia ei kannattaisi massarokottaa vuoden alussa, vaan kannattaisi odotella kesään.
Voi olla, että THL on päätynyt tuohon yllä kirjoittamaani logiikkaan, se selittäisi miksi Suomen varaama rokotemäärä ei tällä hetkellä kata koko kansaa. Kun odottelee, hinta laskee ja kesän kynnyksellä annettu rokote blokkaa syksyn seuraavaa korona-aaltoa.
Simpauttaja
Niin,
EU on tilannut tällä hetkellä 1,3 miljardia rokoteannosta eri toimittajilta ja optiona on 480 miljoonaa annosta lisää. Jos Suomi tekisi omaa hyvää suoritustaan ja yrittäisi omia tilauksiaan, ei muutaman miljoonan rokoteannostilauksella pääsisi edes neuvottelupöytään lääkefirmojen kanssa. Siinä mittasuhteita.
Simpauttaja
Tällaisena Euvostoliitto-mädättäjänä-punaviinin ystävänä olen vahvasti EU:n puolella, mutta monet EU-maathan ovat tehneet joko omia diilejään EU:n lisäksi TAI ovat "vakuuttaneet" EU-ostoksensa hankkimalla ylimäärän rokotteita - jos joku vaikka osoittautuisi huonoksi. Suomi on tässä joukossa poikkeus. Rokotteiden kustannus on niin pieni pandemian rahanmenon rinnalla että muutama miljoona sinne tai tänne ei mene hukkaan.
Viimeksi muokattu:
Ongelmanahan on, että vaikka terveydenhuoltojärjestelmä voisikin kestää lisääntyneet tapaukset talous ei kestä. Taudin esiintyvyys ja talousmenestys korreloivat negatiivisesti niin välillä Aasia-EU, Euroopan maat tai jopa Suomen alueet (esim. Pohjanmaa-Uusimaa). Rajoittamattomuus toimii koronan kanssa yhtä hyvin kuin teinin kasvatuksessa. On aluksi helpompaa, mutta seuraukset ovat taloudelle ja mielenterveydelle raskaat.
Suomi mokasi - ei toki ainoana - helmikuussa, elokuussa, lokakuussa ja todennäköisesti nyt joulukuussa. Vertaiskustannukset viruksen levittämiselle vs. lyhyille täsmällisille sulkutoimille ovat suuremmat. Erityisen absurdia tämä on kun meillä on kotimaisia esimerkkejä Mikkelistä Vaasaan ja Sodankylään - tukahdutus on se ainoa tapa elää viruksen kanssa eikä kestä muutaman viikon maltillisia rajoitteita pidempään.
Norja, Irlanti, Islanti ovat alittaneet jo Suomen tapausmäärissä, moni muu seuraa perässä. Uusin täsmäomituisuus lienee koulujen lomien tai etäkoulun käytön vieroksunta juuri ennen joululomaa, joka lähenee kansallista itsetuhoisuutta.
Suomessa on ohitettu myös esimerkiksi pikatestien käyttö laajamittaisessa väestöseulonnassa useimpien muiden Euroopan ja Aasian maiden tapaan, mikä on eräs vaihtoehto taloudellisesti raskaammille sulkutoimille...
Viimeksi muokattu:
Mistä sait, että Norjassa ja Irlannissa on Suomi alitettu tapausmäärissä?
Täältä löytyy maailma yhdessä Excelissä, 14 päivän liukuva keskiarvo eri valtiolle, päivittäin tammikuusta alkaen.
Data on 14-day notification rate of new COVID-19 cases and deaths
Data in various file formats on the 14-day notification rate of newly reported COVID-19 cases per 100 000 population and 14-day notification rate of reported deaths per million population by week and country, in the EU/EEA and the UK.
Viimeisin päivitys marraskuun lopussa:
Irlanti 90. Trendi alaspäin.
Suomi 94. Trendi ylöspäin
Norja 141. Trendi flätti.
Valtion kulujen kannalta on hyvä katsoa tilastoja koko vuodelta ja niiden keskiarvoa:
Irlanti 62
Suomi 17
Norja 30
Suomella on vielä matkaa Norjan ja Irlannin koko vuoden keskiarvoon. Islannin jätän pois, koska kaukaiset saaret niinkuin Islanti ja Uusi-Seelanti ovat omassa kategoriassaan. Kaikesta Suomen kuntien, alueiden ja hallituksen töpeksinnästä huolimatta, ei tämä nyt niin huono luku ole Euroopassa. Pitäisi vielä kaivaa potilasmäärät per valtio, mutta en nyt jaksa harrastaa.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että Suomen kannalta on ollut strateginen virhe olla varautumatta pandemiaan viimeisen 20 vuoden aikana. Ja Suomen kriisivalmiuden kannalta 2020 vuonna on tapahtunut pöyristyttävää demokratiaa kyseenalaistavaa puuhastelua.
Simpauttaja
Viimeksi muokattu: