Koronavirus Suomessa
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
"Tilapia" lienee paikallinen kalalaji? Ja ymmärrän kyllä viestisi tarkoituksen, eli että "onhan sitä tuokin tullut nähtyä". Mutta olisi joka tapauksessa kiinnostavaa tietää enemmän koko tapauksesta. Siis oliko kalaruuat kyseisen kioskin varsinainen myyntiartikkeli, maksaako britit millä valuutalla tai oliko tapauksessa muita vaikuttajia, joka saa paikallisen yrittäjän näkemään noin paljon vaivaa? Sen kyllä ymmärrän, että afrikassa paikallisen kannattaa mennä varsin mahdottomuuksiin ruokkiakseen ryhmän länkkäreitä.
Kommentti: Perustuslakivaliokunnan päätös oli koko korona-ajan pahin arvovaltatappio pääministerille
Eduskunnan perustuslakivaliokunta torppasi hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista. Päätös oli koko korona-ajan suurin arvovaltatappio pääministeri Sanna Marinille (sd), joka ei voi tällä kertaa syyttää muita heikon lakiesityksen kaatumisesta, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.www.is.fi
Odottakaapa vain, kohta marina ja kumppanit onvat poistamassa moisia esteitä heidän edesottamuksien tieltä.
Tilapia on kala jota näkee myös erilaisten lounasravintoloiden ruokalistoilla kautta eteläisen Suomen. Olen olettanut sen olevan joku afrikkalainen särki tms. roskakala.
Pitihän tuoo kuuklettaa ja näkyy olevan enemmänkin affenen sukua.
Tilapiat – Wikipedia
Bwana
Kenraali
Siellä nyt myytiin paikallisen tavan mukaan mitä vaan, tai siis listalla oli suurin piirtein chateaubriandista lähtien. Huom, listalla. Totuus oli sitten "No jos joku on niin tyhmä/tajuamaton että tilaa niin koitetaan järjestää". Vaikka sitten sinne siihen aikaan kalastajista tyhjälle rannalle lonnien. Asiakkaalle, joka siis maksoi aina ihan paikallisilla Shillingeillä, asioiden oikeaa tilaa ei koskaan kerrottu. "Just five more minutes..." Se porukka ei takuu varmasti koskaan saanut niitä lounas lohkiksiaan ja ahvenan sukuaan (kuranttia kamaa sinänsä) tai jos sai niin ei alta kolmen tunnin. Mielestäni anekdootti sopii hyvin tähän "talk the talk but not walk the walk"-koronahoitelun tilaan.
vilval
Eversti
Tuosta annettu ymmärtää että toukokuussa alkaa muiden kuin ikäloppujen
rokotukset ehkä
thl.fi
rokotukset ehkä
THL:n esitys: koronarokotuksia jatkettava ikäryhmittäin, kun ikääntyneet ja riskiryhmät on rokotettu - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää, että koronarokotuksia jatkettaisiin ikäryhmittäin sen jälkeen, kun 70 vuotta täyttäneet ja taustasairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat ovat saaneet rokotuksen. Rokotuksia jatkettaisiin ikäryhmittäin myös siinä tapauksessa, että rokotejakelua...
Toukokuun alusta alkaen aletaan antamaan isommissa määrin noita kakkosannoksia joten rokotuskattavuuden eteneminen saattaa kärsiä jonkin verran. Huhtikuun jälkeen pitäisi suunnilleen 40% kansasta olla saanut ainakin ensimmäisen piikin.Tuosta annettu ymmärtää että toukokuussa alkaa muiden kuin ikäloppujen
rokotukset ehkä
THL:n esitys: koronarokotuksia jatkettava ikäryhmittäin, kun ikääntyneet ja riskiryhmät on rokotettu - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää, että koronarokotuksia jatkettaisiin ikäryhmittäin sen jälkeen, kun 70 vuotta täyttäneet ja taustasairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat ovat saaneet rokotuksen. Rokotuksia jatkettaisiin ikäryhmittäin myös siinä tapauksessa, että rokotejakelua...
Astran ja J & J rokoteissa sekannus tehtaalla:
www.nytimes.com
Olen ollut sitä mieltä, että ero näiden välillä on lähinnä tutkimusasetelmassa. Kumpikin on adeno-kantajavirusrokete. Astra/ Oxford oli ekana liikkeellä ja minimoi riskiä tehdessään tutkimuksen tehosteannoksella. J & J otti riskin ja tutki ilman tehosteannosta, koska oli myöhempään liikkeellä. Yhden annoksen taktiikka antaa tietenkin etua kilpailijaan nähden. Riski kannatti, kun J & J tutkimuksessa yllettiin tarvittavaan tehon lopputulokseen. Rohkea jatkopäätelmä olisi, että Astrakin itse asiassa yltää aika hyvään tehoon jo yhdellä annoksella. Uutisesta ilmenee, että samasta Emergent Biosolutionsin tehtaasta nuo rokotteet itse asiassa tulee ja nyt menneet sekaisin jotenkin.
Covid-19 Live Updates: Some Johnson & Johnson Vaccine Doses on Hold in U.S. After Factory Mix-Up
France will enter its third national lockdown. The Pfizer-BioNTech vaccine is highly effective in adolescents, a study suggests.
Olen ollut sitä mieltä, että ero näiden välillä on lähinnä tutkimusasetelmassa. Kumpikin on adeno-kantajavirusrokete. Astra/ Oxford oli ekana liikkeellä ja minimoi riskiä tehdessään tutkimuksen tehosteannoksella. J & J otti riskin ja tutki ilman tehosteannosta, koska oli myöhempään liikkeellä. Yhden annoksen taktiikka antaa tietenkin etua kilpailijaan nähden. Riski kannatti, kun J & J tutkimuksessa yllettiin tarvittavaan tehon lopputulokseen. Rohkea jatkopäätelmä olisi, että Astrakin itse asiassa yltää aika hyvään tehoon jo yhdellä annoksella. Uutisesta ilmenee, että samasta Emergent Biosolutionsin tehtaasta nuo rokotteet itse asiassa tulee ja nyt menneet sekaisin jotenkin.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Kommentti: Perustuslakivaliokunnan päätös oli koko korona-ajan pahin arvovaltatappio pääministerille
Eduskunnan perustuslakivaliokunta torppasi hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista. Päätös oli koko korona-ajan suurin arvovaltatappio pääministeri Sanna Marinille (sd), joka ei voi tällä kertaa syyttää muita heikon lakiesityksen kaatumisesta, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Vaikka Suomessa on nyt ihana maailman (ehkä) nuorin ja naisvaltaisin hallitus ja setämiesten vain pitäisi siitä päästä yli, niin miksi nyt sitten käy näin että eivät osaa valmistella lakeja? Niillähän on pillu.
YliKoo
Greatest Leader
Voisiko poliittinen ohjaus hankaloittaa kunnollisten lakiesitysten tekemistä? Tyyliin - mutku mä haluun!
Naiset johtavat tätä hallitust, Get Over It.
YliKoo
Greatest Leader
Alkoiko kalastaja kantamaan verkkoja veneeseen ja irroittelemaan köysiä?
Astran ja J & J rokoteissa sekannus tehtaalla:
Järkyttävää sekoilua jos pitää paikkaansa. TOllasta ei pitäs ikinä päästä tapahtumaan. Vaikka ei mitään tapahtuiskaa potilaalle.Covid-19 Live Updates: Some Johnson & Johnson Vaccine Doses on Hold in U.S. After Factory Mix-Up
France will enter its third national lockdown. The Pfizer-BioNTech vaccine is highly effective in adolescents, a study suggests.
. Uutisesta ilmenee, että samasta Emergent Biosolutionsin tehtaasta nuo rokotteet itse asiassa tulee ja nyt menneet sekaisin jotenkin.
Oikeustieteilijät arvostelevat oikeuskansleri Pöystin toimintaa: ”Käy lähes sääliksi hallitusta”
Oikeustieteilijät arvostelevat oikeuskansleri Pöystin toimintaa. Pöysti painottaa, että kyseessä oli poikkeuksellisessa tilanteessa laadittu poikkeuksellinen hallituksen esitys, jollaista ei ole aikaisemmin tehty.
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, julkisoikeuden professori Janne Salminen ja valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.KUVA: RIO GANDARA / HS, VESA-MATTI VÄÄRÄ & VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Petri Sajari HS
2:00 | Päivitetty 6:56
KOLME valtiosääntöoikeuteen erikoistunutta professoria ihmettelee, miten on mahdollista, että hallitus esitti lakia liikkumisen kieltämiseksi.
Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiesityksen perusratkaisu, jossa kaikenlainen jokapäiväisen elämän perusteisiin tavallisesti kuuluva liikkuminen on kielletty erikseen säädetyin verraten laajoin poikkeuksin, johtaa väistämättä erittäin tulkinnanvaraisiin säännöksiin.
LUE LISÄÄ: Perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista: Voisi johtaa ”absurdiin” sääntelyyn
”Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei ole mahdollista säännellä kattavasti ihmisten jokapäiväistä elämää. Valiokunnan mielestä sanottu ei ole vailla merkitystä lakiehdotuksen sisältämän perusratkaisun oikeasuhtaisuutta arvioitaessa”, perustuslakivaliokunta arvioi.
MINISTEREIDEN ei voi edellyttää olevan perillä kaikista oikeudellisista koukeroista. Siksi herää kysymys, miksi kukaan valtioneuvoston virkamiehistä ei havahtunut perustuslakivaliokunnan havaitsemiin erittäin vakaviin oikeudellisiin ongelmiin.
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo erityisesti perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Vittuvoimaa!!!
Myrskyhiiri
Respected Leader
Oikeustieteilijät arvostelevat oikeuskansleri Pöystin toimintaa: ”Käy lähes sääliksi hallitusta”
Oikeustieteilijät arvostelevat oikeuskansleri Pöystin toimintaa. Pöysti painottaa, että kyseessä oli poikkeuksellisessa tilanteessa laadittu poikkeuksellinen hallituksen esitys, jollaista ei ole aikaisemmin tehty.
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, julkisoikeuden professori Janne Salminen ja valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.KUVA: RIO GANDARA / HS, VESA-MATTI VÄÄRÄ & VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Petri Sajari HS
2:00 | Päivitetty 6:56
KOLME valtiosääntöoikeuteen erikoistunutta professoria ihmettelee, miten on mahdollista, että hallitus esitti lakia liikkumisen kieltämiseksi.
Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiesityksen perusratkaisu, jossa kaikenlainen jokapäiväisen elämän perusteisiin tavallisesti kuuluva liikkuminen on kielletty erikseen säädetyin verraten laajoin poikkeuksin, johtaa väistämättä erittäin tulkinnanvaraisiin säännöksiin.
LUE LISÄÄ: Perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista: Voisi johtaa ”absurdiin” sääntelyyn
”Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei ole mahdollista säännellä kattavasti ihmisten jokapäiväistä elämää. Valiokunnan mielestä sanottu ei ole vailla merkitystä lakiehdotuksen sisältämän perusratkaisun oikeasuhtaisuutta arvioitaessa”, perustuslakivaliokunta arvioi.
MINISTEREIDEN ei voi edellyttää olevan perillä kaikista oikeudellisista koukeroista. Siksi herää kysymys, miksi kukaan valtioneuvoston virkamiehistä ei havahtunut perustuslakivaliokunnan havaitsemiin erittäin vakaviin oikeudellisiin ongelmiin.
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo erityisesti perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Miksiköhän nämä herrat eivät olleet etusivuilla kun perustuslakivaliokunnan kannalla pyyhittiin EU-elvytyspaketin kohdalla pyllyä? Lienee itsestäänselvää, että tässä on isojen voimien tahtotilat taustalla saada ennakkotapaus ihmisten perusoikeuksien polkemiseksi. Mahdollisimman monessa maassa, mieluiten kaikissa seuraten Kiinan mallia. Enpä ihmettelisi vaikka Marinia on epäparlamentaarisesti painostettu niin kovasti, että on ollut pakotettu viemään tätä mega-agendaa eteenpäin. Jos ei pelaa palloa niin siitä voi seurata ikävyyksiä joko hlökoht tai Suomelle laajemminkin.
Nyt on ainakin yritetty, voidaan kertoa isojen poikien kätyreille.
Bwana
Kenraali
Kalastajat olivat tuolloin lounasaikaan jo rannan ravitsemusliikkeissä shake shakella ja myyjälikka tasan varmaan tiesi sen.
Bwana
Kenraali
Tavallaan joo mutta taas löytyi bussin alle heitettävät jostain muualta kuin Valtioneuvoston naistenvessan peilistä.Oikeustieteilijät arvostelevat oikeuskansleri Pöystin toimintaa: ”Käy lähes sääliksi hallitusta”
Oikeustieteilijät arvostelevat oikeuskansleri Pöystin toimintaa. Pöysti painottaa, että kyseessä oli poikkeuksellisessa tilanteessa laadittu poikkeuksellinen hallituksen esitys, jollaista ei ole aikaisemmin tehty.
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, julkisoikeuden professori Janne Salminen ja valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.KUVA: RIO GANDARA / HS, VESA-MATTI VÄÄRÄ & VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Petri Sajari HS
2:00 | Päivitetty 6:56
KOLME valtiosääntöoikeuteen erikoistunutta professoria ihmettelee, miten on mahdollista, että hallitus esitti lakia liikkumisen kieltämiseksi.
Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiesityksen perusratkaisu, jossa kaikenlainen jokapäiväisen elämän perusteisiin tavallisesti kuuluva liikkuminen on kielletty erikseen säädetyin verraten laajoin poikkeuksin, johtaa väistämättä erittäin tulkinnanvaraisiin säännöksiin.
LUE LISÄÄ: Perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista: Voisi johtaa ”absurdiin” sääntelyyn
”Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei ole mahdollista säännellä kattavasti ihmisten jokapäiväistä elämää. Valiokunnan mielestä sanottu ei ole vailla merkitystä lakiehdotuksen sisältämän perusratkaisun oikeasuhtaisuutta arvioitaessa”, perustuslakivaliokunta arvioi.
MINISTEREIDEN ei voi edellyttää olevan perillä kaikista oikeudellisista koukeroista. Siksi herää kysymys, miksi kukaan valtioneuvoston virkamiehistä ei havahtunut perustuslakivaliokunnan havaitsemiin erittäin vakaviin oikeudellisiin ongelmiin.
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo erityisesti perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Päivän HS kertoo miten yksi kuorolainen tartutti koronan koko muuhun kuoroon. Turvavälitkään ei sisätiloissa aina auta . Ja tämä oli se aiempi kesympi korona tyyppi
Katri Kallionpää HS, teksti
Sen piti olla aivan tavallinen kuoroharjoitus. Kun Uudellamaalla toimiva eläkeläiskuoro kokoontui harjoituksiinsa marraskuun 16. päivänä, erikoista oli vain se, että sillä kertaa oli määrä laulaa joululauluja – ensimmäistä kertaa sinä syksynä.
Kuoron toiminta oli ollut katkolla koronan takia kevään ja kesän, mutta lokakuusta saakka harjoituksia oli pidetty turvavälejä noudattaen.
Kuoron harjoituksista tuli kaikkea muuta kuin tavanomaiset. Ainakin yksi kuorolainen kantoi tietämättään koronavirusta paikalle saapuessaan. Täyttä varmuutta siitä, oliko hän tuossa vaiheessa ainoa taudinkantaja, ei ole.
Seuraukset ovat kuitenkin varmat: kaikki läsnäolijat kahta lukuun ottamatta saivat tartunnan. Toinen heistä oli sairastanut koronan jo aiemmin, mikä suojasi häntä.
Kuorolaiset tartuttivat tautia tietämättään edelleen, ja yhden puoliso kuoli joulukuussa koronaan.
”Se tuntuu hirveältä”, sanoo kuoron vetäjä. Hän kertoo kannustaneensa kuorolaisia pysymään mukana toiminnassa, sillä myös eristäytyminen ja yksinäisyys ovat monelle iso riski.
”Kun pahin tapahtui, minulle tuli tuska: miksi tästä ei puhuta. Miksi koronan sairastaminen ja sen tartuttaminen ovat asioita, joista vaietaan? ”, vetäjä sanoo.
Siksi hän ja muut kuorolaiset kertovat tässä jutussa tartunnasta, sairaudestaan ja sen herättämistä tunteista. He esiintyvät nimettöminä asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Kaksi kuorossa mukana ollutta ei halunnut antaa haastattelua. Toinen heistä menetti puolisonsa koronan takia. Toinen sanoi, ettei saanut tartuntaa.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen, joka tutkii virushiukkasten liikettä ilmavirtojen mukana, tutustui Helsingin Sanomien pyynnöstä harjoitustilaan ja sen ilmanvaihtoon. Hän kertoo fysiikan näkökulmasta, miten virus siirtyi kuorolaisiin huonetilassa ja olisiko tartuntoja voinut estää.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen. (LEVI VEPSÄ / HS)
Palataan marraskuun 16. päivään, harmaantuhruiseen maanantaiaamuun.
Syksy oli ollut koronan kannalta asemasodan aikaa. Kuoro oli jäänyt keväällä tauolle ja kokoontunut taas lokakuusta alkaen joka maanantai, kun tilanne vaikutti rauhalliselta. Koronaan oli silloin kuollut Suomessa 369 ihmistä, alle puolet siitä mitä nyt. Britanniasta oli kuitenkin löytynyt uusi, ilkeä virusmuunnos, ja maailmalta alkoi kuulua uhkaavia merkkejä toisesta aallosta.
Keskustelu kokoontumisrajoituksista kävi marraskuun puolivälissä vilkkaana: pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä oli vain muutamaa päivää aiemmin suositellut välttämään yli 10 hengen kokoontumisia. Neljän päivän kuluttua 20. marraskuuta turvatoimia kiristettäisiin Suomessakin. Yli 20 hengen yleisötilaisuudet kiellettäisiin Uudellamaalla ja joulun juhlat peruutettaisiin.
Silloin loppuisivat myös kuoron kokoontumiset.
Sitä ei kuoron vetäjä aavistanut tullessaan varttia vaille kymmeneltä maanantaiaamuna vaimonsa kanssa kerhotilaan. He järjestelivät pöydät ja tuolit ja tarkastivat, että jokaisen laulajan välissä oli suositusten mukainen kahden metrin turvaväli. Se ei tuottanut vaikeuksia, sillä 1980-luvun alussa rakennetussa kerhotilassa oli tilaa hulppeat 233 neliömetriä.
Kuorolaisia alkoi valua paikalle pikku hiljaa. Vaikka yli puolet kuoron 35 jäsenestä oli vetäytynyt toiminnasta jo keväällä, yhteensä 16 uskollista saapui paikalle.
Tunnelma oli odottava: nyt laulettaisiin joululauluja – ensimmäistä kertaa tänä syksynä.
Kun kädet oli pesty käsidesillä ja kaikki olivat istuneet paikoilleen, säestäjä vetäisi hanuristaan alkusoiton: Arkihuolesi kaikki heitä.
Kuusitoista ihmistä veti keuhkonsa täyteen ilmaa ja antoi tulla antaumuksella. Armas joulu jo kutsuu meitä.
Ulkona satoi vettä, mutta sisällä tunnelma oli ihanan jouluinen.
Yhden laulajan nenän takaseinämässä lymyili kuitenkin tuhti lauma koronaviruksia, joka odotti tilaisuutta päästä leviämään. Oletettu taudin kantaja istui takarivissä.
Kylmä voisko nyt olla kellä, lauloi nenän omistaja kauniilla, vahvalla äänellään. Hengitysilma pusertui hänen äänihuultensa läpi, pyörteili nielussa, nenässä ja suussa, nappasi mukaansa kosteutta ja suihkusi laulajan suusta ulos.
Konsonantit vaahdottivat sylkeä jota ilmavirta rikkoi kuin saippuakuplia. Sylki ja lima hajosivat pienen pieniksi pisaroiksi eli aerosolihiukkasiksi, jotka levisivät joka hengenvedolla laulajan ympärille. Niiden kyydissä matkustivat koronavirukset. Lämmin, leuto ja henkäys hellä.
Jos viruksen kantaja olisi istunut hiljaa tai vain puhellut hiukan puolentoista tunnin ajan, hän olisi levittänyt tilaan kymmenisen tuhatta leijuvaa aerosolipisaraa. Mutta koska hän lauloi sydämensä kyllyydestä, hiukkasia levisi satakertainen määrä, jopa miljoona.
Hiukkaset kohosivat ilmaan ja saivat vauhtia raittiista ilmavirrasta, jota ryöppysi huoneeseen takarivin yläpuolella sijaitsevista ilmastointikanavista.
Jos huone olisi ollut tyhjä, hiukkaset olisivat saattaneet helpommin ohjautua suoraan ulos poistoilmakanavista ensimmäisen tuolirivin yläpuolella.
Mutta huone oli täynnä pöytiä, tuoleja ja ennen muuta innokkaita laulajia, jotka nousivat jopa seisomaan voidakseen vetää sisäänsä vieläkin enemmän ilmaa ja saadakseen laulun kaikumaan vieläkin komeammin.
Tämä kokonaisuus synnytti tilalle luonteenomaisia ilmavirtauksia, jotka levittivät virushiukkaset kaikkialle.
Jos joku olisi polttanut tilassa tupakkaa, savu olisi levinnyt joka nurkkaan ja jokainen olisi sen haistanut. Yhtä tehokkaasti levisivät virushiukkaset, niitä vain ei voinut havaita. Kuusen kirkkahan luona meille, siintää onnelan kaukomaat.
Maaliskuussa Ville Vuorinen testasi hiukkasten leviämisnopeutta yksinkertaisella testillä samassa kerhohuoneessa. Hänen lisäkseen paikalla olivat kuoron vetäjä sekä Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja.
Vuorinen suihkutti ilmaan parfyymiä paikalla, jossa oletettu tartuttaja oli istunut. Kolmen metrin päässä seisova valokuvaaja tunsi tuoksun runsaan minuutin kuluttua. Noin neljän minuutin päästä sen haistoi toimittaja, joka istui runsaan kuuden metrin päässä tuolilla. Samalla tuolilla oli marraskuussa istunut kuoron hanuristi.
Toisessa testissä hajuvesipilvi kulkeutui huoneen halki poikittaissunnassa liitutaululta viherseinälle noin viidessä minuutissa.
Se merkitsee, että viimeistään kahden laulun jälkeen jokainen laulaja oli jo hengittänyt sisäänsä viruksia kantavia aerosolipartikkeleita.
Laulaminen levitti virusta ilman välityksellä tehokkaammin kuin tähän asti on ymmärretty, Ville Vuorinen sanoo.
Siksi normaalit varotoimet – käsihygienia, turvavälit ja tehokas ilmanvaihto – eivät estäneet viruksen tarttumista, vaikka huoneessa oli koneellinen ilmanvaihto ja runsaasti tilaa turvaväleille.
Vuorinen sanoo yllättyneensä itsekin siitä, miten voimallisesti virus pääsi etenemään. ”Tämä tapaus muutti ja konkretisoi käsitystäni koronaviruksen leviämisestä.”
Tällainen ilman kautta tapahtuva tarttuminen viruksen superleviämistilanteissa vaikuttaa Vuorisen mukaan olevan hengitystieinfektioiden leviämistapana huonosti tiedostettu. ”Myös lääkäreille ja virologeille tämä tuntuu olevan uusi asia, joka tulee oppikirjatiedon ulkopuolelta”, hän toteaa.
Aiemmin on ajateltu, että hengitystieinfektiot tarttuvat lähinnä suurien pisaroiden välityksellä alle kahden metrin etäisyydellä.
”Tässä tapauksessa koronavirus levisi aerosolien mukana yli kahdensadan neliömetrin tilassa lähes kaikkiin ihmisiin. Se osoittaa, että tartuntoja voi tapahtua myös pitkän matkan yli esimerkiksi kuntosaleilla, ravintoloissa ja baareissa, joissa ihmiset hengittävät samaa sisäilmaa. Erityisesti näin käy silloin, kun hengitetään tai puhutaan voimakkaasti”, Vuorinen sanoo.
Myös tämän kuoron tartunnoissa ratkaisevaa oli laulaminen. Jos kaikki olisivat istuneet huoneessa puolitoista tuntia hiiren hiljaa, tartuntoja ei Vuorisen mukaan välttämättä olisi tapahtunut.
Jokainen kuorolainen hengitti puolentoista tunnin harjoituksen aikana sisäänsä noin tuhat litraa ilmaa.
Huoneen tilavuus oli noin 500 000 litraa, ja joka litrassa oli Vuorisen laskujen mukaan keskimäärin yksi mahdollisesti viruksen saastuttama aerosolipartikkeli. Se merkitsee, että jokainen sai keuhkoihinsa suunnilleen tuhat viruspitoista aerosolihiukkasta. Viruksen kantajan lähellä istuneet saivat viruksia enemmän ja kauempana istuneet vähemmän.
Joka tapauksessa annos on Vuorisen mukaan iso: ”Ilmassa on täytynyt kokonaisuudessaan olla arviolta jopa 500–1 000 tartuntaan johtavaa annosta virusta. Vastaavia määriä on arvioitu aiemmin muistakin kuoroharjoituksista, joissa korona on tarttunut, kuten esimerkiksi Washingtonin Skagit Valley -kuorosta. Ei ihme, että melkein kaikki saivat tartunnan.”
Tapaus selittää Vuorisen mukaan hyvin miksi kokoontumisrajoituksia ja maskeja tarvitaan.
”Tämä esimerkki jos mikä motivoi käyttämään suodatuskykyistä maskia, joka istuu hyvin kasvoilla”, Vuorinen toteaa.
Näin laajalle levinneet virusaerosolit ovat Vuorisen mukaan kooltaan 0,2–20 mikrometrin kokoisia. FFP2- tai FFP3-suojain olisi torjunut niitä tehokkaasti. ”Sellaisia ei kuitenkaan oikein voi käyttää laulaessa”, Vuorinen arvioi.
Kirurgiset suojaimet olisivat Vuorisen arvion mukaan vähentäneet aerosoliemissiota merkittävästi, mutta ne läpäisevät pienempiä partikkeleita ja vuotavat helposti sivuilta, joten tartuntoja olisi silti voinut tapahtua lähietäisyydellä.
Tehokkain tapa ehkäistä tartuntoja olisi Vuorisen mukaan todennäköisesti ollut harjoitusten pitäminen ulkona. Ulkona pienikin tuulenvire puhaltaa aerosolipisarat tiehensä eivätkä ne keräänny tartuttaviksi määriksi ainakaan kovin helposti. ”Etäisyyttä on toki pidettävä ulkonakin”, hän lisää.
Uudet virusmuunnokset ovat muuttaneet tilannetta. ”Niiden vuoksi en pidä turvallisina mitään kokoontumisia sisätiloissa. Niissä pitäisi oleskella mahdollisimman lyhyt aika ja käyttää maskia, mieluiten FFP2-suojainta”, Vuorinen sanoo.
Kodeissa, joissa on koronaa sairastavia, tulisi tuulettaa tehokkaasti esimerkiksi pitämällä ikkunaa hieman raollaan, läpivedolla monta kertaa päivässä tai käyttämällä lisäksi hepa-ilmansuodatin
Eläkeläisten kuoro kokoontui marraskuussa harjoittelemaan joululauluja. Sinä iltana lähes jokainen heistä lähti kotiin kantaen koronavirustartuntaa. Nyt kuorolaiset ja tutkija kertovat, mitä tapahtui.
Katri Kallionpää HS, teksti
Sen piti olla aivan tavallinen kuoroharjoitus. Kun Uudellamaalla toimiva eläkeläiskuoro kokoontui harjoituksiinsa marraskuun 16. päivänä, erikoista oli vain se, että sillä kertaa oli määrä laulaa joululauluja – ensimmäistä kertaa sinä syksynä.
Kuoron toiminta oli ollut katkolla koronan takia kevään ja kesän, mutta lokakuusta saakka harjoituksia oli pidetty turvavälejä noudattaen.
Kuoron harjoituksista tuli kaikkea muuta kuin tavanomaiset. Ainakin yksi kuorolainen kantoi tietämättään koronavirusta paikalle saapuessaan. Täyttä varmuutta siitä, oliko hän tuossa vaiheessa ainoa taudinkantaja, ei ole.
Seuraukset ovat kuitenkin varmat: kaikki läsnäolijat kahta lukuun ottamatta saivat tartunnan. Toinen heistä oli sairastanut koronan jo aiemmin, mikä suojasi häntä.
Kuorolaiset tartuttivat tautia tietämättään edelleen, ja yhden puoliso kuoli joulukuussa koronaan.
”Se tuntuu hirveältä”, sanoo kuoron vetäjä. Hän kertoo kannustaneensa kuorolaisia pysymään mukana toiminnassa, sillä myös eristäytyminen ja yksinäisyys ovat monelle iso riski.
”Kun pahin tapahtui, minulle tuli tuska: miksi tästä ei puhuta. Miksi koronan sairastaminen ja sen tartuttaminen ovat asioita, joista vaietaan? ”, vetäjä sanoo.
Siksi hän ja muut kuorolaiset kertovat tässä jutussa tartunnasta, sairaudestaan ja sen herättämistä tunteista. He esiintyvät nimettöminä asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Kaksi kuorossa mukana ollutta ei halunnut antaa haastattelua. Toinen heistä menetti puolisonsa koronan takia. Toinen sanoi, ettei saanut tartuntaa.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen, joka tutkii virushiukkasten liikettä ilmavirtojen mukana, tutustui Helsingin Sanomien pyynnöstä harjoitustilaan ja sen ilmanvaihtoon. Hän kertoo fysiikan näkökulmasta, miten virus siirtyi kuorolaisiin huonetilassa ja olisiko tartuntoja voinut estää.
Palataan marraskuun 16. päivään, harmaantuhruiseen maanantaiaamuun.
Syksy oli ollut koronan kannalta asemasodan aikaa. Kuoro oli jäänyt keväällä tauolle ja kokoontunut taas lokakuusta alkaen joka maanantai, kun tilanne vaikutti rauhalliselta. Koronaan oli silloin kuollut Suomessa 369 ihmistä, alle puolet siitä mitä nyt. Britanniasta oli kuitenkin löytynyt uusi, ilkeä virusmuunnos, ja maailmalta alkoi kuulua uhkaavia merkkejä toisesta aallosta.
Keskustelu kokoontumisrajoituksista kävi marraskuun puolivälissä vilkkaana: pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä oli vain muutamaa päivää aiemmin suositellut välttämään yli 10 hengen kokoontumisia. Neljän päivän kuluttua 20. marraskuuta turvatoimia kiristettäisiin Suomessakin. Yli 20 hengen yleisötilaisuudet kiellettäisiin Uudellamaalla ja joulun juhlat peruutettaisiin.
Silloin loppuisivat myös kuoron kokoontumiset.
Sitä ei kuoron vetäjä aavistanut tullessaan varttia vaille kymmeneltä maanantaiaamuna vaimonsa kanssa kerhotilaan. He järjestelivät pöydät ja tuolit ja tarkastivat, että jokaisen laulajan välissä oli suositusten mukainen kahden metrin turvaväli. Se ei tuottanut vaikeuksia, sillä 1980-luvun alussa rakennetussa kerhotilassa oli tilaa hulppeat 233 neliömetriä.
Kuorolaisia alkoi valua paikalle pikku hiljaa. Vaikka yli puolet kuoron 35 jäsenestä oli vetäytynyt toiminnasta jo keväällä, yhteensä 16 uskollista saapui paikalle.
Tunnelma oli odottava: nyt laulettaisiin joululauluja – ensimmäistä kertaa tänä syksynä.
Kun kädet oli pesty käsidesillä ja kaikki olivat istuneet paikoilleen, säestäjä vetäisi hanuristaan alkusoiton: Arkihuolesi kaikki heitä.
Kuusitoista ihmistä veti keuhkonsa täyteen ilmaa ja antoi tulla antaumuksella. Armas joulu jo kutsuu meitä.
Ulkona satoi vettä, mutta sisällä tunnelma oli ihanan jouluinen.
Yhden laulajan nenän takaseinämässä lymyili kuitenkin tuhti lauma koronaviruksia, joka odotti tilaisuutta päästä leviämään. Oletettu taudin kantaja istui takarivissä.
Kylmä voisko nyt olla kellä, lauloi nenän omistaja kauniilla, vahvalla äänellään. Hengitysilma pusertui hänen äänihuultensa läpi, pyörteili nielussa, nenässä ja suussa, nappasi mukaansa kosteutta ja suihkusi laulajan suusta ulos.
Konsonantit vaahdottivat sylkeä jota ilmavirta rikkoi kuin saippuakuplia. Sylki ja lima hajosivat pienen pieniksi pisaroiksi eli aerosolihiukkasiksi, jotka levisivät joka hengenvedolla laulajan ympärille. Niiden kyydissä matkustivat koronavirukset. Lämmin, leuto ja henkäys hellä.
Jos viruksen kantaja olisi istunut hiljaa tai vain puhellut hiukan puolentoista tunnin ajan, hän olisi levittänyt tilaan kymmenisen tuhatta leijuvaa aerosolipisaraa. Mutta koska hän lauloi sydämensä kyllyydestä, hiukkasia levisi satakertainen määrä, jopa miljoona.
Hiukkaset kohosivat ilmaan ja saivat vauhtia raittiista ilmavirrasta, jota ryöppysi huoneeseen takarivin yläpuolella sijaitsevista ilmastointikanavista.
Jos huone olisi ollut tyhjä, hiukkaset olisivat saattaneet helpommin ohjautua suoraan ulos poistoilmakanavista ensimmäisen tuolirivin yläpuolella.
Mutta huone oli täynnä pöytiä, tuoleja ja ennen muuta innokkaita laulajia, jotka nousivat jopa seisomaan voidakseen vetää sisäänsä vieläkin enemmän ilmaa ja saadakseen laulun kaikumaan vieläkin komeammin.
Tämä kokonaisuus synnytti tilalle luonteenomaisia ilmavirtauksia, jotka levittivät virushiukkaset kaikkialle.
Jos joku olisi polttanut tilassa tupakkaa, savu olisi levinnyt joka nurkkaan ja jokainen olisi sen haistanut. Yhtä tehokkaasti levisivät virushiukkaset, niitä vain ei voinut havaita. Kuusen kirkkahan luona meille, siintää onnelan kaukomaat.
Maaliskuussa Ville Vuorinen testasi hiukkasten leviämisnopeutta yksinkertaisella testillä samassa kerhohuoneessa. Hänen lisäkseen paikalla olivat kuoron vetäjä sekä Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja.
Vuorinen suihkutti ilmaan parfyymiä paikalla, jossa oletettu tartuttaja oli istunut. Kolmen metrin päässä seisova valokuvaaja tunsi tuoksun runsaan minuutin kuluttua. Noin neljän minuutin päästä sen haistoi toimittaja, joka istui runsaan kuuden metrin päässä tuolilla. Samalla tuolilla oli marraskuussa istunut kuoron hanuristi.
Toisessa testissä hajuvesipilvi kulkeutui huoneen halki poikittaissunnassa liitutaululta viherseinälle noin viidessä minuutissa.
Se merkitsee, että viimeistään kahden laulun jälkeen jokainen laulaja oli jo hengittänyt sisäänsä viruksia kantavia aerosolipartikkeleita.
Laulaminen levitti virusta ilman välityksellä tehokkaammin kuin tähän asti on ymmärretty, Ville Vuorinen sanoo.
Siksi normaalit varotoimet – käsihygienia, turvavälit ja tehokas ilmanvaihto – eivät estäneet viruksen tarttumista, vaikka huoneessa oli koneellinen ilmanvaihto ja runsaasti tilaa turvaväleille.
Vuorinen sanoo yllättyneensä itsekin siitä, miten voimallisesti virus pääsi etenemään. ”Tämä tapaus muutti ja konkretisoi käsitystäni koronaviruksen leviämisestä.”
Tällainen ilman kautta tapahtuva tarttuminen viruksen superleviämistilanteissa vaikuttaa Vuorisen mukaan olevan hengitystieinfektioiden leviämistapana huonosti tiedostettu. ”Myös lääkäreille ja virologeille tämä tuntuu olevan uusi asia, joka tulee oppikirjatiedon ulkopuolelta”, hän toteaa.
Aiemmin on ajateltu, että hengitystieinfektiot tarttuvat lähinnä suurien pisaroiden välityksellä alle kahden metrin etäisyydellä.
”Tässä tapauksessa koronavirus levisi aerosolien mukana yli kahdensadan neliömetrin tilassa lähes kaikkiin ihmisiin. Se osoittaa, että tartuntoja voi tapahtua myös pitkän matkan yli esimerkiksi kuntosaleilla, ravintoloissa ja baareissa, joissa ihmiset hengittävät samaa sisäilmaa. Erityisesti näin käy silloin, kun hengitetään tai puhutaan voimakkaasti”, Vuorinen sanoo.
Myös tämän kuoron tartunnoissa ratkaisevaa oli laulaminen. Jos kaikki olisivat istuneet huoneessa puolitoista tuntia hiiren hiljaa, tartuntoja ei Vuorisen mukaan välttämättä olisi tapahtunut.
Jokainen kuorolainen hengitti puolentoista tunnin harjoituksen aikana sisäänsä noin tuhat litraa ilmaa.
Huoneen tilavuus oli noin 500 000 litraa, ja joka litrassa oli Vuorisen laskujen mukaan keskimäärin yksi mahdollisesti viruksen saastuttama aerosolipartikkeli. Se merkitsee, että jokainen sai keuhkoihinsa suunnilleen tuhat viruspitoista aerosolihiukkasta. Viruksen kantajan lähellä istuneet saivat viruksia enemmän ja kauempana istuneet vähemmän.
Joka tapauksessa annos on Vuorisen mukaan iso: ”Ilmassa on täytynyt kokonaisuudessaan olla arviolta jopa 500–1 000 tartuntaan johtavaa annosta virusta. Vastaavia määriä on arvioitu aiemmin muistakin kuoroharjoituksista, joissa korona on tarttunut, kuten esimerkiksi Washingtonin Skagit Valley -kuorosta. Ei ihme, että melkein kaikki saivat tartunnan.”
Tapaus selittää Vuorisen mukaan hyvin miksi kokoontumisrajoituksia ja maskeja tarvitaan.
”Tämä esimerkki jos mikä motivoi käyttämään suodatuskykyistä maskia, joka istuu hyvin kasvoilla”, Vuorinen toteaa.
Näin laajalle levinneet virusaerosolit ovat Vuorisen mukaan kooltaan 0,2–20 mikrometrin kokoisia. FFP2- tai FFP3-suojain olisi torjunut niitä tehokkaasti. ”Sellaisia ei kuitenkaan oikein voi käyttää laulaessa”, Vuorinen arvioi.
Kirurgiset suojaimet olisivat Vuorisen arvion mukaan vähentäneet aerosoliemissiota merkittävästi, mutta ne läpäisevät pienempiä partikkeleita ja vuotavat helposti sivuilta, joten tartuntoja olisi silti voinut tapahtua lähietäisyydellä.
Tehokkain tapa ehkäistä tartuntoja olisi Vuorisen mukaan todennäköisesti ollut harjoitusten pitäminen ulkona. Ulkona pienikin tuulenvire puhaltaa aerosolipisarat tiehensä eivätkä ne keräänny tartuttaviksi määriksi ainakaan kovin helposti. ”Etäisyyttä on toki pidettävä ulkonakin”, hän lisää.
Uudet virusmuunnokset ovat muuttaneet tilannetta. ”Niiden vuoksi en pidä turvallisina mitään kokoontumisia sisätiloissa. Niissä pitäisi oleskella mahdollisimman lyhyt aika ja käyttää maskia, mieluiten FFP2-suojainta”, Vuorinen sanoo.
Kodeissa, joissa on koronaa sairastavia, tulisi tuulettaa tehokkaasti esimerkiksi pitämällä ikkunaa hieman raollaan, läpivedolla monta kertaa päivässä tai käyttämällä lisäksi hepa-ilmansuodatin
ILoveEU
Kenraali
Uutiskuvissa vilahti ryhmän tukikohdan (mummolan) pihalla punainen lippu jonkinlaisella tähdellä, joten saattaa jonniinlainen joukkotuhonta ollakin mielessä.
ILoveEU
Kenraali
Ylläolevasta Hesarin jutusta:
"Tällainen ilman kautta tapahtuva tarttuminen viruksen superleviämistilanteissa vaikuttaa Vuorisen mukaan olevan hengitystieinfektioiden leviämistapana huonosti tiedostettu. ”Myös lääkäreille ja virologeille tämä tuntuu olevan uusi asia, joka tulee oppikirjatiedon ulkopuolelta”.
Sanoisin, että pashka puhetta. Jo keskiajalta tutussa korppimaskissa oli etikkahappo-yrttirätti siellä nokan kärjessä, koska jo tuolloin pääteltiin, että siinä sairaalana toimivan luostarin ilmassa täytyy olla jotain häikkää; eikä sitä kannata sellaisenaan hengitellä.
Vuosituhannen vaihteessa pernaruttoiskujen kohteena oleviin virastoihin ei menty kirurginmaski ja pyhäpuku päällä.
Hesarin juttu kuulostaa enemmän siltä, että hallituksen ajettua kiville, yritetään suomalaisia ohjata muulla tavalla läpi epidemian. Enkä sitä vastaan sinänsä olekaan. Täytyy vain vielä toistaa: siitä maskista ei saa tulla palvonnan kohdetta, koska pelkkä maski ei 100% suojaa tartunnalta, kun niitä muita tartuntamahdollisuuksia on julmettu määrä. Julkisia tiloja ei koskaan saa sairaalan puhtauteen.
Ilmateitse leviävä tauti satavarmasti käy lähes jokaisen läpi, vääjäämättä.
Rokotteet oma juttunsa, mutta rokote jokaiseen varianttiin, jokaiseen kansalaiseen, tarvittaessa joka vuonna - sekään ei kuulosta realistista. Amerikkalainen rokotetuotanto riittää just ja just amerikkalaisille, briteille ja Israeliin. Euroopan hulivilit yrittää rokottaa kaikki muut maailmassa, tasapuolisesti, omien lisäksi.
Päättäjämme yrittää kurittaa suomalaisia kaikin mahdollisin keinoin, mutta käytännössä järjellisimmät nopeat keinot on siinä, että itärajan rekkaliikenne pysäytetään rajalle. Edes testauksesta ole hyötyä, koska se on liian epävarma.
Seuraava järjellinen teko hallituksella olisi siinä, että miten nopeasti korjata se tilanne, missä terveydenhuolto meinaa kyykätä jo <3% ylikuolleisuuden tilanteessa.
Kolmas järjellinen teko on siinä, että ulkopoliittisesti täytyy valmistautua siihen tilanteeseen, että länsimaiden kesken täytyy alkaa hiljattain kasvattamaan vapautta, siirtäen taudin torjuntaa länsimaiden ulkorajoille. Sille ei liene vaihtoehtoa. Eli pusketaan tautitilanteen läpi ensin kansallisella tasolla ja heti nopeasti mahdollisuuden tullen (kesä) aletaan toteuttamaan länsimaiden kesken omaa taktiikkaa. Länsimaiset taloudet ovat kietoutuneet niin hyvin yhteen, ettei sille ole vaihtoehtoa.
"Tällainen ilman kautta tapahtuva tarttuminen viruksen superleviämistilanteissa vaikuttaa Vuorisen mukaan olevan hengitystieinfektioiden leviämistapana huonosti tiedostettu. ”Myös lääkäreille ja virologeille tämä tuntuu olevan uusi asia, joka tulee oppikirjatiedon ulkopuolelta”.
Sanoisin, että pashka puhetta. Jo keskiajalta tutussa korppimaskissa oli etikkahappo-yrttirätti siellä nokan kärjessä, koska jo tuolloin pääteltiin, että siinä sairaalana toimivan luostarin ilmassa täytyy olla jotain häikkää; eikä sitä kannata sellaisenaan hengitellä.
Vuosituhannen vaihteessa pernaruttoiskujen kohteena oleviin virastoihin ei menty kirurginmaski ja pyhäpuku päällä.
Hesarin juttu kuulostaa enemmän siltä, että hallituksen ajettua kiville, yritetään suomalaisia ohjata muulla tavalla läpi epidemian. Enkä sitä vastaan sinänsä olekaan. Täytyy vain vielä toistaa: siitä maskista ei saa tulla palvonnan kohdetta, koska pelkkä maski ei 100% suojaa tartunnalta, kun niitä muita tartuntamahdollisuuksia on julmettu määrä. Julkisia tiloja ei koskaan saa sairaalan puhtauteen.
Ilmateitse leviävä tauti satavarmasti käy lähes jokaisen läpi, vääjäämättä.
Rokotteet oma juttunsa, mutta rokote jokaiseen varianttiin, jokaiseen kansalaiseen, tarvittaessa joka vuonna - sekään ei kuulosta realistista. Amerikkalainen rokotetuotanto riittää just ja just amerikkalaisille, briteille ja Israeliin. Euroopan hulivilit yrittää rokottaa kaikki muut maailmassa, tasapuolisesti, omien lisäksi.
Päättäjämme yrittää kurittaa suomalaisia kaikin mahdollisin keinoin, mutta käytännössä järjellisimmät nopeat keinot on siinä, että itärajan rekkaliikenne pysäytetään rajalle. Edes testauksesta ole hyötyä, koska se on liian epävarma.
Seuraava järjellinen teko hallituksella olisi siinä, että miten nopeasti korjata se tilanne, missä terveydenhuolto meinaa kyykätä jo <3% ylikuolleisuuden tilanteessa.
Kolmas järjellinen teko on siinä, että ulkopoliittisesti täytyy valmistautua siihen tilanteeseen, että länsimaiden kesken täytyy alkaa hiljattain kasvattamaan vapautta, siirtäen taudin torjuntaa länsimaiden ulkorajoille. Sille ei liene vaihtoehtoa. Eli pusketaan tautitilanteen läpi ensin kansallisella tasolla ja heti nopeasti mahdollisuuden tullen (kesä) aletaan toteuttamaan länsimaiden kesken omaa taktiikkaa. Länsimaiset taloudet ovat kietoutuneet niin hyvin yhteen, ettei sille ole vaihtoehtoa.