Sieltä vaan lukemaan linkistä, ymmärys kasvaa.
Tuossa kirjoituksessa asia avataan ihan selvällä suomen kielellä.
Mistä niistä Rämet'n kirjoituksista? Esimerkiksi tästä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta kertovall
a Rokotetutkimuksen sivulla todetaan nimenomaan, että "tutkimuksessa arvioidaan Pfizerin covid-19-rokotteen (Comirnaty / BNT162b2) tehoa ja turvallisuutta, kun rokote annetaan lapsille". Siis ei tiedetä, vaan arvioidaan.
Tosiasia on myös, että kenelläkään ei ole pitkäaikaisdataa nykyisistä koronarokotteista. Ensimmäiset COVID-19-rokotteet annettiin ihmisille tiettävästi vasta vuonna 2020. Esimerkiksi Pfizer aloitti omansa kokeilemisen ihmisillä ilmeisesti
toukokuussa 2020 ja kesällä 2020 edettiin laajan mittakaavan testeihin.
Toki, rokotetta on käytetty suurilla ihmisjoukoilla suhteellisen hyvin tuloksin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi turvallinen (AZ, Janssen-Cilag jne. Suomessa käytöstä vedetyt noin esimerkkinä) tai että hyödyt ylittäisivät haitat kaikissa ikäryhmissä - tai välttämättä missään.
Pandemrix on hyvä esimerkki. Testeissä ei saatu esiin mitään narkolepsiaan viittaavaa ja sitten olikin rokotettu "koko kansa" (seitsemisenkymmentä prosenttia) ennen kuin huomattiin, että tämähän aiheuttaa narkolepsiaa. Puolella haittavaikutuksen saaneista oireilu alkoi neljän kuukauden kuluessa rokotuksesta, mutta yhdellä kuudesosalla oireilu alkoi yli kahdeksan kuukautta rokotteen saamisen jälkeen ja tautitapauksia ilmeni kahteen vuoteen asti rokotuksesta. Nämä ovat siis ne 235 tapausta, joissa Suomen viranomaiset totesivat narkolepsian olevan seurausta rokotteesta ja maksoivat korvauksia. (
Terveyskirjasto)
Kun viive rokotuksesta haittavaikutuksen syntymiseen voi todistetusti olla kuukausista kahteen vuoteen, niin voi kysyä, voiko se olla vieläkin pidempi. Kun immuunijärjestelmästä on kyse, niin tämä ei mielestäni ole mitenkään poissuljettua. Eikä ole varmaa, etteikö haittavaikutusta voisi esiintyä ainoastaan jossakin tietyssä ikäryhmässä tai geneettisessä populaatiossa, jolloin aikuisista, erimaalaisista jne. kertynyt data voidaan vetää alas vessanpöntöstä. Narkolepsian kohdalla oli onni, että haittavaikutus oli harvinainen. Entä jos sen olisivat saaneet "kaikki" rokotetut? Suomessa vedettäisiin eniten piriä maailmassa ja espanjalaiset maksaisivat geneettisesti heikkojen suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeitä?
Fakta on tietysti se, että jos ei koskaan kokeilla, niin ei koskaan saada tietää. Jonkun pitää uhrautua ensin ja toisaalta datan kertymistä ei voi odottaa ikuisuuksia, jos haluaa saada rokotteen ennen tautia. Kun käsi on riittävän hyvä, niin jossakin vaiheessa pitää mennä all-in.
Jos nyt vaikkapa Suomen sotilastiedustelu varoittaisi venäläisten suunnittelevan biologisten aseiden käyttöä suomalaisia vastaan ja samaan aikaan Pfizer tarjoaisi mahdollisuutta osallistua pernaruttorokotteen, isorokkorokotteen tms. ihmiskokeeseen, niin luultavasti osallistuisin. En tosin tieteen edistämisen takia, vaan henkilökohtaisen hyötyni. Todennäköisemmin kuolen siihen bioaseeseen kuin rokotteeseen. Tieteen tekemisen takia ei kannata ryhtyä koe-eläimeksi, jos siitä ei voi hyötyä, kuten saada suojaa erittäin tappavalta taudilta tai mainetta ja kunniaa tai rahaa. Lasten koronarokotetutkimuksessa ei ole tarjolla mitään näistä. Siellä lapsi on koe-eläin sellaista tautia vastaan, joka on lapselle vähemmän vaarallinen kuin influenssa. Erittäin hyvä asia, että tutkitaan, mutta enpä haluaisi omaa lastani laittaa moiseen paikkaan.