Lähihoitaja Tero Nikkanen suosittelee asiakkailleen koronarokotetta, vaikka ei itse sitä toistaiseksi halua – mielipide ei muuttunut edes teho-osastolle joutumisen jälkeen
Maailman terveysjärjestö WHO on listannut rokote-epäröinnin yhdeksi suurimmasta kymmenestä terveysuhasta. Rokotetta epäröivän Tero Nikkasen mukaan on vaikea arvioida, mikä voisi muuttaa hänen mielipiteensä koronarokotteesta.
Lähihoitaja Tero Nikkanen kertoo, että vaikka hän ei enää suhtaudu yhtä jyrkästi koronarokotteeseen, hän edelleen epäröi sen ottamista. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle
Johanna Mattinen, Anna Ronkainen
24.8. 15:00
Tämän vuoden maaliskuussa kuopiolainen
Tero Nikkanen alkoi kärsiä vatsakivusta, kuumeesta ja nivelsäryistä. Puhelinpäivystyksessä syyksi epäiltiin aluksi umpisuolen tulehdusta ja Nikkasta kehotettiin hakeutumaan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) tutkimuksiin.
Samoihin aikoihin Kuopion seudulla oli aloitettu hoitohenkilökunnan rokottaminen. Kotihoidossa työskentelevä Nikkanen oli kuitenkin suhtautunut jo lähtökohtaisesti epäillen rokotteen ottamiseen.
– Epäröin kyllä vahvasti, kun sitä koronarokotetta on tutkittu niin vähän aikaa, että en kyllä halua sitä ihan heti ottaa. Oli vahva mielipide, että en ole sitä ottamassa.
Umpisuolen tulehduksen sijaan Nikkasen sairastumisen syyksi paljastui korona. Sitä seurasi raju jälkitauti, joka vei hänet useiksi vuorokausiksi teho-osastolle ja hengityskoneeseen.
Siitä huolimatta hän epäröi yhä koronarokotteen ottamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa koronarokotuksen ottamista noin puolen vuoden päästä sairastamisesta.
– Tiedämme, että covid-19-taudin synnyttämä vasta-ainesuoja kestää hyvin ainakin sinne asti. Siitä voidaan tehdä poikkeuksia, joko aikaistaa tai myöhentää rokotteen ottamista. Deltavariantin vuoksi suosisin kuitenkin mieluummin aikaistamista, THL:n ylilääkäri
Hanna Nohynek sanoo.
Rokote-epäröintiä tutkitaan nykyisin entistä enemmän, sillä maailman terveysjärjestö
WHO on listannut (siirryt toiseen palveluun) rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Erityisesti tutkimustietoa puuttuu vielä siitä, mikä epäröijän pään voisi kääntää.
Rokotusasenteita tutkinut Turun yliopiston akatemiatutkija
Anna Soveri kertoo, että on vaikea tietää, kuinka paljon Suomessa on koronarokote-epäilijöitä. Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että suoranaisesti rokotevastaisia on vain 1–2 prosenttia väestöstä.
– Nyt yli 40-vuotiaista yli 80 prosenttia on ottanut koronarokotuksen. Jos jäljellä jääneistä vain ihan pieni osuus on ideologisista syistä rokotteiden vastustajia, niin suurempi osa saattaa olla sellaisia, jotka epäröivät rokotuspäätöksessään, Soveri arvioi.
Jälkitauti vei teholle
Kuopiolainen Nikkanen oli sairaalassa koronan vuoksi vain yhden yön. Hänen vointinsa parani nopeasti ja hänet päästettiin kotieristykseen toipumaan.
Kun koronaoireet olivat hävinneet kolmen viikon eristyksen jälkeen, Nikkanen sai infektiolääkäriltä luvan palata töihinsä. Sairastaminen ei kuitenkaan päättynyt siihen.
Hän ehti olla töissä viisi päivää, kun yhtäkkiä kaulan imusolmukkeet alkoivat turvota ja korkea kuume nousi jälleen. Vaimo ajoi Nikkasen päivystykseen kolmelta aamuyöllä.
Sairaalassa kuume nousi entisestään ja hänelle todettiin nielupaise, joka vaikeutti jo hengittämistä. Paise päätettiin leikata.
Hänet nukutettiin leikkauksen vuoksi, minkä jälkeen hänen tilansa heikkeni entisestään. Hän joutui teho-osastolle useiksi päiviksi.
– Kun minua heräteltiin siellä teho-osastolla niin sitten tuli lääkäri kertomaan, että nyt on ollut tilanne tosi huono, että sinulle on tullut keuhkokuume ja sinun omat keuhkosi ovat painuneet kasaan ja lakanneet toimimasta. Ja olet nyt ollut 8 päivää nukutettuna tässä hengityskoneessa, Nikkanen muistelee.
Tero Nikkanen joutui teho-osastolle, syyksi epäiltiin koronan jälkitautia. Kuva: Tero Nikkasen kotialbumi
Pitkä kuntoutuminen
Henkitorveen oli tehty avanne, jonka vuoksi Nikkanen ei alkuun voinut puhua. Myös raju sairaus ja vuodepotilaana olo veivät Nikkasen huonoon kuntoon.
Aluksi hän ei pystynyt edes istumaan sängynlaidalla saati nousemaan jaloilleen. Ensimmäisellä kerralla hänet nostettiin nosturilla pyörätuoliin istumaan.
– Muistan kun en olisi yhtään kestänyt pystyssä vielä, mutta hoitajat motivoivat, että ota vaan askeleita, että kyllä se siitä. Myös fysioterapeutti kuntoutti joka päivä.
Toipumisaika oli pitkä. Kotona kuntoutus jatkoi rollaattorin ja kävelysauvojen avustuksella. Töistä hän oli poissa yhteensä kuusi viikkoa.
– Lääkäri ei voinut täysin vahvistaa, että oliko se jälkitauti, mutta epäily on, että se oli mahdollinen koronainfektion jälkitauti, Nikkanen kertoo.
Nikkasen puheessa toistuu kiitollisuus KYSin hoitohenkilökuntaa kohtaan. Tunne tuli voimakkaana heti, kun hän heräsi teho-osastolla.
– Olen tosi kiitollinen, että on ollut näin hyvä hoito ja minut on saatu hengissä pidettyä. Olisihan siinä ollut vaihtoehto, että ei olisi enää herännyt tässä ajassa.
Epäröi yhä rokotetta
Nikkanen kertoo, että lääkärin mukaan hän sai sairastamisesta kuuden kuukauden suojan koronaa vastaan. Kohta puoli vuotta alkaa kuitenkin tulla täyteen ja Nikkaselle on tullut ajankohtaiseksi pohtia jälleen koronarokotteen ottamista.
Suhtautuminen rokotteeseen ei ole enää yhtä jyrkkä kuin keväällä, mutta edelleen hän kertoo “rehellisesti epäröivänsä” asiaa rokotusten turvallisuuden takia.
– Nyt on ollut vähän kaksijakoisia ajatuksia jälkeenpäin, että olisiko se kuitenkin suojannut tuon vakavan taudin, mikä minulla oli. Siitä huolimatta vieläkin vähän epäröin sitä, kun on kuullut, että joillekin on tullut veritulppaa, nivelkipuja ja pitkiä kuumejaksoja. Se on semmonen pieni pelko, että entäs jos minulle tuleekin jotain siitä.
– Ja sitten sekin mietityttää, että entäs joskus tulevaisuudessa käy niin, että paljastuukin paljon myöhemmin, että tästä rokotteesta on jotain sairauksia mahdollista saada, Nikkanen kuvaa pelkojaan.
Kotihoidossa työskentelevä Tero Nikkanen suosittelee asiakkailleen rokotteen ottamista. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle
Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri tutki suomalaisten suhtautumista mahdolliseen koronarokotteeseen aivan pandemian alussa 1,5 vuotta sitten. Tuolloin selvisi, että tärkein syy, joka vaikutti halukkuuteen ottaa rokote, oli nimenomaan rokotteen turvallisuus.
– Toissijainen syy oli se, kuinka vakavana tautina ihmiset pitivät koronavirusinfektiota, Soveri kertoo.
Vielä tuolloin tehdyissä mittauksissa suomalaisten rokotushalukkuus oli noin 70 prosentin luokkaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija
Jonas Sivelä painottaa, että suomalaisten rokotushalukkuus on kasvanut pandemian aikana.
– Olemme seuranneet huhtikuusta 2020 lähtien suomalaisten rokotushalukkuutta ja se on koko ajan vain kasvanut. Viimeisimpien tulosten mukaan 91 prosenttia suomalaisista on joko ottanut tai ottaisi koronarokotteen, Sivelä kertoo.
Kyseisessä
Kansalaispulssi-mittauksessa (siirryt toiseen palveluun) vain 4 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa täysin eri mieltä eli ettei aio ottaa koronarokotetta.
– Meidän tietojemme mukaan voimakas rokotevastaisuus on hyvin marginaalista, vaikka se saa mediassa paljon näkyvyyttä. Se näkyvyys ei aina vastaa todellisuutta, Sivelä painottaa.
Hallitus kertoi elokuussa, että tavoitteena on vähintään 80–90 prosentin koronarokotuskattavuus yli 12-vuotiaassa väestössä. Perhe- ja peruspalveluministeri
Krista Kiuru (sd.) puolestaan arvioi
viikonloppuna HS:lle (siirryt toiseen palveluun), että yhteiskunnan avaamiseksi rokotuskattavuuden pitää nousta jopa 90 prosenttiin, mikäli tartuntamääriä ei saada hallintaan.
Tällä hetkellä ilman koronarokotetta on 29,4 prosenttia väestöstä.
THL:n Sivelä itse uskoo, että hallituksen asettamaan rokotuskattavuuteen tullaan pääsemään, mutta aikataulua hän ei osaa arvioida.
Rokote-epäröinti suuri terveysuhka
WHO on listannut rokote-epäröinnin yhdeksi maailman suurimmista terveysuhista. Akatemiatutkija Soveri kertoo, että aihe on noussut prioriteetiksi myös EU:ssa.
Soveri on mukana keväällä käynnistyneessä kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa tutkitaan rokote-epäröintia terveydenhuollon ammattilaisissa. Tutkimusryhmän tavoitteena on pyrkiä vähentämään rokote-epäröintiä puuttumalla virheelliseen tietoon.
Syy, miksi tutkitaan juuri terveydenhuollon ammattilaisia, on se, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa potilaiden rokotuspäätöksiin. Myös Nikkanen kuuluu tähän joukkoon.
Kotihoidossa työskentelevä Nikkanen kertoo, ettei hän hoitajana halua levittää rokotevastaisuutta, mutta kokee, että rokotteen ottaminen on jokaisen henkilökohtainen asia. Työssään hän neuvoo asiakkaitaan ottamaan koronarokotteen virallisen ohjeistuksen mukaisesti.
Välillä asiakkaiden turvallisuus on mielessä.
– Kyllä sitä miettii, että entä jos kannan koronaa ja se tulisi johonkin asiakkaaseen. Mutta toisaalta, kun on viisaammat terveysviranomaiset tutkineet, että maski, käsineet, riittävä hygienia ja turvavälit suojaavat, niin sitä tavallaan kuitenkin luottaa siihen, Nikkanen pohtii.
Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon Suomen terveydenhuollon henkilökunnassa epäröidään koronarokotteen ottamista. Elokuun alussa
Yle uutisoi ylilääkäreiden yllättyneen nuorten hoitajien rokotehaluttomuudesta. Ylen selvityksen mukaan osa terveydenhuollon henkilökunnasta on yhä ilman pandemiarokotetta.
– Ensi vuoden puolella tiedetään asiasta enemmän, mutta muiden rokotteiden kohdalta tiedetään, että rokote-epäröintiä esiintyy myös terveydenhuollossa, vaikka sitä on vähemmän kuin muilla ihmisillä, Soveri toteaa.
Rokote-epäröinti vai rokottamattomuus?
Kuopiolainen Nikkanen itse painottaa olevansa nimenomaan rokote-epäröijä, eikä sinänsä vastusta rokotuksia.
THL:n Sivelän mukaan rokote-epäröinnin ja rokotevastaisuuden sijaan olisi parempi puhua rokottamattomuudesta. Sivelän mukaan medialla on suuri vastuu siinä, millaista ilmapiiriä luodaan rokottamisen ympärillä.
– Jos lähdetään luomaan voimakasta vastakkainasettelua, se on omiaan polarisoimaan keskustelua, mistä ei ole mitään hyötyä.
Rokotusasenteita tutkinut Soveri näkee puolestaan eroja rokotteiden vastustajien ja rokote-epäröijien välillä.
– Se pieni joukko, joka vastustaa rokotuksia ideologisista syistä, niin heidän mielipiteisiinsä on hyvin vaikea vaikuttaa ja heidän kanssaan voi olla vaikea keskustella.
Soverin mukaan rokote-epäröinnin taustalla merkittävin tekijä on puolestaan väärä tieto.
– Epäröijien kanssa on helpompi keskustella kuin rokotevastustajien ja on tärkeää, että sitä oikeaa tietoa on saatavilla.
“Ota nyt ihmeessä rokote”
Nikkasen mukaan on vaikea arvioida sitä, mikä saisi hänen mielensä koronarokotteesta muuttumaan. Edes oma raju sairaus ei muuttanut mielipidettä.
– Ehkä se, että on tosissaan mennyt vähän pitempi aika ja se on katsottu varmaksi, että siitä ei seuraa pitemmälle viiveellä jälkeenkään päin mitään ongelmia ihmisille.
Silloin tällöin pelko uudelleen sairastumisesta käy Nikkasella mielessä.
– Kyllähän minulle on monet sanoneet, että sinulla olisi voinut henki mennä, että ota nyt ihmeessä rokote. Mutta se on nyt sairastettu ja ei minulla tällä hetkellä ole mikään hinku mennä sitä ottamaan, Nikkanen sanoo.
Nyt Nikkanen on seurannut keskustelua siitä, tuleeko koronarokotteen ottaminen hoitajille jossain vaiheessa pakolliseksi. Hän viihtyy hyvin työssään eikä haluaisi vaihtaa ammattia.
– Kyllä minä sen otan, jos se pakolliseksi tulee.
Aiheesta lisää illan A-studiossa Yle Areenassa ja TV1:llä kello 21.00. Vieraina Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta.
?
