Aivan, eikä perästäkään ole kuulunut.Noh, seurantajakso ei tainnut olla kuitenkaan kovin pitkä. Hyvä ettei tullut niitä allergisia reaktioita.
Elisalta on kyselty, mutta ei ole ollut raportoitavaa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Aivan, eikä perästäkään ole kuulunut.Noh, seurantajakso ei tainnut olla kuitenkaan kovin pitkä. Hyvä ettei tullut niitä allergisia reaktioita.
Rokotettu on keskimäärin vähemmän aikaa tartuttava ja muutoinkin tartuttaa epätodennäköisemmin. Erityisesti silloin kun lievä tartunta ei kehity taudiksi vaan elimistö torjuu sen nopeasti. Ei näistä lopullisia tutkimustuloksia ole mutta asia on aika selvä.Edelleenkään en ymmärrä koronapassia. Kun virus tarttuu myös täydellisesti rokotetuista niin mitä hyötyä tästä passista on? Sen jälkeen kun kaikkien on otettava kolmas rokote niin tällä hetkellä täysin rokotettuja lyödään kuin vierasta sikaa? Tartutatte perkeleet kun "teillä ei ole niin täydelliset rokotukset kuin meillä"
Mikä tämän passin tarkoitus oikein on? Todelliset motiivit? Ulko- ja sisäministeri totesivat että Suomeen pääsee kyllä ilman passia olipa taustat mitkä tahansa, vaikka olisi millainen murhamies, sotarikollinen tai raiskaaja. Motiiveja ei kysellä. Mutta kun haluaa ravintolaan tai tehdä töitä niin passissa pitää olla papukaijamerkit.
Ei riitä 80%, ei riitä 90%, ei 100% eikä 101%.. ymmärretään ymmärretään, rokote ei ole täydellinen.
Aikuisten pakkorokotukset ovat ok. Silloin vastuu siirtyy poliittisille päättäjille. Mitäpä sellaisessa tilanteessa pulisemaan. Yleisvaarallinen tauti joten jo nyt voitaisiin määrätä pakko. Jos rokotteesta tulee ongelmia, kun se on tunnetusti edelleenkin testivaiheessa, niin he myös vastaanottavat seuraukset. Sellaisen sotkun jälkeen ei yksikään saa päästä luikertelemaan karkuun, ei yksikään.
Jos kaikki sujuu hyvin kuten meille kerrotaan, ei riskejä mistään, niin saavat myös sitä HIMOITSEMAANSA KUNNIAA.
On erikoista että melko varmasti tuleva kunnia ei kelpaa ?
Rokotettu on keskimäärin vähemmän aikaa tartuttava ja muutoinkin tartuttaa epätodennäköisemmin. Erityisesti silloin kun lievä tartunta ei kehity taudiksi vaan elimistö torjuu sen nopeasti. Ei näistä lopullisia tutkimustuloksia ole mutta asia on aika selvä.
On paljon puhuttu siitä että rokotetut ja rokottamattomat tartuttavat.
Se on tosiasia mutta monimutkaisempi juttu.
Jos asia pitää ilmaista nyrkkisääntönä niin voi sanoa että rokottamattomat tartuttavat tautia.
Tässä passin idea, voidaan järjestää turvallisempia tilaisuuksia.
(En ole puhunut siitä kannatanko vai vastustanko passin käyttöä)
Jos asia pitää ilmaista nyrkkisääntönä niin voi sanoa että rokottamattomat tartuttavat tautia.
Tässä passin idea, voidaan järjestää turvallisempia tilaisuuksia.
Tuo on ihan totta. Ei ollenkaan mikään salaliittojuttu vaan muutamat pääministerit mm. Trudeau ovat puhuneet "resetistä" (nollaus) ja taisipa Ohisalokin puhua että yhteiskunta pitäisi rakentaa uusiksi (mitä se tarkoittaakin ja miksi? eikö Suomi olekaan yksi parhaimmista maista)P.S. tässä myös pohdintaa nykyisestä ja tulevasta: https://tapio.blog/yleinen/michael-rectenwald-mita-on-suuri-uudelleenkaynnistys-the-great-reset/
Rokottamattomat ovat valinnoistaan eettisesti vastuullisia
Kaikkia on kunnioitettava heidän ihmisarvonsa mukaisesti. Silti ihmisten tekoja ja valintoja voidaan arvioida sen perusteella, onko niissä otettu vastuullisesti huomioon vakavat haittavaikutukset muille ihmisille ja yhteiskunnalle.
Toimittaja Marja Sannikka on monissa ohjelmissaan käsitellyt terävästi ajankohtaisia aiheita. Jakso ”Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista” (Yle 5.11.) meni kuitenkin kolisten metsään.
Sannikan lähtöteesien mukaan ”muiden rokotukset eivät kuulu sinulle”, ”painostus ja syyllistäminen eivät auta” ja ”vapaassa maassa saa valita omat riskinsä”. Tukea hän haki yliopistotutkija Pia Vuolannolta, jonka mielestä jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan. Onneksi mukana oli lääkintöneuvos Heikki Pälve, joka osasi korostaa kaikkien vastuuta toisten ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista.
Sannikan mukaan rokotuksen ottamisen vapaaehtoisuus merkitsee sitä, että rokottamattomia ei saa lainkaan arvostella. Mutta asia on aivan päinvastoin: ihminen on moraalinen olento juuri siksi, että meillä on kyky ja oikeus tehdä vapaita valintoja hyvän ja pahan välillä. Se, että ihminen saa itse päättää rokotuksistaan, on ennakkoedellytys sille, että hänen valintansa vastuullisuutta voidaan arvioida etiikan puntarilla.
Länsimaisen liberalismin klassikko John Stuart Mill antoi teoksessaan Vapaudesta (1859) vahvan muotoilun ihmisten yksilöllisille oikeuksille: ”itsensä ylitse, oman ruumiinsa ja sielunsa ylitse ihminen on itsevaltias”. Mutta Mill ei kuitenkaan ollut ääri-individualisti Sannikan huolimattomien teesien tapaan: vaikka ihmisellä on ehdoton vapaus asioissa, jotka koskevat vain häntä itseänsä, hän on Millin mukaan silti vastuunalainen yhteiskunnalle käytöksestä, joka koskee muita.
Onkin aivan selvää, että tästä näkökulmasta tutkimukseen perustuvan ja viranomaisten varmentaman koronarokotuksen laiminlyömistä (ellei tähän ole erityistä henkilökohtaista lääketieteellistä syytä) on pidettävä epäeettisenä ratkaisuna – aivan kuten piispa Teemu Laajasalo esitti mielipidekirjoituksessaan ”Rokotteesta kieltäytyvä toimii itsekkäästi ja moraalittomasti” (HS 19.10.).
Kansalaisia on laajasti valistettu siitä, että heikosta rokotekattavuudesta seuraa pandemian jatkuminen, lisää tartuntoja, sairastumisia, kuolemia, terveydenhoidon voimavarojen ehtymistä ja taloudellisia tappioita. Haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat ja potilaat altistuvat kohtuuttomille riskeille, jos hoitohenkilökunnalla ei ole rokotuksia. Taistelu virusta vastaan onkin yhteispeliä parhaimmillaan: samoin kuin muiden rokotus suojelee minua, oma rokotukseni suojelee lähimmäisiä.
Toimittaja Sannikka peräänkuulutti kunnioittavaa suhtautumista rokottamattomia kohtaan. Kaikkia onkin kunnioitettava heidän ihmisarvonsa mukaisesti. Silti heidän tekojaan ja valintojaan voidaan arvioida sen perusteella, onko niissä otettu vastuullisesti huomioon vakavat haittavaikutukset muille ihmisille ja yhteiskunnalle.
Ilkka Niiniluoto
Nyt tuli iso peukku passille ainakin ravintola-alalle, jos pitää paikkansa. Ei ehkä odotettu ilmiö
Eipä ole nyt tullut seurattua, taasko yhteiskunta, sote-sektori vai
Nyt tuli iso peukku passille ainakin ravintola-alalle, jos pitää paikkansa. Ei ehkä odotettu ilmiö
Koronalääkkeet vähentäisivät kuolemia ja sairaalaan joutumista – HUSin Järvinen: Rokottamattomat eivät voi vielä huokaista helpotuksesta
Suomeen lääkkeitä saadaan HUSin ylilääkäri Järvisen arvion mukaan aikaisintaan kuukauden päästä. Uusien tehokkaiden lääkkeiden varjopuolena on, että ne saattavat laskea rokotusintoa.
Molnupiravir on Merck -lääkeyhtiön lanseeraama koronalääke. Kuva: EPA
Ari Tuhkanen
11.11. 04:03•Päivitetty 11.11. 08:20
Hiljattain maailmalla lanseerattujen koronalääkkeiden odotetaan olevan suuri apu viruksen vastaisessa taistelussa myös Suomessa. Ne vähentävät todennäköisesti esimerkiksi ikäihmisten menehtymisiä tautiin, arvioi HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.
– Lääkkeet voivat jonkin verran vähentää koronaviruksen kuoleman riskiä esimerkiksi laitosepidemioissa, kuten vanhusten hoitolaitoksissa, hän sanoo.
Suomessa valtaosa tautiin kuolleista on ollut yli 80-vuotiaita ikäihmisiä. Tähän mennessä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut 1212 ihmistä.
Isossa-Britanniassa jo käyttöönotettu MSD-yhtiön koronalääke on laskenut tutkimuksissa koronaan menehtymisen riskiä puolella.
Lääkeyhtiö Pfizer on kertonut sen koronalääkkeen (siirryt toiseen palveluun)vähentävän kuoleman riskiä peräti noin 90 prosentilla tartunnan saaneilla henkilöillä, joilla on suuri riski saada vakava tautimuoto.
– Valitettavasti en usko, että kaikki kuolemat kyettäisiin lääkkeillä välttämään. Lääkehoito pitäisi aloittaa varhain, mielellään tartunnansaamispäivänä tai silloin kun oireet ovat alkaneet, mutta valtaosa sairaalaan joutuvista potilaista hakeutuu Suomessa hoitoon vasta noin seitsemän päivän kohdalla, kertoo ylilääkäri Järvinen.
Maksimaalisen hyödyn saaminen lääkkeistä näyttää vaativan paljon koronatestausta, jotta potilaiden lääkehoito voitaisiin aloittaa mahdollisimman nopeasti tartunnan jälkeen, sanoo ylilääkäri Järvinen.
– Jotta yksi sairaalahoito saataisiin estettyä, kohtalaisen iso joukko pitää testata, ja kohtalaisen iso joukko myös lääkkeillä hoitaa.
Rokottamattomien riski kuolla virukseen pienenee
Ylilääkäri Järvinen odottaa lääkkeistä olevan apua myös erityisesti riskiryhmille. Sairaalahoitoon joutumisen riski laskee lääkkeillä MSD:n ja Pfizerin mukaan yhtä paljon kuin kuoleman vaara.
– Jos vaikean taudin riskissä oleva henkilö saa tartunnan, hänen sairautensa vaikeutuminen voidaan todennäköisesti lääkkeiden avulla välttää, sanoo HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.
Lääkitys on myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan tärkeä lisä erityisesti vaikean koronataudin riskissä olevien potilaiden, kuten immuunivasteeltaan heikompien hoidossa.
Lisäksi rokottamattomien riski saada vaikea koronatauti tai kuolla virukseen pienenee, kun koronalääkkeet saadaan käyttöön, sanoo THL:n pääjohtajaMarkku Tervahauta Ylelle. ** **
Rokottamattomat eivät kuitenkaan voi vielä ylilääkäri Järvisen mukaan huokaista helpotuksesta, koska lääkkeet eivät anna suojaa seuraavaa mahdollista tartuntaa vastaan.
– Sairastumisen jälkeen rokottamaton on uudelleen vaikean taudin riskissä ellei sairastettu tauti, jonka aikana lääke on aloitettu, tuo suojaa, mutta tästä meillä ei ole vielä selkeää tietoa, hän toteaa.
Vaarana on, että lääkkeet hillitsevät rokotusintoa
Tehokkaat koronalääkkeet saattavat hidastaa epidemian hallinnan kannalta erittäin merkityksellisen rokotekattavuuden nousua. Osa rokottamattomista voi laskea selviämisensä taudista lääkkeiden varaan.
– Kyllä sellainen pelko on, että osa ihmisistä kokee, että tämä voidaan lääkkeillä hoitaa, sanoo Järvinen.
Rokotteita lääkkeet eivät kuitenkaan HUSin Järvisen mukaan korvaa. Järvinen toivoo yhä, että mahdollisimman moni kävisi hakemassa rokotteen ennen kaikkea itsensä suojaksi. Käytössä olevat rokotteet antavat hyvin suojaa vaikeaa tautimuotoa vastaan, hän muistuttaa.
Myös maan ylimmän terveysviranomaisen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on samoilla linjoilla. Maailmalla tutkimuksissa tehokkaiksi havaitut koronalääkkeet eivät tee rokotteita Suomessa tarpeettomiksi.
– Rokotteet ovat edelleen välttämätön ja tärkein keino epidemian väestötasoisessa hallinnassa, eikä lääkitys niitä korvaa, hän toteaa Ylelle sähköpostivastauksessaan.
Lääkkeitä saadaan Suomeen aikaisintaan kuukauden päästä
Lääkkeiden teho- ja turvallisuustutkimukset ovat vielä kesken, mutta myyntilupakäsittely on nopeutettuna käynnistymässä Euroopassa.
Ylilääkäri Järvinen HUSista arvioi, että lääkkeiden Suomeen saamiseen menee vähintään kuukaudesta muutamaan kuukauteen.
Rohkaisevaa on, että Iso-Britannian lääkeviranomainen hyväksyi jo MSD-yhtiön koronalääkkeen käytön, sanoo Järvinen.
– Se antaa uskoa siihen, että kyseiset lääkkeet voivat hyväksymisprosessin läpäistä. Ainakaan Ison-Britannian lääkeviranomaiset eivät ole löytäneet lääkkeistä sellaista haittaa, etteivät olisi niitä uskaltaneet ottaa käyttöön.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 12.11.2021 kello 23:een asti.
Veikkaan että ennen kuin lääke on Suomessa käytössä on jo perustettu 'Pelastakaa edes koronapotilaat' - järjestö joka vastustaa lääkettä ja sen sivuvaikutuksia.
Askel kohti normaalia?
Harmi vaan et noi lääkkeet on paljon vähemmän tutkittuja kuin koronarokotteet.
Näistä uutisista unohtuu kononaan hoitojen hinnat
Ronapreve hoito maksaa 1000-2000£ per hoito ja sitä annetaan vain riskiryhmille
Rekirona:n hinta edellisen luokkaa
Molnupiravir 5 päivän hoito 700$
Hinnat vaihtelevat maittain mutta tästä saa kuvan missä hintaluokassa ollaan.
Näihin verrattuna rokotteen hinta on ilmainen.
Minkä takia nämä lääkkeet ovat sitten kalliita?
Ronapreve ja Rekirona ovat ns biologisia joiden valmistaminen on kallista ja niitä ei voida annostella suun kautta.
biologisissa lääkkeissä saattaa tulla tilanne jossa immunipuolustus tulkitsee molekyylin olevan vierasta ainetta ja syntyy immunologinen reaktio, joka voi olla aika rajukin.
Molnupiravirin etu on yksinkertainen käsiteltävyys ja oraalinen annostelu.
Kuitenkin sitäkään ei anneta kuin riskiryhmiin kuuluville.
Lääke toimii aiheuttamalla virukseen lisääntymisen estävän mutatoinnin.
Hienoa, eikö vaan?
Ei vielä ole täysin varmaa etteikö lääke mahdollisesti aiheuttaisi geneettistä muutosta ihmisen omissakin soluissa.
Lääke ei toimi kaikilla.
Koronalääkkeet ovat selkeä edistysaskel mutta edelleenkään ei ole rokotteen voittanutta tehossa, hinnassa taikka sivuvaikutusten vähyydessä.
Ei lähellekään!
Immuunipuutteisille voi korona tulla rokotuksen läpi, mutta silloinkin rokotus lieventää tautia. Siinä vaiheissa koronalääkkeet ovat tarpeen.