Virus ja valmiuslaki
Viime päivinä on vaadittu kovasti valmiuslain käyttöönottoa, ja joidenkin mielestä se olisi pitänyt ottaa käyttöön jo aikoja sitten.
Valmiuslaki nähdään jonkinlaisena ihmelääkkeenä koronavirusta vastaan. Vaatijat unohtavat, että virukset eivät tottele lakia.
Lait ja asetukset koskevat ihmisiä, ei viruksia. Koronavirusepidemia tulee ja menee. Asiantuntijatiedon pohjalta tehtävien päätösten tarkoituksena ei ole ”estää” suomalaisia sairastumasta, se olisi mahdotonta. Tartuntojen määrän nopea eksponentiaalinen kasvu on vakava uhka terveydenhuollon ja aivan erityisesi tehohoidon kapasiteetille. Jos keinot ajoitetaan ja kohdennetaan oikein, tuota nousukäyrää saadaan lievennettyä. Jos ja kun vaikka miljoona suomalaista saa koronaviruksen, siitä pitää aikanaan syyttää virusta eikä ”liian myöhään” tai ”liian vähän” päätettyjä pakkotoimia.
Näin sanoo Martin Scheinin valmiuslaista Perustuslakiblogissa, ja asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea juttu. Sosiaalisen median perusteella suunnilleen kaikki ovat asiasta kiinnostuneita, ja niin on tietysti hyvä. Valmiuslaki antaa maan hallitukselle periaatteessa huomattavan suuren vallan päättää muuten eduskunnan päätettävistä asioista, mutta kaikkia valtuuksia ei tarvitse käyttää. Valmiuslaki on ikään kuin noutopöytä, josta haetaan vain tarpeen mukaan.
Jos ja luultavasti kun valmiuslaki jossain vaiheessa otetaan käyttöön, niin kansalaisten vapauksia tullaan rajoittamaan.
Hallitus voi kieltää oikeuden liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella. Joukkoliikenteen reitteihin ja aikatauluihin voidaan tehdä muutoksia.
Kaikenlaisten oppilaitosten toiminta voidaan keskeyttää enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan ja hallitus voi antaa kunnalle luvan luopua lasten päivähoidon järjestämisestä. Tämä vaikuttaisi vanhempien työmarkkina-asemaan, sillä tartuntatautilain nojalla suljettu päivähoito ei poista kunnalta tätä velvollisuutta. Valmiuslain nojalla suljettu poistaa.
Lääkeyhtiöt, apteekit ja terveydenhoidon yksiköt voidaan velvoittaa muuttamaan toimintaansa. Jokainen Suomessa asuva terveydenhuollon koulutusta saanut työikäinen voidaan määrärä velvolliseksi välttämättömään työhön terveydenhoidossa, vaikka hän olisi ennättänyt vaihtaa alaa.
Kunnat voidaan vapauttaa velvollisuudesta noudattaa kiireettömän teveydenhoidon määräaikoja, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon takaamiseksi. Lisäksi terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastuslaitosten hätäkeskusten ja poliisin työntekijöiden työaikaa voidaan pidentää ja työntekijöitä sijoittaa poikkeuksellisesti.
Nämä olisivat niitä ensimmäisiä valmiuslain tuomia toimia, ja lisää otettaisiin käyttöön tarpeen mukaan. Valmiuslaki on tarkoitettu kriisitilanteisiin, joten niitä toimia löytyy laista joka lähtöön.
Mutta kuten sanottu, niin valmiuslaki ei ole lääke. Se vain antaa maan hallitukselle ja viranomaisille normaalitilannetta paljon laajemmat valtuudet rajoittaa ihmisten elämää tartunnan hidastuttamiseksi.
Miten tavallisen kansalaisen pitäisi suhtautua virukseen ja valmiuslakiin? Minun mielestäni kuuntelemalla ja noudattamalla viranomaisten antamia ohjeita, sillä vaikka viranomaisetkaan eivät ole erehtymättömiä, niin ainakin heillä on enemmän tietoa kuin tavallisella tallaajalla.
blogit.apu.fi
Viime päivinä on vaadittu kovasti valmiuslain käyttöönottoa, ja joidenkin mielestä se olisi pitänyt ottaa käyttöön jo aikoja sitten.
Valmiuslaki nähdään jonkinlaisena ihmelääkkeenä koronavirusta vastaan. Vaatijat unohtavat, että virukset eivät tottele lakia.
Lait ja asetukset koskevat ihmisiä, ei viruksia. Koronavirusepidemia tulee ja menee. Asiantuntijatiedon pohjalta tehtävien päätösten tarkoituksena ei ole ”estää” suomalaisia sairastumasta, se olisi mahdotonta. Tartuntojen määrän nopea eksponentiaalinen kasvu on vakava uhka terveydenhuollon ja aivan erityisesi tehohoidon kapasiteetille. Jos keinot ajoitetaan ja kohdennetaan oikein, tuota nousukäyrää saadaan lievennettyä. Jos ja kun vaikka miljoona suomalaista saa koronaviruksen, siitä pitää aikanaan syyttää virusta eikä ”liian myöhään” tai ”liian vähän” päätettyjä pakkotoimia.
Näin sanoo Martin Scheinin valmiuslaista Perustuslakiblogissa, ja asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea juttu. Sosiaalisen median perusteella suunnilleen kaikki ovat asiasta kiinnostuneita, ja niin on tietysti hyvä. Valmiuslaki antaa maan hallitukselle periaatteessa huomattavan suuren vallan päättää muuten eduskunnan päätettävistä asioista, mutta kaikkia valtuuksia ei tarvitse käyttää. Valmiuslaki on ikään kuin noutopöytä, josta haetaan vain tarpeen mukaan.
Jos ja luultavasti kun valmiuslaki jossain vaiheessa otetaan käyttöön, niin kansalaisten vapauksia tullaan rajoittamaan.
Hallitus voi kieltää oikeuden liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella. Joukkoliikenteen reitteihin ja aikatauluihin voidaan tehdä muutoksia.
Kaikenlaisten oppilaitosten toiminta voidaan keskeyttää enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan ja hallitus voi antaa kunnalle luvan luopua lasten päivähoidon järjestämisestä. Tämä vaikuttaisi vanhempien työmarkkina-asemaan, sillä tartuntatautilain nojalla suljettu päivähoito ei poista kunnalta tätä velvollisuutta. Valmiuslain nojalla suljettu poistaa.
Lääkeyhtiöt, apteekit ja terveydenhoidon yksiköt voidaan velvoittaa muuttamaan toimintaansa. Jokainen Suomessa asuva terveydenhuollon koulutusta saanut työikäinen voidaan määrärä velvolliseksi välttämättömään työhön terveydenhoidossa, vaikka hän olisi ennättänyt vaihtaa alaa.
Kunnat voidaan vapauttaa velvollisuudesta noudattaa kiireettömän teveydenhoidon määräaikoja, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon takaamiseksi. Lisäksi terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastuslaitosten hätäkeskusten ja poliisin työntekijöiden työaikaa voidaan pidentää ja työntekijöitä sijoittaa poikkeuksellisesti.
Nämä olisivat niitä ensimmäisiä valmiuslain tuomia toimia, ja lisää otettaisiin käyttöön tarpeen mukaan. Valmiuslaki on tarkoitettu kriisitilanteisiin, joten niitä toimia löytyy laista joka lähtöön.
Mutta kuten sanottu, niin valmiuslaki ei ole lääke. Se vain antaa maan hallitukselle ja viranomaisille normaalitilannetta paljon laajemmat valtuudet rajoittaa ihmisten elämää tartunnan hidastuttamiseksi.
Miten tavallisen kansalaisen pitäisi suhtautua virukseen ja valmiuslakiin? Minun mielestäni kuuntelemalla ja noudattamalla viranomaisten antamia ohjeita, sillä vaikka viranomaisetkaan eivät ole erehtymättömiä, niin ainakin heillä on enemmän tietoa kuin tavallisella tallaajalla.
Virus ja valmiuslaki - Uuninpankkopoika Saku Timonen
Viime päivinä on vaadittu kovasti valmiuslain käyttöönottoa, ja joidenkin mielestä se olisi…
blogit.apu.fi
