Kuinka moni koronavirustapaus on tullut Suomeen aurinkorannoilta? Veikkaan ettei yksikään.
PS. kokeileppa aurinkovoiteita niin ihosyövän riski laskee. Sopii ympärivuotiseen käyttöön Suomessakin.
Koronavirus Suomessa
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
PS. kokeileppa aurinkovoiteita niin ihosyövän riski laskee. Sopii ympärivuotiseen käyttöön Suomessakin.
No kylläpäs sitä mentiin pedantiksi
Lentoliikenne on levittänyt koronaviruksen erittäin tehokkaasti pandemiaksi eikä siitä pääse yhtään mihinkään.
Lentoliikenne tulee vain lisääntymään, joten sen kanssa on elettävä. Ei huolta, sillä ei tästä maailmanloppua tule!No kylläpäs sitä mentiin pedantiksi
Nhhk
Kenraali
Vaan kun ei sen lentoliikenteen olisi mikään pakko lisääntyä.
Ihmiset haluavat lentää ja se on hyvä syy lentoliikenteen määrän kasvulle.
Hyvä kynäily.
juhanavartiainen.fi
Yhteisblogi Mikko Kiesiläisen kanssa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tulisi julkaista tieteellinen perusta, johon sen suositukset nojaavat – Juhana Vartiainen
Koronakriisin hoidossa on kirjaimellisesti elintärkeää, että viranomaisten ja terveydenhoidon päättäjien toimet perustuvat parhaaseen tietoon ja siihen pohjautuvaan strategiaan. Epävarmuutta ei mitenkään voi poistaa, mutta luottamus päättäjiin ja asiantuntijoihin säilyy parhaiten, kun...
juhanavartiainen.fi
On meillä kyllä ihan jäätäviä reikiä laissa...Kansliapäällikkö: Lainsäädäntö ei mahdollista ravintoloiden kieltämistä
SUVI HAUTANEN | 23.03.2020 | 12:37
Pekka Timosen mukaan vastuullisuuden odottaminen elinkeinonaharjoittajilta on perusteltua.
Oikeusministeriön kansliapäällikön Pekka Timosen mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista elinkeinotoiminnan kieltämistä.
– Meillä ei ole lainsäädännössä yleistä mahdollisuutta kieltää elinkeinotoimintaa. Se edellyttää aina jotakin erityistä perustetta, oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään maanantaina.
Tartuntatautilaissa on joitakin perusteita, joita hänen mukaansa on jo käytetty kaupallisen päiväkotitoiminnan ja kulttuuri-, harrastus- ja liikuntapalveluissa rajoittamissuosituksina.
– Minusta on näyttänyt siltä, että ravintoloiden kieltäminen suoraan lainsäädännöllä edellyttäisi jonkin soveltuvan lain muuttamista ensin. Sen sijaan vastuullisuuden odottaminen myös ravintola- ja elinkeinotoiminnan harjoittajilta on aina perusteltu, Timonen sanoi.
Timonen lisäsi, että kaikki ravintolatoiminta ei ole koronaviruksen leviämisen ehkäisytavoitteiden kannalta ongelmallista.
– Ongelmallista on kokoontuminen pieneen tilaan ja siellä oleskelu, jossa tartuntariski kasvaa. Sen sijaan ruokaravintoloita, ulosmyyntiravintoloita tarvitaan normaalin ruokahuollon kannalta.
Kansliapäällikkö: Lainsäädäntö ei mahdollista ravintoloiden kieltämistä | Verkkouutiset
Kansliapäällikkö: Lainsäädäntö ei mahdollista ravintoloiden kieltämistä | Verkkouutisetwww.verkkouutiset.fi
Jotenkin tuli mieleen kun joku leffa jossa kansalle informoidaan radiosta, televisiosta tms vastaanottimesta ja ite oot kirjaimellisesti karanteenissa. Mutta täysin tosielämässä kun et tiiä mitään mitä ympärillä tapahtuu. Ja yhtäkkiä tulee kuulutus joka on kun painajainen ''kiinasta on levinny tappavavirus joka leviää ympärimaailman''. Jotenkin ihan vitun sairas.
Olisiko mahdollista peruuttaa anniskeluluvat toistaiseksi?
Tulevaisuudessa tarvitsemme pikatestejä jotka suoritetaan ihmisille lentokentillä aivan kuten muutkin turvatarkastukset, tarttuvien tautien kantajien ei tulisi matkustaa.
Syytä olisi korvata ravintoloiden tappiot jotenkin, en halua että kriisin jälkeen meillä on vain kebabpizzerioita.
Mutta tosiaan luulisi että valmiuslaki antaisi mahdollisuuden kieltää ihan mitä vain tarvitaan poikkeusoloissa.
Voi olla hankalampaa kuin käskeä suoraan pistämään ovet kiinni.
Uutisanalyysi: Vähättely vaikuttaa jääneen ihmisten mieleen niin vahvasti, ettei järkevä ja viisas Suomen kansa usko omaa parastaan
Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus on osoittautunut toimintakykyiseksi koronakriisin hoidossa.
Hallitus on pääministeri Sanna Marinin johdolla osoittanut toimintakykyisyytensä ja presidentti Sauli Niinistö tarpeellisuutensa. Onneksi meillä on nyt heidät, koska emme ole kansana toimineet erityisen järkevästi ja viisaasti.
Viimeistään viikonlopun autokaravaanit kohti Lappia osoittivat, ettei meistä ole tähän. Suomalaiset eivät ole poikkeuksellisen hyviä rajoittamaan ja muuttamaan omaa toimintaansa koronaviruksen uhan alla.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö muistuttivat viime viikolla kaikkien suomalaisten vastuusta. Oikeastaan vetosivat ja vähän uhkasivatkin meitä. Tekivät sen vieläpä vakuuttavasti ja hyvin.
Ei auttanut. Hiihtokeskusten piti aikaistaa rinteiden sulkemisia ja kantaa vastuuta kaikkien lapinhullujen puolesta.
Pääministeri Marin on vakuuttanut luottavansa suomalaisten haluun noudattaa hallituksen ja terveysviranomaisten suosituksia ja ohjeita, koska olemme järkevää ja viisasta kansaa.
Olemmeko?
Koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrä on maailmanlaajuisesti jo lähes 15 000, ja lisäuhreja tulee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ensimmäisestä suomalaisesta koronaviruksen kuolonuhrista kerrottiin viikonloppuna. Valitettavaa ja samalla vääjäämätöntä, koska virusta vastaan ei ole rokotetta eikä lääkkeitä vielä olemassa. Juuri siksi meitä on rajoitettava rankemmin kuin nyt.
Suomalaisten koronauhkaa vähättelevä käytös on ainakin jossain määrin loogista. Ainakin loogisempaa kuin vessapaperien hamstraaminen.
Terveysviranomaiset vaikuttavat alkuvuonna oikein urakoineen siinä, miten vaarattomaksi he maalasivat koronaviruksen. Eivät varmasti pahuuttaan vaan tietämättömyyttään, koska viruksen nopea leviämiskyky ja tuhoisuus on yllättänyt viime kuukausina aivan kaikki.
Lisäksi tieto viruksen käyttäytymisestä ja kyvystä runnella ihmiskehoa on täydentynyt pelkästään viime viikolla useaan otteeseen Kiinasta ja Etelä-Euroopan maista tulleilla tarkentuneilla tiedoilla.
Esimerkiksi THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen piti Italian kymmenen kunnan eristämistä ylimitoitettuna vielä kuukausi sitten.
Ja vielä puolitoista viikkoa sitten sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi, ettei massatapahtumien kieltämiseen mennä, koska niiden vaikutus on todella pieni THL:n simulaatiomallien perusteella.
Esimerkkejä riittäisi eikä näidenkään tarkoitus ole osoittaa, miten onnettomasti terveysviranomaiset ovat toimineet vaan, miten ontuvaa viestintä on ollut haastavissa olosuhteissa, kun myös viranomaisten saama tieto muuttuu ja tarkentuu päivittäin.
Tällaisen viestinnän jälkeen on joka tapauksessa loogista, että viimeviikkoiset varoittelut ja kotona pysymisen patistelut kaikuvat monen suomalaisen kohdalla kuin kuuroille korville.
Liian moni suomalainen vaikuttaa pysyneen käsityksessä, että koronavirus vertautuu tavalliseen influenssa-aaltoon tai on vaarallinen vain ikäihmisille.
Ikäihmisistä taas moni ei tunnu uskovan, että vaaraa olisi edes heillä.
Ensivaikutelmalla on valtava merkitys, joka korostuu koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Ihmisen aivot pyrkivät säästämään energiaa, joten ensivaikutelma jää herkästi pysyväksi vaikutelmaksi.
THL:n edustajien julkinen esiintyminen parin viime viikon aikana ei ole onnistunut korjaamaan viestiä oikeaksi.
Paras tilaisuus siihen olisi ollut 13.3. THL:n tiedotustilaisuudessa, jota kaikki mediat seurasivat tiiviisti. Aikakin oli otollinen, koska WHO oli kaksi päivää aiemmin julistanut koronavirusepidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.
Tuosta tiedotustilaisuudesta ei valitettavasti muisteta sitä, että THL viestitti vahvasti pesemään käsiä ja pysymään kotona, jos on vähäisiäkin flunssan oireita.
Muistamme, että THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta esiintyi tilaisuudessa erittäin flunssaisena.
Ei vahvistanut viestiä koronaviruksen vakavuudesta.
Eikä Tervahaudan jälkikäteispahoittelukaan mennyt ihan putkeen: "Tulipahan taas hyvin todetuksi omakin puutteellisuuteni ja se kuinka vaikeaa hygieniaohjeita on noudattaa ja omia menettelytapojaan muuttaa. Se viesti ehkä välittyi."
Niin välittyi mutta ei välittynyt edelleenkään oikein se viesti, miten tärkeää hygieniaohjeita on noudattaa, vaikka niiden noudattaminen vaikeaa onkin.
Viikko sitten alkoi uusi, enemmän luottamusta herättävä aika terveysviranomaisviestinnässä, kun Tervahauta sanoi ääneen olennaisen: sairastuneiden todellinen lukumäärä voi olla Suomessa 20-30 kertaa suurempi kuin on todettu.
Siemen oli kuitenkin ehditty kylvää ja itää näköjään hyvin.
Terveysviranomaisten viesteillä on ollut valtava vaikutus suomalaisten mielikuviin koronaviruksesta siksikin, että tiedottaminen oli pitkään heidän harteillaan. Johtavat poliitikot ovat ottaneet kansalaisille asti näkyvää roolia koronakriisissä vasta reilu viikko sitten.
Suomi kulkee koronaviruksen etenemisessä niin sanotusti muuta Eurooppaa jäljessä. Viikko tai kaksi, riippuu tarkastelijasta ja tarkastelukulmasta.
Se tarkoittaa, että reagointimahdollisuudet ovat paremmat. On mahdollisuus oppia muiden onnistumisista ja virheistä. Italian ja Espanjan esimerkki osoittaa, etteivät myöhään aloitetut valvomattomat rajaustoimet ainakaan tehoa.
Aasian maiden ohella Saksassa on lähdetty rajumpien rajaamisten tiellä vahvemmin ja etupainotteisemmin kuin Etelä-Euroopan maissa.
Jos suomalaisilta kysytään, Suomen ei pitäisi lähteä edes muun Euroopan tielle eli ulkonaliikkumiskieltojen määräämiseen.
Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain 11 prosenttia suomalaisista kannattaa ulkonaliikkumiskieltojen määräämistä Suomeen.
Vastaukset oli kerätty viime viikon torstaina ja perjantaina eli pari päivää ennen kuin Saksassa ilmoitettiin kiellosta kaikkiin perheen ulkopuolisiin yli kahden hangen tapaamisiin.
Harvasti luonnossa liikkuminen ei koronaa levitä, päinvastoin sellainen voisi jopa edistää kansanterveyttä, kun etätyön vastapainoksi painuisimme entistä enemmän luontoon. Kaupunkien lähellä luontosuhteen tiivistäminen on kuitenkin tarkoittanut suomalaisille myös yhteen pakkautumista. Se taas levittää koronavirusta erittäin tehokkaasti.
Liian monen suomalaisen toiminta onkin viime viikolla osoittanut, ettei meitä kannata nyt kauheasti kuunnella.
EnsinIltalehti, sitten Yle ja lopuksi Helsingin Sanomat päästivät suomalaiset kurkistamaan poikkeuslakien päättämisen kulisseihin. Iltalehden jutussa korostui presidentin vahva rooli. Ylen jutussa pääministerin ja hallituksen.
Olkoon Helsingin Sanomien Marko Junkkarin tiivistys hyvä ja luottamusta lisäävä lähtökohta jatkoon.
- Valmiuslain käyttöönottoasetuksen antaminen kuuluu lain mukaan valtioneuvoston toimivaltaan. Hallitus käytti itsenäisesti ja täysimääräisesti tätä valtaansa.
Presidentti kuitenkin paikoin hieman vauhditti käyttöönoton etenemistä, Junkkari kirjoitti sunnuntaina.
Kun nyansseista ei aleta kiistellä, maamme johtavat päättäjät kykenivät toimimaan yhdessä poikkeuksellisen kriisin alla, kuten kuulukin. Tarpeellisuutensa osoittivat sekä hallitus että presidentti.
Toimintakykyisyytensä näyttäneellä hallituksella ja pääministeri Marinilla on nyt mahdollisuus aidosti hyödyntää Suomen saamaa aikaetua ja jopa kasvattaa sitä suhteessa muihin Euroopan maihin - uusilla rajoitustoimilla.
Hallituksella on vastuu esimerkiksi siitä, että yökerhot määrätään suljettavaksi niin pian kuin se on mahdollista. Samoin ravintolat muun kuin noutoruuan osalta. Viikko sitten ravintoloiden sulkemiseen ei hallitukselle Ylen tietojen mukaan ollut vielä rohkeutta.
Yksi selkeä vaihtoehto matkustusrajoituksille on Uudenmaan ja muun maan välisen liikkumisen rajoittaminen.
Viikonloppu osoitti, että uusista rajoituksista olisi syytä ilmoittaa ennemmin kuin myöhemmin, mieluiten siis jo tänään.
Pääministeri tviittasikin aamupäivällä, että ravintoloiden sulkemisen ja liikkumisrajoitusten valmistelu on käynnissä.
Hyvä niin, lisää luottamusta hallituksen toimintarohkeuteen.
Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen muistutti Aamulehden haastattelussa sunnuntaina, että valtiolla on myös velvollisuus siirtyä raskaampiin liikkumisen ja oleskelun rajoituksiin, jos kevyet toimet eivät riitä.
Tarpeellisten liikkumis- ja oleskelurajoituspäätösten jälkeen hallituksen soisi katsovan hieman kauemmas.
Koronatestien kapasiteettia pyrittiin lisäämään viime viikolla aiemman testauspihistelyden jälkeen. Muualta Euroopasta kantautuvien viestien perusteella testaamisen lisääminen on ainoa oikea toimintalinja, vaikkakin vielä riittämätön.
Jo maallikkona miettii, kuinka hallitus ja viranomaiset voivat arvioida rajoitustoimien tehoa, jos käsillä ei ole ajantasaista tietoa viruksen leviämisestä? Tieto on olennainen myös sitten joskus, kun rajoitustoimia aletaan purkaa. Toivottavasti viikkojen päästä - luultavasti vasta kuukausien päästä.
HUS kuitenkin viestitti jo viikonloppuna, että testauskapasiteettia pystytään lisäämään, jos valtioneuvostolla on toimittaa reagensseja ja muovitarvikkeita. Eli välineissä tulee raja pian vastaan.
Uutissuomalainen kertoi viime viikolla ensimmäisenä mediana valitettavan uutisen, jonka mukaan henkilösuojaimista eli esimerkiksi hengityssuojaimista on jo tullut paikoin pulaa Suomessa.
Seuraavien päivien selvittelyidemme perusteella tilanne on todella se, ettei niitä oikeastaan saada mistään lisää. Sen jälkeen julkisuuteen onkin tihkunut tietoja, miten kertakäyttöiseksi tarkoitettuja suojaimia pestään ja hengityssuojaimia joudutaan pitämään sairaaloissa yli suositusaikojen.
Hoitohenkilökunnan terveenä pitäminen ja koronatapausten toteaminen testein ovat osoittautuneet tässä sodassa äärimmäisen tehokkaiksi taistelustrategioiksi.
Hallituksen soisi käyttävän aikaa ja energiaa jopa siihen, että selvittämisen sijaan käynnistetään tuotantoa hengityssuojainten valmistamiseksi. Kyllä tässä maassa vielä lähelle sitä liippaavaa teollista tuotantoa on, joten ei pitäisi olla mahdoton tehtävä.
Vaatii kuitenkin nopeaa hallituksen toimea sekin ennen kuin näin poikkeuksellisena aikana yksikään yritys tuotantoaan arvaa muuttaa ja alkaa valmistaa suojaimia täydellä höyryllä.
Kanadassa auton osia valmistavat tehtaat on jo ohjattu valmistamaan hengityssuojaimia ja Espanjassa vaatejätti Zara on alkanut samaan.
Poikkeusajat vaativat poikkeuksellisia tekoja.
Vaikka meistä suomalaisista ei tähän ollut järkevänä ja viisaana kansana, meillä on viime viikon näyttöjen perusteella onneksi päättäjät, joista tähän on.
Mutta pääministeri, presidentti tai muut ministerit eivät edelleenkään voi vahtia, että pesemme kätemme hyvin, yskimme hihaan ja vältämme ihmiskontakteja tai pidämme parin metrin etäisyyden muihin.
Se on täysin meidän vastuullamme. Kai meistä sentään siihen on.
Kirjoittaja on Uutissuomalaisen uutispäällikkö.
www.karjalainen.fi
- Matti Pietiläinen / Uutissuomalainen
- Jussi Nukari
Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus on osoittautunut toimintakykyiseksi koronakriisin hoidossa.Hallitus on pääministeri Sanna Marinin johdolla osoittanut toimintakykyisyytensä ja presidentti Sauli Niinistö tarpeellisuutensa. Onneksi meillä on nyt heidät, koska emme ole kansana toimineet erityisen järkevästi ja viisaasti.
Viimeistään viikonlopun autokaravaanit kohti Lappia osoittivat, ettei meistä ole tähän. Suomalaiset eivät ole poikkeuksellisen hyviä rajoittamaan ja muuttamaan omaa toimintaansa koronaviruksen uhan alla.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö muistuttivat viime viikolla kaikkien suomalaisten vastuusta. Oikeastaan vetosivat ja vähän uhkasivatkin meitä. Tekivät sen vieläpä vakuuttavasti ja hyvin.
Ei auttanut. Hiihtokeskusten piti aikaistaa rinteiden sulkemisia ja kantaa vastuuta kaikkien lapinhullujen puolesta.
Pääministeri Marin on vakuuttanut luottavansa suomalaisten haluun noudattaa hallituksen ja terveysviranomaisten suosituksia ja ohjeita, koska olemme järkevää ja viisasta kansaa.
Olemmeko?
Koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrä on maailmanlaajuisesti jo lähes 15 000, ja lisäuhreja tulee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ensimmäisestä suomalaisesta koronaviruksen kuolonuhrista kerrottiin viikonloppuna. Valitettavaa ja samalla vääjäämätöntä, koska virusta vastaan ei ole rokotetta eikä lääkkeitä vielä olemassa. Juuri siksi meitä on rajoitettava rankemmin kuin nyt.
Suomalaisten koronauhkaa vähättelevä käytös on ainakin jossain määrin loogista. Ainakin loogisempaa kuin vessapaperien hamstraaminen.
Terveysviranomaiset vaikuttavat alkuvuonna oikein urakoineen siinä, miten vaarattomaksi he maalasivat koronaviruksen. Eivät varmasti pahuuttaan vaan tietämättömyyttään, koska viruksen nopea leviämiskyky ja tuhoisuus on yllättänyt viime kuukausina aivan kaikki.
Lisäksi tieto viruksen käyttäytymisestä ja kyvystä runnella ihmiskehoa on täydentynyt pelkästään viime viikolla useaan otteeseen Kiinasta ja Etelä-Euroopan maista tulleilla tarkentuneilla tiedoilla.
Esimerkiksi THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen piti Italian kymmenen kunnan eristämistä ylimitoitettuna vielä kuukausi sitten.
Ja vielä puolitoista viikkoa sitten sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi, ettei massatapahtumien kieltämiseen mennä, koska niiden vaikutus on todella pieni THL:n simulaatiomallien perusteella.
Esimerkkejä riittäisi eikä näidenkään tarkoitus ole osoittaa, miten onnettomasti terveysviranomaiset ovat toimineet vaan, miten ontuvaa viestintä on ollut haastavissa olosuhteissa, kun myös viranomaisten saama tieto muuttuu ja tarkentuu päivittäin.
Tällaisen viestinnän jälkeen on joka tapauksessa loogista, että viimeviikkoiset varoittelut ja kotona pysymisen patistelut kaikuvat monen suomalaisen kohdalla kuin kuuroille korville.
Liian moni suomalainen vaikuttaa pysyneen käsityksessä, että koronavirus vertautuu tavalliseen influenssa-aaltoon tai on vaarallinen vain ikäihmisille.
Ikäihmisistä taas moni ei tunnu uskovan, että vaaraa olisi edes heillä.
Ensivaikutelmalla on valtava merkitys, joka korostuu koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Ihmisen aivot pyrkivät säästämään energiaa, joten ensivaikutelma jää herkästi pysyväksi vaikutelmaksi.
THL:n edustajien julkinen esiintyminen parin viime viikon aikana ei ole onnistunut korjaamaan viestiä oikeaksi.
Paras tilaisuus siihen olisi ollut 13.3. THL:n tiedotustilaisuudessa, jota kaikki mediat seurasivat tiiviisti. Aikakin oli otollinen, koska WHO oli kaksi päivää aiemmin julistanut koronavirusepidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.
Tuosta tiedotustilaisuudesta ei valitettavasti muisteta sitä, että THL viestitti vahvasti pesemään käsiä ja pysymään kotona, jos on vähäisiäkin flunssan oireita.
Muistamme, että THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta esiintyi tilaisuudessa erittäin flunssaisena.
Ei vahvistanut viestiä koronaviruksen vakavuudesta.
Eikä Tervahaudan jälkikäteispahoittelukaan mennyt ihan putkeen: "Tulipahan taas hyvin todetuksi omakin puutteellisuuteni ja se kuinka vaikeaa hygieniaohjeita on noudattaa ja omia menettelytapojaan muuttaa. Se viesti ehkä välittyi."
Niin välittyi mutta ei välittynyt edelleenkään oikein se viesti, miten tärkeää hygieniaohjeita on noudattaa, vaikka niiden noudattaminen vaikeaa onkin.
Viikko sitten alkoi uusi, enemmän luottamusta herättävä aika terveysviranomaisviestinnässä, kun Tervahauta sanoi ääneen olennaisen: sairastuneiden todellinen lukumäärä voi olla Suomessa 20-30 kertaa suurempi kuin on todettu.
Siemen oli kuitenkin ehditty kylvää ja itää näköjään hyvin.
Terveysviranomaisten viesteillä on ollut valtava vaikutus suomalaisten mielikuviin koronaviruksesta siksikin, että tiedottaminen oli pitkään heidän harteillaan. Johtavat poliitikot ovat ottaneet kansalaisille asti näkyvää roolia koronakriisissä vasta reilu viikko sitten.
Suomi kulkee koronaviruksen etenemisessä niin sanotusti muuta Eurooppaa jäljessä. Viikko tai kaksi, riippuu tarkastelijasta ja tarkastelukulmasta.
Se tarkoittaa, että reagointimahdollisuudet ovat paremmat. On mahdollisuus oppia muiden onnistumisista ja virheistä. Italian ja Espanjan esimerkki osoittaa, etteivät myöhään aloitetut valvomattomat rajaustoimet ainakaan tehoa.
Aasian maiden ohella Saksassa on lähdetty rajumpien rajaamisten tiellä vahvemmin ja etupainotteisemmin kuin Etelä-Euroopan maissa.
Jos suomalaisilta kysytään, Suomen ei pitäisi lähteä edes muun Euroopan tielle eli ulkonaliikkumiskieltojen määräämiseen.
Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain 11 prosenttia suomalaisista kannattaa ulkonaliikkumiskieltojen määräämistä Suomeen.
Vastaukset oli kerätty viime viikon torstaina ja perjantaina eli pari päivää ennen kuin Saksassa ilmoitettiin kiellosta kaikkiin perheen ulkopuolisiin yli kahden hangen tapaamisiin.
Harvasti luonnossa liikkuminen ei koronaa levitä, päinvastoin sellainen voisi jopa edistää kansanterveyttä, kun etätyön vastapainoksi painuisimme entistä enemmän luontoon. Kaupunkien lähellä luontosuhteen tiivistäminen on kuitenkin tarkoittanut suomalaisille myös yhteen pakkautumista. Se taas levittää koronavirusta erittäin tehokkaasti.
Liian monen suomalaisen toiminta onkin viime viikolla osoittanut, ettei meitä kannata nyt kauheasti kuunnella.
EnsinIltalehti, sitten Yle ja lopuksi Helsingin Sanomat päästivät suomalaiset kurkistamaan poikkeuslakien päättämisen kulisseihin. Iltalehden jutussa korostui presidentin vahva rooli. Ylen jutussa pääministerin ja hallituksen.
Olkoon Helsingin Sanomien Marko Junkkarin tiivistys hyvä ja luottamusta lisäävä lähtökohta jatkoon.
- Valmiuslain käyttöönottoasetuksen antaminen kuuluu lain mukaan valtioneuvoston toimivaltaan. Hallitus käytti itsenäisesti ja täysimääräisesti tätä valtaansa.
Presidentti kuitenkin paikoin hieman vauhditti käyttöönoton etenemistä, Junkkari kirjoitti sunnuntaina.
Kun nyansseista ei aleta kiistellä, maamme johtavat päättäjät kykenivät toimimaan yhdessä poikkeuksellisen kriisin alla, kuten kuulukin. Tarpeellisuutensa osoittivat sekä hallitus että presidentti.
Toimintakykyisyytensä näyttäneellä hallituksella ja pääministeri Marinilla on nyt mahdollisuus aidosti hyödyntää Suomen saamaa aikaetua ja jopa kasvattaa sitä suhteessa muihin Euroopan maihin - uusilla rajoitustoimilla.
Hallituksella on vastuu esimerkiksi siitä, että yökerhot määrätään suljettavaksi niin pian kuin se on mahdollista. Samoin ravintolat muun kuin noutoruuan osalta. Viikko sitten ravintoloiden sulkemiseen ei hallitukselle Ylen tietojen mukaan ollut vielä rohkeutta.
Yksi selkeä vaihtoehto matkustusrajoituksille on Uudenmaan ja muun maan välisen liikkumisen rajoittaminen.
Viikonloppu osoitti, että uusista rajoituksista olisi syytä ilmoittaa ennemmin kuin myöhemmin, mieluiten siis jo tänään.
Pääministeri tviittasikin aamupäivällä, että ravintoloiden sulkemisen ja liikkumisrajoitusten valmistelu on käynnissä.
Hyvä niin, lisää luottamusta hallituksen toimintarohkeuteen.
Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen muistutti Aamulehden haastattelussa sunnuntaina, että valtiolla on myös velvollisuus siirtyä raskaampiin liikkumisen ja oleskelun rajoituksiin, jos kevyet toimet eivät riitä.
Tarpeellisten liikkumis- ja oleskelurajoituspäätösten jälkeen hallituksen soisi katsovan hieman kauemmas.
Koronatestien kapasiteettia pyrittiin lisäämään viime viikolla aiemman testauspihistelyden jälkeen. Muualta Euroopasta kantautuvien viestien perusteella testaamisen lisääminen on ainoa oikea toimintalinja, vaikkakin vielä riittämätön.
Jo maallikkona miettii, kuinka hallitus ja viranomaiset voivat arvioida rajoitustoimien tehoa, jos käsillä ei ole ajantasaista tietoa viruksen leviämisestä? Tieto on olennainen myös sitten joskus, kun rajoitustoimia aletaan purkaa. Toivottavasti viikkojen päästä - luultavasti vasta kuukausien päästä.
HUS kuitenkin viestitti jo viikonloppuna, että testauskapasiteettia pystytään lisäämään, jos valtioneuvostolla on toimittaa reagensseja ja muovitarvikkeita. Eli välineissä tulee raja pian vastaan.
Uutissuomalainen kertoi viime viikolla ensimmäisenä mediana valitettavan uutisen, jonka mukaan henkilösuojaimista eli esimerkiksi hengityssuojaimista on jo tullut paikoin pulaa Suomessa.
Seuraavien päivien selvittelyidemme perusteella tilanne on todella se, ettei niitä oikeastaan saada mistään lisää. Sen jälkeen julkisuuteen onkin tihkunut tietoja, miten kertakäyttöiseksi tarkoitettuja suojaimia pestään ja hengityssuojaimia joudutaan pitämään sairaaloissa yli suositusaikojen.
Hoitohenkilökunnan terveenä pitäminen ja koronatapausten toteaminen testein ovat osoittautuneet tässä sodassa äärimmäisen tehokkaiksi taistelustrategioiksi.
Hallituksen soisi käyttävän aikaa ja energiaa jopa siihen, että selvittämisen sijaan käynnistetään tuotantoa hengityssuojainten valmistamiseksi. Kyllä tässä maassa vielä lähelle sitä liippaavaa teollista tuotantoa on, joten ei pitäisi olla mahdoton tehtävä.
Vaatii kuitenkin nopeaa hallituksen toimea sekin ennen kuin näin poikkeuksellisena aikana yksikään yritys tuotantoaan arvaa muuttaa ja alkaa valmistaa suojaimia täydellä höyryllä.
Kanadassa auton osia valmistavat tehtaat on jo ohjattu valmistamaan hengityssuojaimia ja Espanjassa vaatejätti Zara on alkanut samaan.
Poikkeusajat vaativat poikkeuksellisia tekoja.
Vaikka meistä suomalaisista ei tähän ollut järkevänä ja viisaana kansana, meillä on viime viikon näyttöjen perusteella onneksi päättäjät, joista tähän on.
Mutta pääministeri, presidentti tai muut ministerit eivät edelleenkään voi vahtia, että pesemme kätemme hyvin, yskimme hihaan ja vältämme ihmiskontakteja tai pidämme parin metrin etäisyyden muihin.
Se on täysin meidän vastuullamme. Kai meistä sentään siihen on.
Kirjoittaja on Uutissuomalaisen uutispäällikkö.
Uutisanalyysi: Vähättely vaikuttaa jääneen ihmisten mieleen niin vahvasti, ettei järkevä ja viisas Suomen kansa usko omaa parastaan
Viimeistään viikonlopun autokaravaanit kohti Lappia osoittivat, ettei meistä ole tähän.
Ongelmana ilmeisesti on tuo korvausvelvollisuuden laukeaminen?
Raveni
Greatest Leader
Kun valmiuslakia on sorvattu niin pandemian suhteen ei ole osattu huomioida läheskään kaikkea. No laki saadaan korjattua mutta valitettavasti tämän kriisin kannalta liian myöhään. Korjaus kun joudutaan käsittääkseni tekemään perustulainsäätämisjärjestyksessä eli muutokset tulee vahvistaa kahdessa eduskunnassa.
Muita lakeja on mahdollista muuttaa nopeammin mutta ei sekään mikään pikaratkaisu ole. Ikävää että laki jonka pitäisi suojella kansalaisia onkin osa ongelmaa.
Muita lakeja on mahdollista muuttaa nopeammin mutta ei sekään mikään pikaratkaisu ole. Ikävää että laki jonka pitäisi suojella kansalaisia onkin osa ongelmaa.
Koronavirusepidemian myötä lukuisat matkailu- ja ravintola-alojen yritykset joutuvat keskeyttämään liiketoimintansa. Yrittäjät pohtivat, onko vakuutuksista apua taloudellisiin tappioihin. FINE kertoo verkkosivuillaan, että yleinen liiketoiminnan vaikeutuminen ja epidemian aiheuttama asiakaskato eivät oikeuta korvauksen saamiseen.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan johtava lakimies Harri Isokoski sanoo, että yritysten toiminnan keskeytysvakuutukset antavat vakuutussuojaa toiminnan yllättävän keskeytymisen varalta vain vakuutusehdoissa määritellyissä tilanteissa. Muunlainen keskeytyminen tai yritystoiminnan vaikeutuminen ei oikeuta korvaukseen.
”Meneillään olevan koronavirusepidemian osalta yritys voi siten käytännössä saada keskeytysvakuutuskorvausta vain mahdollisesta laajasta henkilökeskeytysvakuutuksestaan”, Isokoski perustelee.
Korvausta maksetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että vakuutuksessa mainittu yrityksen avainhenkilö on joutunut työkyvyttömäksi koronavirusinfektioon sairastuttuaan ja työkyvyttömyys kestää yli vakuutuksessa sovitun omavastuuajan. Korvattavaksi voivat tulla aiheutunut liikevaihdon menetys tai ylimääräiset kustannukset vakuutussopimuksessa sovitun mukaisesti.
Keskeytysvakuutuksiin voi sisältyä myös epidemiaturva tai -vakuutus lähinnä elintarviketuotannon ja ravitsemusalan yrityksille. Vakuutuksen tuotenimestä huolimatta pelkkä koronavirusepidemia itsessään yleisine yritystoimintaan kohdistuvine seurauksineen ei vakuutusehtojen mukaan oikeuta korvaukseen epidemiavakuutuksista.
”Viranomaisen määräämät rajoitukset yleiseen liikkumiseen tai kokoontumiseen eivät vakuutusehtojen mukaan oikeuta korvauksen saamiseen. Jos sen sijaan viranomainen määrää yrityksen vakuutetun toimipaikan suljettavaksi ja desinfioitavaksi todetun korovirustartunnan vuoksi, korvausta epidemiavakuutuksesta voi saada vakuutusehdoissa määritellyssä laajuudessa”, Isokoski sanoo.
Aiheesta lisää FINEn verkkosivuilla.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan johtava lakimies Harri Isokoski sanoo, että yritysten toiminnan keskeytysvakuutukset antavat vakuutussuojaa toiminnan yllättävän keskeytymisen varalta vain vakuutusehdoissa määritellyissä tilanteissa. Muunlainen keskeytyminen tai yritystoiminnan vaikeutuminen ei oikeuta korvaukseen.
”Meneillään olevan koronavirusepidemian osalta yritys voi siten käytännössä saada keskeytysvakuutuskorvausta vain mahdollisesta laajasta henkilökeskeytysvakuutuksestaan”, Isokoski perustelee.
Korvausta maksetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että vakuutuksessa mainittu yrityksen avainhenkilö on joutunut työkyvyttömäksi koronavirusinfektioon sairastuttuaan ja työkyvyttömyys kestää yli vakuutuksessa sovitun omavastuuajan. Korvattavaksi voivat tulla aiheutunut liikevaihdon menetys tai ylimääräiset kustannukset vakuutussopimuksessa sovitun mukaisesti.
Keskeytysvakuutuksiin voi sisältyä myös epidemiaturva tai -vakuutus lähinnä elintarviketuotannon ja ravitsemusalan yrityksille. Vakuutuksen tuotenimestä huolimatta pelkkä koronavirusepidemia itsessään yleisine yritystoimintaan kohdistuvine seurauksineen ei vakuutusehtojen mukaan oikeuta korvaukseen epidemiavakuutuksista.
”Viranomaisen määräämät rajoitukset yleiseen liikkumiseen tai kokoontumiseen eivät vakuutusehtojen mukaan oikeuta korvauksen saamiseen. Jos sen sijaan viranomainen määrää yrityksen vakuutetun toimipaikan suljettavaksi ja desinfioitavaksi todetun korovirustartunnan vuoksi, korvausta epidemiavakuutuksesta voi saada vakuutusehdoissa määritellyssä laajuudessa”, Isokoski sanoo.
Aiheesta lisää FINEn verkkosivuilla.
Katso Ylen erikoislähetystä suorana klo 15 – kertooko sisäministeri Maria Ohisalo liikkumisrajoituksista?
Ylen chatissa koronavirusta koskeviin kysymyksiin vastaa johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi.
yle.fi
Ylen chatissa koronavirusta koskeviin kysymyksiin vastaa johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi.
Sisäministeri Maria Ohisalo: Hallitus saa jatkuvasti tietoa, miten rajoitukset purevat – katso Ylen erikoislähetyksen tallenne
Ohisalo toivoo, että ihmiset noudattaisivat nyt annettuja kehotuksia.
yle.fi
Eikös sen voisi vetäistä läpi kiireellisenä, eli eka 5/6 enemmistöllä kiireelliseksi, ja sitten 2/3 enemmistöllä läpi ilman että tarvitsee odottaa vaalien yli. Niin muistelisin...