Kyllä kyllä. Oletan vain, että silkka pellossa kasvatettava energiakasvi voi olla mahdollinen myös täällä ruijan tähden alla.
Hamppu olisi sellainen. Wikipedian mukaan kuiva-ainetta saisi 20 tonnia hehtaarilta.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kyllä kyllä. Oletan vain, että silkka pellossa kasvatettava energiakasvi voi olla mahdollinen myös täällä ruijan tähden alla.
Kuten @VUps kin jo sanoi, puuta kasvaa niin suuret määrät jo nyt, että raaka-aineesta ei varmasti tule pulaa. Laajempi tuoteportfolio on varmasti parempi UPM:lle. Kitinä saattaa tässä tapauksessa johtua siitä, että kemianteollisuuden mielestä raaka-aine pitäisi saada ilmaiseksi ja nyt jostain ilmestyi hintaa korottava tekijä. Onko suomalainen mäntyöljyä käyttävä kemianteollisuus alansa markkinajohtaja ja onko heidän kys. tuotteellensa globaali kasvava kysyntä? Polttoaineille kysyntä varmasti kasvaa ja raaka-aine vähenee.
Luuletteko, että sellu- ja paperitehtaita olisi laitettu kiinni, jos mäntyöljy on niin kuuma tuote, että siitä maksetaan hyvää hintaa ja sitä menee rajattomasto?
Edit: Ei tainnut kemianteollisuutta haitata silloin, kun Stora, UPM ja Metsäliitto painoivat kartellina puunhintoja alas ja häiritsivät markkinoiden toimintaa.
Kumpa kaikki "ilmastonmuutoksen ehkäisyyn" syydetyt varat käytettäisiin vaikka turpeennoston kehittämiseen.
Kyllä tuo turvetuotanto on normaalioloissa sulaa hulluutta niin talouden kuin ympäristön kannalta. Isoja suoalueita tuhotaan lopullisesti kun vaihtoehtoina olisi melko lailla saastutamaton ydinvoima tai vaihtoehtoisesti vähemmän ympäristöä tuhoava ja halvempi kivihiili. Turvetuotannon vähäisistä hyödyistä (2600 työpaikkaa) maksetaan erittäin korkea hinta. Halvemmalla voisi samat ukkelit ja akkelit laittaa vaikka tuntipalkalla vesurisavottaan, jos työllistämisvaikutusta tavoitellaan.
Hamppu olisi sellainen. Wikipedian mukaan kuiva-ainetta saisi 20 tonnia hehtaarilta.
Kyllä kyllä. Oletan vain, että silkka pellossa kasvatettava energiakasvi voi olla mahdollinen myös täällä ruijan tähden alla.
Ydinvoima ei kuitenkaan oikein sovi sisämaassa keskikokoisten suomalaisten kaupunkien kaukolämmön tuotantoon tai muiden pienempien lämmöntarvisijoiden, kuten kasvihuoneiden, tarpeisiin. Turvetuotanto on nykymuodossaan luomua verrattuna hiilen avolouhintaan. Se toki tapahtuu ulkomailla.
Mielestäni suomen harvojen luonnonvarojen käyttö järkevästi ja kestävästi on ehdottoman kannatettavaa. Samoin kannatan insinöörien ja business-tyyppien yhdessä kehittämiä uusia kannattavia innovaatioita ja tuotteita. Samoin kannatan yleistä luonnonsuojelua, maailmanparannusta ja -pelastusta ja vaikka mitä hippeilyä. Mäntyöljy ei varmaan Suomesta kesken lopu ainakaan vielä tuolla tehtaalla.
Olen kuitenkin sen verran järkevä talousinsinööri, että noin yleisesti vierastan markkinamekanismien sorkintaa.
Mielestäni esim. seuraavissa ei ole järkeä:
- Maksetaan tuulimyllyille verorahoista 100 euron hintaa, kun sähkön hinta on 30. Jokainen uusi mylly tekee loven budjettiin ja lompakkoon
- Määritellään mäntyöljy jätteeksi, vaikka sitä käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena. On ok, että UPM käyttää sitä raaka-aineena, mutta sitten pitäisi olla reilu peli kaikille.
Hiilen kaivaminen pilaa merkittävästi pienempiä maa-alueita jopa avolouhinnassa johtuen hiilen paljon suuremmasta energia-arvosta ja hiilisuonien syvyydestä. Avolouhoksiakin pystytään muokkaamaan metsiksi.
Kaukolämpö taas on yhden aikakauden ratkaisu kiinteistöjen lämmittämiseen, ei ikuisuusratkaisu. Suora sähkölämmitys ydinvoimalla, yhdistettynä ilmalämpöpumppuihin ja maalämpöön pystyy korvaamaan sen. Energiantuotannon hajautusta voidaan korvata pitämällä vanhoja voimaloita reservissä.
Rationaalisin kaukolämmön korvaaja olisi toki kaukoydinlämpö kuten Ruotsissa aikanaan kaavailtiin mutta sen herättämän vastustuksen vuoksi se tuskin tulee käytännössä kyseeseen.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ågestan_ydinvoimalaitos
1) Suotkin voidaan metsittää
Tai "pellottaa" jolloin saadaan jatkossa sekä ruokaa että energiaa.
Mikään ei muuten voita biomassan tuotannossa leviä. Olisi mielenkiintoinen kokeilu muuntaa entinen turvetuotantoalue levätuotantoalueeksi. Se on valmiiksi lättänää aluetta, laittaa vähän penkerettä että muodostuu uudestaan matala lampi (alle metri), sopivat ravinteet sisään ja leviä. Jos veisi pidemmälle että muovikate alle, kontrolloisi tarkkaan veden kiertoa ja puhtautta niin mentäisiin pitkälle kaksinumeroisiin ka-t/ha/v lukemiin. Joissain levissä on ka-öljy% yli 50.
Varsinkin sinilevät eli -bakteerit. Niiden valjastamista vedyntuotantoon geenitekniikan avulla tutkitaan parhaillaan ainakin Turussa.Levät on erittäin mielenkiintoinen energian lähde, mitä nyt olen kursorisesti aiheeseen tutustunut.
Täh? Tietenkin sopii. Pienemmät reaktorit vaan ja jäähdytystornit ulkomaiden tapaan (jos ei muka löydy järveä tai joka jota käyttää, veikkaanpa, että löytyy parinkymmenn kilsan sisällä).Ydinvoima ei kuitenkaan oikein sovi sisämaassa keskikokoisten suomalaisten kaupunkien kaukolämmön tuotantoon tai muiden pienempien lämmöntarvisijoiden, kuten kasvihuoneiden, tarpeisiin.
Käytössä olevat kaivokset varat riittävät pariksisadaksi vuodeksi. Sitten pitää avata uusia kaivoksia. Uraanin hinta on niin pieni verrattuna kokonaiskustannuksiin, että sen hinnan moninkertaistuminenkaan ei vaikuttaisi ydinsähkön hintaan juuri mitään. Merivedestäkin voidaan erottaa uraania, hyötyreaktoreita voidaan käyttää ja jäte uudelleenkäsitellä. Niillä tempuilla fissiovoimaan riittää polttoainetta tuhansiksi vuosiksi vaikka kulutus kasvaisikin.2)Ydinvoimakin loppuu aikanaan
Kivihiiltä voidaan varastoida helposti suuriakin määriä pitkäksikin aikaa. Kaasua ja öljyä ei voida. Toki ydinvoima on huoltovarmuuden suhteen sata kertaa parempi vaihtoehto.3) Suomessa ei ole kivihiiltä, joten olemme aina ulkopuolisen arnoilla
Käytössä olevat kaivokset varat riittävät pariksisadaksi vuodeksi. Sitten pitää avata uusia kaivoksia. Uraanin hinta on niin pieni verrattuna kokonaiskustannuksiin, että sen hinnan moninkertaistuminenkaan ei vaikuttaisi ydinsähkön hintaan juuri mitään. Merivedestäkin voidaan erottaa uraania, hyötyreaktoreita voidaan käyttää ja jäte uudelleenkäsitellä. Niillä tempuilla fissiovoimaan riittää polttoainetta tuhansiksi vuosiksi vaikka kulutus kasvaisikin.
Kivihiiltä voidaan varastoida helposti suuriakin määriä pitkäksikin aikaa. Kaasua ja öljyä ei voida. Toki ydinvoima on huoltovarmuuden suhteen sata kertaa parempi vaihtoehto.