Kotimainen polttoainetuotanto

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hanski
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kuten @VUps kin jo sanoi, puuta kasvaa niin suuret määrät jo nyt, että raaka-aineesta ei varmasti tule pulaa. Laajempi tuoteportfolio on varmasti parempi UPM:lle. Kitinä saattaa tässä tapauksessa johtua siitä, että kemianteollisuuden mielestä raaka-aine pitäisi saada ilmaiseksi ja nyt jostain ilmestyi hintaa korottava tekijä. Onko suomalainen mäntyöljyä käyttävä kemianteollisuus alansa markkinajohtaja ja onko heidän kys. tuotteellensa globaali kasvava kysyntä? Polttoaineille kysyntä varmasti kasvaa ja raaka-aine vähenee.

Luuletteko, että sellu- ja paperitehtaita olisi laitettu kiinni, jos mäntyöljy on niin kuuma tuote, että siitä maksetaan hyvää hintaa ja sitä menee rajattomasto?

Edit: Ei tainnut kemianteollisuutta haitata silloin, kun Stora, UPM ja Metsäliitto painoivat kartellina puunhintoja alas ja häiritsivät markkinoiden toimintaa.

Mielestäni suomen harvojen luonnonvarojen käyttö järkevästi ja kestävästi on ehdottoman kannatettavaa. Samoin kannatan insinöörien ja business-tyyppien yhdessä kehittämiä uusia kannattavia innovaatioita ja tuotteita. Samoin kannatan yleistä luonnonsuojelua, maailmanparannusta ja -pelastusta ja vaikka mitä hippeilyä. Mäntyöljy ei varmaan Suomesta kesken lopu ainakaan vielä tuolla tehtaalla.

Olen kuitenkin sen verran järkevä talousinsinööri, että noin yleisesti vierastan markkinamekanismien sorkintaa.

Mielestäni esim. seuraavissa ei ole järkeä:
- Maksetaan tuulimyllyille verorahoista 100 euron hintaa, kun sähkön hinta on 30. Jokainen uusi mylly tekee loven budjettiin ja lompakkoon
- Määritellään mäntyöljy jätteeksi, vaikka sitä käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena. On ok, että UPM käyttää sitä raaka-aineena, mutta sitten pitäisi olla reilu peli kaikille.
 
Kumpa kaikki "ilmastonmuutoksen ehkäisyyn" syydetyt varat käytettäisiin vaikka turpeennoston kehittämiseen.

Kyllä tuo turvetuotanto on normaalioloissa sulaa hulluutta niin talouden kuin ympäristön kannalta. Isoja suoalueita tuhotaan lopullisesti kun vaihtoehtoina olisi melko lailla saastutamaton ydinvoima tai vaihtoehtoisesti vähemmän ympäristöä tuhoava ja halvempi kivihiili. Turvetuotannon vähäisistä hyödyistä (2600 työpaikkaa) maksetaan erittäin korkea hinta. Halvemmalla voisi samat ukkelit ja akkelit laittaa vaikka tuntipalkalla vesurisavottaan, jos työllistämisvaikutusta tavoitellaan.

http://turveruukki.vtoasp.net/file.php?fid=15

Työllistävyysvaikutuksesta s.22.

Turpeen käyttä vaatii myös täsmällisesti toimivaa pyörälogistiikkaa kivihiileen verrattuna. Rekkaralli toki työllistää, mutta kivihiilikasa voimalan vieressä on halpa ylläpitää vaikka seuraavaan jääkauteen saakka.

Turvevoima on kepulaisten vastine vihreiden tuulivoimaintoilulle, ideologinen taisteluväline.

edit:
Helpoin keino parantaa kotimaista huoltovarmuutta joka olisi toteutettavissa jokaisen reserviläisen henkilökohtaisella päätöksellä olisi varmaankin siirtyminen luomukasvis-riista-kotimainen kala -ruokavalioon mutta koska se on ituhippeilyä niin ei varmaan sitten...:)
 
Kyllä tuo turvetuotanto on normaalioloissa sulaa hulluutta niin talouden kuin ympäristön kannalta. Isoja suoalueita tuhotaan lopullisesti kun vaihtoehtoina olisi melko lailla saastutamaton ydinvoima tai vaihtoehtoisesti vähemmän ympäristöä tuhoava ja halvempi kivihiili. Turvetuotannon vähäisistä hyödyistä (2600 työpaikkaa) maksetaan erittäin korkea hinta. Halvemmalla voisi samat ukkelit ja akkelit laittaa vaikka tuntipalkalla vesurisavottaan, jos työllistämisvaikutusta tavoitellaan.

Ydinvoima ei kuitenkaan oikein sovi sisämaassa keskikokoisten suomalaisten kaupunkien kaukolämmön tuotantoon tai muiden pienempien lämmöntarvisijoiden, kuten kasvihuoneiden, tarpeisiin. Turvetuotanto on nykymuodossaan luomua verrattuna hiilen avolouhintaan. Se toki tapahtuu ulkomailla.
 
Ensimmäinen silmäys otsikkoon ja heti mietin että kotipolttoistako nyt...

Eikä kauas arvaus mennytkään
 
Hamppu olisi sellainen. Wikipedian mukaan kuiva-ainetta saisi 20 tonnia hehtaarilta.

Tosielämässä Suomessa jäädään hampulla alle 10 tonnin ka-satoihin. Sinänsä hyvä monipuolinen kuitukasvi, sen pössyttely tietysti aiheuttaa neuroottisen suhtautumisen. Sitä on pienimuotoisesti kokeiltu viljellä peltomittakaavassa Suomessakin, kerran kauan sitten oli tässä lähelläkin kokeilussa. Poliisit ravasi ottamassa näytteitä että onhan varmasti matala-THC lajiketta.

Ruokohelpiä mainostettiin aikanaan kovasti energiakasviksi mutta siitä tuli aikalailla fiasko. Korjuu tuotti ongelmia. Suomen syksy on tunnetusti kostea ja tavara pitäisi saada kuivana pellolta polttolaitokselle. Ratkaisuna piti olla jättää se talveksi peltoon ja korjata vasta keväällä kun kuiva kevätilma poistaa kosteuden. Ongelmaksi tuli että siitä tulee samalla niin huteroa että perinteisillä heinänkorjuukoneilla hävikki on suurta kun iso osa menee liian ohueksi silpuksi ja takaisin peltoon.

Apila-pitoinen nurmi olisi mielestäni paras koska se lannoittaisi itse itsensä. Riittää kun korjaa sadon, ajaa bioreaktorin läpi ja palauttaa lietteen takaisin ettei pelto köyhdy. Hyvän nurmen ka-sato on 10t/ha kahta puolta. Ja kun menee mädättämöön niin ei tarvitse murehtia kosteudesta.
 
Kyllä kyllä. Oletan vain, että silkka pellossa kasvatettava energiakasvi voi olla mahdollinen myös täällä ruijan tähden alla.

Toki. Tuli vain refleksinomainen tarve kerrata tuo energia+ruoka litania koska turhan usein näkee julkisessa keskustelussa kitinää kotimaista bioenergian peltotuotantoa vastaan sillä verukkeella että se on aina ruoantuotannosta pois ja ruoan hinta nousisi joten sitä vaaditaan jopa kiellettäväksi.

Energia-saanto pelkällä energiakasvilla versus yhdistetty tuotanto etenkin karjapuolella ei ole kovin paljoa suurempi koska elukat pystyvät ottamaan rehukasvien energiasta varsin pienen osan ja loppu menee "läpi".

Hyvä energiakasvi on sellainen ettei sen kasvattaminen vaadi paljoa energiaa, siksi joku väkilannoitusta tarvitseva hamppu ei ole ihan niin hyvä kuin saman ka-sadon itsekseen tuottava nurmi.

Jossainpäin kasvatetaan ihan pajukkoa energiaksi, sopii rupisimmille pelloille ja kaikenmaailman jättömaille hyvin.
 
Ydinvoima ei kuitenkaan oikein sovi sisämaassa keskikokoisten suomalaisten kaupunkien kaukolämmön tuotantoon tai muiden pienempien lämmöntarvisijoiden, kuten kasvihuoneiden, tarpeisiin. Turvetuotanto on nykymuodossaan luomua verrattuna hiilen avolouhintaan. Se toki tapahtuu ulkomailla.

Hiilen kaivaminen pilaa merkittävästi pienempiä maa-alueita jopa avolouhinnassa johtuen hiilen paljon suuremmasta energia-arvosta ja hiilisuonien syvyydestä. Avolouhoksiakin pystytään muokkaamaan metsiksi.

Kaukolämpö taas on yhden aikakauden ratkaisu kiinteistöjen lämmittämiseen, ei ikuisuusratkaisu. Suora sähkölämmitys ydinvoimalla, yhdistettynä ilmalämpöpumppuihin ja maalämpöön pystyy korvaamaan sen. Energiantuotannon hajautusta voidaan korvata pitämällä vanhoja voimaloita reservissä.

Rationaalisin kaukolämmön korvaaja olisi toki kaukoydinlämpö kuten Ruotsissa aikanaan kaavailtiin mutta sen herättämän vastustuksen vuoksi se tuskin tulee käytännössä kyseeseen.

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ågestan_ydinvoimalaitos

http://www2.hs.fi/klik/arkisto/urbaanireaktori99/urbaanireaktori9901.html

http://www.szkola-ej.pl/pdf/1_6_tuomisto.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni suomen harvojen luonnonvarojen käyttö järkevästi ja kestävästi on ehdottoman kannatettavaa. Samoin kannatan insinöörien ja business-tyyppien yhdessä kehittämiä uusia kannattavia innovaatioita ja tuotteita. Samoin kannatan yleistä luonnonsuojelua, maailmanparannusta ja -pelastusta ja vaikka mitä hippeilyä. Mäntyöljy ei varmaan Suomesta kesken lopu ainakaan vielä tuolla tehtaalla.

Olen kuitenkin sen verran järkevä talousinsinööri, että noin yleisesti vierastan markkinamekanismien sorkintaa.

Mielestäni esim. seuraavissa ei ole järkeä:
- Maksetaan tuulimyllyille verorahoista 100 euron hintaa, kun sähkön hinta on 30. Jokainen uusi mylly tekee loven budjettiin ja lompakkoon
- Määritellään mäntyöljy jätteeksi, vaikka sitä käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena. On ok, että UPM käyttää sitä raaka-aineena, mutta sitten pitäisi olla reilu peli kaikille.

Talousinsinööri. Onko se vähän niin kuin talousmakkara? Noh, ei tuota nyt ollut tarkoitettu veriseksi loukkaukseksi, mutta eipä sillä taida olla merkitystä, mikä olet koulutukseltasi.

Ensin pitäisi osoittaa, että kemianteollisuus tästä nyt oikeasti kärsii ja toisekseen, että tämä ei ole kannattavaa yleisellä tasolla.
 
Hiilen kaivaminen pilaa merkittävästi pienempiä maa-alueita jopa avolouhinnassa johtuen hiilen paljon suuremmasta energia-arvosta ja hiilisuonien syvyydestä. Avolouhoksiakin pystytään muokkaamaan metsiksi.

Kaukolämpö taas on yhden aikakauden ratkaisu kiinteistöjen lämmittämiseen, ei ikuisuusratkaisu. Suora sähkölämmitys ydinvoimalla, yhdistettynä ilmalämpöpumppuihin ja maalämpöön pystyy korvaamaan sen. Energiantuotannon hajautusta voidaan korvata pitämällä vanhoja voimaloita reservissä.

Rationaalisin kaukolämmön korvaaja olisi toki kaukoydinlämpö kuten Ruotsissa aikanaan kaavailtiin mutta sen herättämän vastustuksen vuoksi se tuskin tulee käytännössä kyseeseen.

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ågestan_ydinvoimalaitos

1) Suotkin voidaan metsittää
2)Ydinvoimakin loppuu aikanaan
3) Suomessa ei ole kivihiiltä, joten olemme aina ulkopuolisen arnoilla
 
Tuntuu siltä, että metsä- ja turvetalous on hyvä asia tällä palstalla ainoastaan silloin, kun se hyödyttää eniten AY-liikettä.
 
1) Suotkin voidaan metsittää

Tai "pellottaa" jolloin saadaan jatkossa sekä ruokaa että energiaa.

Mikään ei muuten voita biomassan tuotannossa leviä. Olisi mielenkiintoinen kokeilu muuntaa entinen turvetuotantoalue levätuotantoalueeksi. Se on valmiiksi lättänää aluetta, laittaa vähän penkerettä että muodostuu uudestaan matala lampi (alle metri), sopivat ravinteet sisään ja leviä. Jos veisi pidemmälle että muovikate alle, kontrolloisi tarkkaan veden kiertoa ja puhtautta niin mentäisiin pitkälle kaksinumeroisiin ka-t/ha/v lukemiin. Joissain levissä on ka-öljy% yli 50.
 
Tai "pellottaa" jolloin saadaan jatkossa sekä ruokaa että energiaa.

Mikään ei muuten voita biomassan tuotannossa leviä. Olisi mielenkiintoinen kokeilu muuntaa entinen turvetuotantoalue levätuotantoalueeksi. Se on valmiiksi lättänää aluetta, laittaa vähän penkerettä että muodostuu uudestaan matala lampi (alle metri), sopivat ravinteet sisään ja leviä. Jos veisi pidemmälle että muovikate alle, kontrolloisi tarkkaan veden kiertoa ja puhtautta niin mentäisiin pitkälle kaksinumeroisiin ka-t/ha/v lukemiin. Joissain levissä on ka-öljy% yli 50.

Levät on erittäin mielenkiintoinen energian lähde, mitä nyt olen kursorisesti aiheeseen tutustunut.
 
Suothan on jo kuivattu..metsittäminen voisi olla hyvä idea. Suo-ojista voisi tehdä kanaaleja tai vallihautoja.
 
Onko se muuten kotimaista energiantuotantoa, jos meidän omistama voimala on Ruotsissa tai Norjassa, ja sieltä tulee varmaa sähköä tänne syvälle haudatulla maakaapelilla?

Ennen kuin pohdiskelette sen syvällisemmin, niin sanon että tämmöistä on jo. Outokumpu vuokrasi Norjasta vesivoimalan ks uutinen 2004

Energiayhtiöt Etelä-Pohjanmaan Voima ja Kymppivoima Tuotanto ostavat norjalaiselta Statkraftilta sen 20 prosentin omistusosuuden E-CO Vannkrafti AS:ssa ja 65 prosenttia Ranan vesivoimalaitoksen energiantuotannosta seuraavan 15 vuoden ajan.

Sopimusten arvo on noin 560 miljoonaa euroa.
 
Levät on erittäin mielenkiintoinen energian lähde, mitä nyt olen kursorisesti aiheeseen tutustunut.
Varsinkin sinilevät eli -bakteerit. Niiden valjastamista vedyntuotantoon geenitekniikan avulla tutkitaan parhaillaan ainakin Turussa.

Soiden raiskaamista en kannata. Ojitukset ovat tuhonneet ne Etelä-Suomesta, suoluonnollakin on minulle itseisarvonsa.
 
Uraani 238:lla tuotettu ydinvoima loppuu aikanaan, mutta torium-voimalalla voidaan jatkaa pitkään
http://en.wikipedia.org/wiki/Thorium-based_nuclear_power kunhan se ensin saadaan tehtyä.

sen ohi voi kuitenkin mennä Lockheed-Martinin fuusiovoimala, konttikokoisena.

AW_10_20_2014_3720.png

AW_10_20_2014_3718.jpg


http://www.digitoday.fi/tiede-ja-te...-on-kohta-toimiva-fuusioreaktori/201414378/66
http://www.technologyreview.com/new...in-really-have-a-breakthrough-fusion-machine/
http://aviationweek.com/technology/skunk-works-reveals-compact-fusion-reactor-details
http://en.wikipedia.org/wiki/High_beta_fusion_reactor

http://www.lockheedmartin.com/us/products/compact-fusion.html
 
Ydinvoima ei kuitenkaan oikein sovi sisämaassa keskikokoisten suomalaisten kaupunkien kaukolämmön tuotantoon tai muiden pienempien lämmöntarvisijoiden, kuten kasvihuoneiden, tarpeisiin.
Täh? Tietenkin sopii. Pienemmät reaktorit vaan ja jäähdytystornit ulkomaiden tapaan (jos ei muka löydy järveä tai joka jota käyttää, veikkaanpa, että löytyy parinkymmenn kilsan sisällä).
 
2)Ydinvoimakin loppuu aikanaan
Käytössä olevat kaivokset varat riittävät pariksisadaksi vuodeksi. Sitten pitää avata uusia kaivoksia. Uraanin hinta on niin pieni verrattuna kokonaiskustannuksiin, että sen hinnan moninkertaistuminenkaan ei vaikuttaisi ydinsähkön hintaan juuri mitään. Merivedestäkin voidaan erottaa uraania, hyötyreaktoreita voidaan käyttää ja jäte uudelleenkäsitellä. Niillä tempuilla fissiovoimaan riittää polttoainetta tuhansiksi vuosiksi vaikka kulutus kasvaisikin.

3) Suomessa ei ole kivihiiltä, joten olemme aina ulkopuolisen arnoilla
Kivihiiltä voidaan varastoida helposti suuriakin määriä pitkäksikin aikaa. Kaasua ja öljyä ei voida. Toki ydinvoima on huoltovarmuuden suhteen sata kertaa parempi vaihtoehto.
 
Käytössä olevat kaivokset varat riittävät pariksisadaksi vuodeksi. Sitten pitää avata uusia kaivoksia. Uraanin hinta on niin pieni verrattuna kokonaiskustannuksiin, että sen hinnan moninkertaistuminenkaan ei vaikuttaisi ydinsähkön hintaan juuri mitään. Merivedestäkin voidaan erottaa uraania, hyötyreaktoreita voidaan käyttää ja jäte uudelleenkäsitellä. Niillä tempuilla fissiovoimaan riittää polttoainetta tuhansiksi vuosiksi vaikka kulutus kasvaisikin.


Kivihiiltä voidaan varastoida helposti suuriakin määriä pitkäksikin aikaa. Kaasua ja öljyä ei voida. Toki ydinvoima on huoltovarmuuden suhteen sata kertaa parempi vaihtoehto.

Uraania toki riittää pitkäksi ajaksi ja luultavasti meillä on jo silloin vieläkin optimaalisempia energialähteitä.

Puu ja turve on varastoituna tänne aina ja lisää tulee koko ajan. Ei tarvitse erikseen pohtia tilaamista. Huoltovarmuuden näkökulmasta ne ovat varmasti paras vaihtoehto.
 
Back
Top