Kotimainen polttoainetuotanto

Hanski

Ylipäällikkö
Nyt käynnistyy kotimaisen dieselin teko prosessiteollisuutena, tällä alkaa olla jo merkitystä huoltovarmuuden ja dieselin omavaraisuuden kannalta:

http://yle.fi/uutiset/upmn_lappeenrannan_biojalostamo_on_aloittanut_kaupallisen_tuotannon/7731879

Tämän kaltaiset hankkeet painavat jatkossa öljyn hintaa entisestään, miksi maksaa 40-100 USD/barreli hankalasti porattavasta uusiutumattomasta öljystä, kun tässä saadaan toisen prosessin sivutuotetta jalostamalla valmista dieseliä.
 
Hyvä ettei kaikki kotimaan tuotanto ole enää ManOilin varassa


 
Tuli vaan asioista tietämättömänä mieleen, että kun öljy on todella halpaa, alle 50 taalaa barreli, eikö Suomen kannattaisi nyt täyttää varmuusvarastonsa piripintaan?

Niin... en tarkoita Man-oil jalostamon tuotetta.:rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
Nyt käynnistyy kotimaisen dieselin teko prosessiteollisuutena, tällä alkaa olla jo merkitystä huoltovarmuuden ja dieselin omavaraisuuden kannalta:

http://yle.fi/uutiset/upmn_lappeenrannan_biojalostamo_on_aloittanut_kaupallisen_tuotannon/7731879

Tämän kaltaiset hankkeet painavat jatkossa öljyn hintaa entisestään, miksi maksaa 40-100 USD/barreli hankalasti porattavasta uusiutumattomasta öljystä, kun tässä saadaan toisen prosessin sivutuotetta jalostamalla valmista dieseliä.

Eikö mäntyöljy käytetty aiemmin kemianteollisuuden raaka-aineena? Polttoaineeksi jalostamista vertaisin lähinnä tukkipuun polttamiseen. Käytetään arvokas raaka-aine mahdollisimman vähän jalostettuna.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli vaan asioista tietämättömänä mieleen, että kun öljy on todella halpaa, alle 50 taalaa barreli, eikö Suomen kannattaisi nyt täyttää varmuusvarastonsa piripintaan?

Varmuusvarastoja pyöritetään koko ajan, varastossa on tietty määrä tavaraa mutta tavarassa pitää olla vaihtuvuutta. Sitä ei voi jättää säiliöön seisomaan loputtoman pitkäksi aikaa.
 
Väittäisin että jos säiliö on edes jotenkuten kaasutiivis niin raakaöljy säilyy vaikka maailman tappiin. Ainakin parista sadasta miljoonasta vuodesta on näyttöä.
 
Eikö mäntyöljy käytetty aiemmin kemianteollisuuden raaka-aineena? Polttoaineeksi jalostamista vertaisin lähinnä tukkipuun polttamiseen. Käyetään arvokas raaka-aine mahdollisimman vähän jalostettuna.
Ai tämä linkkaamani suomalaisen prosessiteollisuuden kehittäminen on @JOKO:n mielestä huono asia? Harmittavaa, ettei edes tämä kelpaa...

Wikipedia tietä kertoa mäntyöljyn käytöstä kemianteollisuuden raaka-aineena seuraavaa:
"Raakamäntyöljyä käytetään vain vähän käsittelemättömänä esimerkiksi bitumiemulsioiden, kasvinsuojeluaineiden ja poraöljyjen valmistamiseen. Pääosa raakamäntyöljystä tislataan mäntyöljytislaamossa. Mäntyöljyn tislauksen päätuotteet ovat mäntyrasvahappo ja mäntyhartsi. Lisäksi saadaan ns. esiöljyä ja mäntypikeä, sekä tislattua mäntyöljyä.

Mäntyrasvahappo käytetään maalitehtailla alkydihartsien valmistuksessa. Sekatisleet ja tislatut mäntyöljyt käytetään mäntysaippuan valmistukseen sekä maali- ja liimateollisuuden raaka-aineeksi.
UPM on 2012 investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannassa sijaitsevaan biojalostamoon, jonka pääraaka-aine on mäntyöljy. Uusi biojalostamo valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita liikennekäyttöön."

Eli @JOKO:n perään kuuluttama mäntyöljyn kemianteollisuuden hyötykäyttö tarkoittaa lähinnä käyttöä mäntysaippuana ja maali- ja liimateollisuuden komponenttina. Olin kuvitellut mäntysaippuan markkinat Suomessa rajallisiksi...
 
Kumpa kaikki "ilmastonmuutoksen ehkäisyyn" syydetyt varat käytettäisiin vaikka turpeennoston kehittämiseen.

MAA- JA METSÄTALOUS
MTK uskoo seuraavien hallitusten turvemyönteisyyteen: ”Turpeen käyttö kolminkertaistuu”
Kimmo Lundén
julkaistu 4 min. sitten
”Kivihiilestä on päästävä eroon niin nopeasti kuin mahdollista”, vaatiiMaa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n puheenjohtajaJuha Marttila.

Marttila toisti MTK:n Nostetaan Suomi suosta -teemoja Politiikan toimittajien ja MTK:n tapaamisessa maanantaina liiton toimistolla Helsingissä.

MTK valmistautuu seuraavan hallituksen ohjelmaan, ja lobbaa maaseudun edunvalvojan roolissa jäsenilleen tärkeitä asioita.

Aiheesta lisää
Suomesta tehdään energiaomavarainen vuoteen 2040 mennessä, esittää MTK. Puulla ja turpeella on silloin keskeinen rooli.

”Vuoteen 2040 mennessä myös turpeen käyttö lähes kolminkertaistuu nykyisestään", julistaa MTK energiapoliittisessa ohjelmassaan.
 
Ai tämä linkkaamani suomalaisen prosessiteollisuuden kehittäminen on @JOKO:n mielestä huono asia? Harmittavaa, ettei edes tämä kelpaa...

Wikipedia tietä kertoa mäntyöljyn käytöstä kemianteollisuuden raaka-aineena seuraavaa:
"Raakamäntyöljyä käytetään vain vähän käsittelemättömänä esimerkiksi bitumiemulsioiden, kasvinsuojeluaineiden ja poraöljyjen valmistamiseen. Pääosa raakamäntyöljystä tislataan mäntyöljytislaamossa. Mäntyöljyn tislauksen päätuotteet ovat mäntyrasvahappo ja mäntyhartsi. Lisäksi saadaan ns. esiöljyä ja mäntypikeä, sekä tislattua mäntyöljyä.

Mäntyrasvahappo käytetään maalitehtailla alkydihartsien valmistuksessa. Sekatisleet ja tislatut mäntyöljyt käytetään mäntysaippuan valmistukseen sekä maali- ja liimateollisuuden raaka-aineeksi.
UPM on 2012 investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannassa sijaitsevaan biojalostamoon, jonka pääraaka-aine on mäntyöljy. Uusi biojalostamo valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita liikennekäyttöön."

Eli @JOKO:n perään kuuluttama mäntyöljyn kemianteollisuuden hyötykäyttö tarkoittaa lähinnä käyttöä mäntysaippuana ja maali- ja liimateollisuuden komponenttina. Olin kuvitellut mäntysaippuan markkinat Suomessa rajallisiksi...

@JOKO on kyllä oikeassa. Tuossa käytetään sivuvirta polttoaineeksi. Aikaisemmin se on mennyt juurikin noihin eri kemikaalituotteisiin.

Jos pelkkä markkina ratkaisi, niin asiassa ei olisi ongelmaa. Uusiutuvien polttoaineiden tukimekanismit kuitenkin suosivat UPM:ää ja sekoittavat markkinan toimintaa.

http://www.talouselama.fi/uutiset/upm+arsyttaa+mantyoljyyhtioita/a2095548
 
Mäntyöljy kannattaa käyttää kemianteollisuuden raaka-aineena, mutta kaukolämpölaitoksissa voidaan tuottaa pyrolyysiöljyä jolla voidaan korvata joko raskasta polttoöljyä tai sitä voidaan jatkojalostaa.
Tuplahyöty, korvataan kivihiiltä kotimaisella hakkeella ja polttoöljyä sen sivutuotteella.
 
Ai tämä linkkaamani suomalaisen prosessiteollisuuden kehittäminen on @JOKO:n mielestä huono asia? Harmittavaa, ettei edes tämä kelpaa...

Wikipedia tietä kertoa mäntyöljyn käytöstä kemianteollisuuden raaka-aineena seuraavaa:
"Raakamäntyöljyä käytetään vain vähän käsittelemättömänä esimerkiksi bitumiemulsioiden, kasvinsuojeluaineiden ja poraöljyjen valmistamiseen. Pääosa raakamäntyöljystä tislataan mäntyöljytislaamossa. Mäntyöljyn tislauksen päätuotteet ovat mäntyrasvahappo ja mäntyhartsi. Lisäksi saadaan ns. esiöljyä ja mäntypikeä, sekä tislattua mäntyöljyä.

Mäntyrasvahappo käytetään maalitehtailla alkydihartsien valmistuksessa. Sekatisleet ja tislatut mäntyöljyt käytetään mäntysaippuan valmistukseen sekä maali- ja liimateollisuuden raaka-aineeksi.
UPM on 2012 investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannassa sijaitsevaan biojalostamoon, jonka pääraaka-aine on mäntyöljy. Uusi biojalostamo valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita liikennekäyttöön."

Eli @JOKO:n perään kuuluttama mäntyöljyn kemianteollisuuden hyötykäyttö tarkoittaa lähinnä käyttöä mäntysaippuana ja maali- ja liimateollisuuden komponenttina. Olin kuvitellut mäntysaippuan markkinat Suomessa rajallisiksi...

Pidemmälle jalostaminen on yleensä taloudellisesti mielekkäin vaihtoehto kansantalouden kannalta. Kuluttujalle nestemäiset polttoaineet maksavat noin euron per litra ja maalit maksavat noin seitsemän euroa per litra. Toki asiaan liittyy monta muuttujaa, mutta tuo antaa karkeasti suuntaa.
 
Eikö mäntyöljy käytetty aiemmin kemianteollisuuden raaka-aineena? Polttoaineeksi jalostamista vertaisin lähinnä tukkipuun polttamiseen. Käytetään arvokas raaka-aine mahdollisimman vähän jalostettuna.

Et ota huomioon erästä seikkaa. Nimittäin arvokkain ja paras mäntypuu alkaa olla jo paketissa. Ja tunnetusti Suomen oloissa kestää hiukkasen, että uusi uljas pylväsmänty seistä kojottaa vaaran kupeessa koppelon istua siinä. Varovastikin arvioiden erilaiset harvennukset jne. tulevat olemaan todellisuutta kymmeniä vuosia, emme kai jää odottamaan noita kymmeniä vuosia ja jätä hyödyntämättä tuota vissiä raaka-ainetta? Kunhan korjuutapoja hieman hinkataan jne. niin takaan, että raaka-aineesta tässä maassa ei tule olemaan pulaa, saadaan vääntää sitä dieseliä vaikka joka pitäjässä. (no ei ihan)

Toinen on tuo turve. Onhan jossain vikaa, jos voimme ympäristösyistä huolimatta kärventää kivihiiltä ja ruskohiilikin palaa vohisten.....mutta turve, se on kauhistus. Tottakai tässä kohtaa kivihiilen hinta määrää myös turpeen hinnan ja jos puhtaan markkinamekanismin mukaan mennään, niin turve jää suohon. No, on sitten tietysti parempi pistää miinusta kauppataseeseen ja hinata hiiltä maailmalta.

Metsät ja suot tuottamaan vaan, osa pelloistakin joutanee hyvin tuottamaan energiaa.
 
Tuli vaan asioista tietämättömänä mieleen, että kun öljy on todella halpaa, alle 50 taalaa barreli, eikö Suomen kannattaisi nyt täyttää varmuusvarastonsa piripintaan?
Muistattekos, kun viime keväänä/kesällä kohahdettiin, kun Suomi myi öljyä varmuusvarastoistaan? Ihmeteltiin, että kuinka nyt näin, epävarmat ajat edessä ja öljyn hinta varmaan nousee. Jos olisin verkkomeedio, väittäisin päättävien tahojen varmasti saaneen vihiä hintojen laskusta etukäteen. Hui!

Toinen asia mistä kohistiin viime vuonna, oli soidensuojeluohjelman pysäyttäminen. Varauduttiinko tällä peliliikkeellä turvevarojen laajempaan hyödyntämiseen?
 
osa pelloistakin joutanee hyvin tuottamaan energiaa.

Itseasiassa kaikki koska energian ja ruoan tuotanto eivät ole toisiaan poissulkevia.

- Viljantuotannossa tulee aina olkea joka voidaan joko polttaa sellaisenaan, ajaa bioreaktorin läpi biokaasuksi tai pyrolyysillä yms käsitellä vielä arvokkaammiksi tuotteiksi.
- Elintarvikeketjussa lopputuote on aina ... no, paskaa. Lihantuotannossa sitä syntyy valtavia määriä jo tuotantoeläimistä, kaikki ihmisien syömä ravinto tulee ennenpitkää jostain reiästä ulos. Kaikki tämä voidaan ajaa bioreaktorin läpi biokaasuksi. Esimerkiksi kuutiometristä naudan lietelantaa irtoaa noin 20 löpölitran edestä biokaasua. Pienempien elikoiden sonnasta saanto on isompi. Ei tarvitse olla kovin kummoinen karjatila kun vuodessa syntyy ainakin tuhannen kuutiota lietettä. Periaatteessa kaikki karjatilat pystyisivät hyvin olemaan bioenergian nettotuottajia typistämättä elintarviketuotantoaan pätkääkään.
- Jos ei tässä maassa olisi niin neuroottinen suhtautuminen alkoholiin voisi vaihtoehtona olla myös vähänkään epikurantinpien viljaerien prosessointi jo maatilatasolla etanoliksi. Kahuohra jauhoksi, vettä, hiivaa, poika käymään. Mäski kelpaa eläinten rehuksi ja lopputuote on varsin hyvä ja erinomaisen pakkaskestoinen polttoaine.
 
Eli pontikkapannut pohisemaan...tätäkin olen aikoinaan maaseudulla todistanut. :D
 
@JOKO on kyllä oikeassa. Tuossa käytetään sivuvirta polttoaineeksi. Aikaisemmin se on mennyt juurikin noihin eri kemikaalituotteisiin.

Jos pelkkä markkina ratkaisi, niin asiassa ei olisi ongelmaa. Uusiutuvien polttoaineiden tukimekanismit kuitenkin suosivat UPM:ää ja sekoittavat markkinan toimintaa.

http://www.talouselama.fi/uutiset/upm arsyttaa mantyoljyyhtioita/a2095548
UPM painottaa, että markkinoilla olevan mäntyöljyn lisäksi sitä voi tuottaa lisää miljoonia tonneja palstoittamalla suopaa. Suopaa syntyy sellutehtaassa ja palstoittaminen tarkoittaa suovan jalostamista mäntyöljyksi.


Kuten @VUps kin jo sanoi, puuta kasvaa niin suuret määrät jo nyt, että raaka-aineesta ei varmasti tule pulaa. Laajempi tuoteportfolio on varmasti parempi UPM:lle. Kitinä saattaa tässä tapauksessa johtua siitä, että kemianteollisuuden mielestä raaka-aine pitäisi saada ilmaiseksi ja nyt jostain ilmestyi hintaa korottava tekijä. Onko suomalainen mäntyöljyä käyttävä kemianteollisuus alansa markkinajohtaja ja onko heidän kys. tuotteellensa globaali kasvava kysyntä? Polttoaineille kysyntä varmasti kasvaa ja raaka-aine vähenee.

Luuletteko, että sellu- ja paperitehtaita olisi laitettu kiinni, jos mäntyöljy on niin kuuma tuote, että siitä maksetaan hyvää hintaa ja sitä menee rajattomasto?

Edit: Ei tainnut kemianteollisuutta haitata silloin, kun Stora, UPM ja Metsäliitto painoivat kartellina puunhintoja alas ja häiritsivät markkinoiden toimintaa.
 
Viimeksi muokattu:
Itseasiassa kaikki koska energian ja ruoan tuotanto eivät ole toisiaan poissulkevia.

- Viljantuotannossa tulee aina olkea joka voidaan joko polttaa sellaisenaan, ajaa bioreaktorin läpi biokaasuksi tai pyrolyysillä yms käsitellä vielä arvokkaammiksi tuotteiksi.
- Elintarvikeketjussa lopputuote on aina ... no, paskaa. Lihantuotannossa sitä syntyy valtavia määriä jo tuotantoeläimistä, kaikki ihmisien syömä ravinto tulee ennenpitkää jostain reiästä ulos. Kaikki tämä voidaan ajaa bioreaktorin läpi biokaasuksi. Esimerkiksi kuutiometristä naudan lietelantaa irtoaa noin 20 löpölitran edestä biokaasua. Pienempien elikoiden sonnasta saanto on isompi. Ei tarvitse olla kovin kummoinen karjatila kun vuodessa syntyy ainakin tuhannen kuutiota lietettä. Periaatteessa kaikki karjatilat pystyisivät hyvin olemaan bioenergian nettotuottajia typistämättä elintarviketuotantoaan pätkääkään.
- Jos ei tässä maassa olisi niin neuroottinen suhtautuminen alkoholiin voisi vaihtoehtona olla myös vähänkään epikurantinpien viljaerien prosessointi jo maatilatasolla etanoliksi. Kahuohra jauhoksi, vettä, hiivaa, poika käymään. Mäski kelpaa eläinten rehuksi ja lopputuote on varsin hyvä ja erinomaisen pakkaskestoinen polttoaine.

Kyllä kyllä. Oletan vain, että silkka pellossa kasvatettava energiakasvi voi olla mahdollinen myös täällä ruijan tähden alla.
 
Suomen metsissähänon nyt puuta enemmän kuin ikinä ja kasvu vain kiihtyy ilman hiilidioksidikonsentraation kasvaessa. Nykyään nautimme myös menneiden vuosien metsäojituksien hedelmistä.
Ojitetut suot tuottavat tällä hetkellä pääosin pieniläpimittaista mäntyä, jonka yksi käyttötarkoitus perinteisen sellunkeiton ohella on juuri energiakäyttö. Tällä hetkellä se tarkoittaa yleensä haketusta ja polttoa, mutta luulisi sitä riittävän myös polttonestetuotantoonkin. Yleensä tuolle turvemaiden kuitupuulle ei ole ollut ostajia mitenkään tungokseen asti varsinkaan itä-ja pohjois-suomessa, missä sitä runsaimmin onkin tarjolla.
 
Back
Top