Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Riippuu tuotteesta ja kuten yllä jo sanottukin että siitä "parasta ennen" päiväyksestä ei paljoa tarvi välittää.Olen välillä miettinyt, että mitähän nuo parasta ennen päiväykset noissa pitkään säilyvissä elintarvikkeissa ihan oikeasti edes tarkoittaa? Esim. makaronipusseissa on usein parasta ennen päiväys johonkin vuosien päähän, mutta on jotenkin vaikea kuvitella, että ne menisivät jotenkin yhtäkkiä pilalle tuon päiväyksen jälkeen. Sama pätee vaikkapa moniin säilykkeisiin ja noihin kuivattuihin retkimuoniin. Onkohan noihin vain pitänyt arpoa joku parasta ennen päiväys jostain lakiteknisestä syystä, koska nuo taitaa todellisuudessa säilyä syömäkelpoisina melkein ikuisesti? Toki tervettä järkeä pitää käyttää noidenkin kanssa, ei mikään tietenkään kirjaimellisesti loputtomiin säily, ja maku voi alkaa heikentyä.
Lisää säilyvyyttä. Pikaspagetti imee kosteutta nopeammin itseensä. Lisääntynyt energiankulutus on toki hyvä asia huomioida, mutta…Pänni aikoinaan ja vieläkin kun Prismat poisti 4min pikaspaghetin valikoimistaan ja tilalle jäi vaan 6 - 8 min spaghetit.
Maussa ei mitään eroa mutta uudempaa pitää keittää puolet pidempään.
Jos joutuu keittämään esim. kaasulla tms. niin energiaa palaa reilusti enemmän.
Ei hyvä.
Erohan on merkinnän sanamuodossa. Parasta ennen tarkoittaa että säilyvyys on tuohon päivään mutta mahdollisesti pidempääkin. Suomessa vaaditaan parasta ennen päivämäärä ja se sitten laitetaan valmistaja oikeusturvan kannalta kohtuullisen matkan päähän. Paljon on merkitystä säilytysolosuhteilla. Hunaja säilyy vuosia, samoin monet kuivatuotteet jos ne on oikein säilytetty. Säilykkeitä säilyvät vuosia.Jos miljardi vuotta vanha Himalajan vuorisuola pilaantuu purkkiin kahdessa vuodessa niin kaikki ei tosiaan täsmää. Jokin säännös se päiväyksen varmaankin vaatii kun puhutaan elintarvikkeista.
Itse ainakin pääsääntöisesti noudatan päiväyksiä.
Tuoretavara ja erityisesti maitotuotteet ovat kriittisiä. Suola ja makaroni eivät niinkään.Erohan on merkinnän sanamuodossa. Parasta ennen tarkoittaa että säilyvyys on tuohon päivään mutta mahdollisesti pidempääkin. Suomessa vaaditaan parasta ennen päivämäärä ja se sitten laitetaan valmistaja oikeusturvan kannalta kohtuullisen matkan päähän. Paljon on merkitystä säilytysolosuhteilla. Hunaja säilyy vuosia, samoin monet kuivatuotteet jos ne on oikein säilytetty. Säilykkeitä säilyvät vuosia.
Viimeinen käyttöpäivä on oikeastaan se sitova merkitys ja se on laskettu että sen jälkeen bakteereita alkaa olemaan liian paljon
Tarkoittanet, että ei pitäisi tulla hiilimonoksidia (CO).Niin kyllä mä olen muutamin kerroin tuota kiinan säteilylämmitintä kokeillut, Yhden 10 kg kaasupullon verran.
Tuokin säteilylämmitin pitäis olla joku katalyytti eikä siitä pitäis tulla CO2 jäämiä.
No oli niin taikka näin niin mulla on kyllä palovaroittimen lisäksi häkä- ja kaasuvaroitin.
Jotka taitaa olla luokkaa 20-30 eceä/kpl. (Huom häkä varoitin uusittava parin vuoden välein).
Se nyt on kuitenkin selvää että palaminen vaatii korvaus ilmaa niin siitä on huolehdittava tavalla tai toisella.
Eikä sisällä palavaa laitetta koskaan saa jättää ilman vartiota.
Pienemmällä teholla siitä ilmoitetaan 1000w tehoa jolloin kaasun kulutus on n.100g/h. Isompi teho on 2000w.
Siitä voi sitten tarpeitaan laskeskella.
Minusta ihan hyvä peli kriisiajan lisälämmittimeksi.
Edit.
Tulipa kirjoitettua puuta heinää vanhasta muistista.
Siis laitteessa on 3 tehoasentoa eli 3 säteilykennoa ja teho on 1,5 -4,1 Kw ja kaasun kulutus 109-298 g/h
Kerrostaloasunto? Miten saat nämä mahtumaan?Erinomaista pohdintaa. Kiitos radio yms suosituksista. Pihkakoskella ja monella muulla varsin kattavat tarvikkeet. Itsekin pohtinut näitä varautumisia eri tilanteisiin viimeisen 10 vuoden ajan ja tarttunut aika lailla tuumasta toimeen Wuhan-covidin poikkeusolojen myötä. Käynnissä olevan uuden epävakaan geopoliittisen epookin kynnyksellä on vastuullista nämäkin asiat hoitaa kuntoon perheen suojelemiseksi ja myös näin oman toimintakyvyn ylläpitämiseksi poikkeusoloissa isänmaan avuksi. Laitan tähän vähän listaa omista varusteistani, joita olen vuosien aikana kerännyt eri tilanteisiin. Laitan myös osaan tarvikkeista esimerkkilinkin. Osa on tässä vaiheessa vähän pilipalitavaraa johtuen budjettirajoitteesta, sekä siitä että asun kerrostalossa vastapäätä kauppakeskusta/cittaria enkä viitsi parvekkeella sisseillä ihan 100% sykkeellä. Tässä listaa:
Varusteita tulipalon varalle:
-Palovaroittimet 1 per 25-35 neliötä.
-Häkävaroittimet
-Sammutuspeitot
-Jauhesammuttimet esim 6 tai 12 kg.
-Pikkujauhesammuttimet sähköpaloille esim 500 ml jauhesammutin spray.
-Kaikille asukkaille pakohuppu min 15 kestolla jos budjetti sallii.
Varusteita poikkeusolojen varalle: edellisten lisäksi
-Kannellisia ämpäreitä ja vesiastioita esim Orthexilla hyviä 10, 15 litran hanallisia malleja perheen koon mukaan.
-Muovisia jerrykannuja bensalle yms polttoaineille.
-40 kpl ladattavia AA ja AAA paristoja ja näille laturit.
-9V/12V/18V/20V yms akkuja ja erilaisia koneita näihin kiinni. Itsellä Kaikkea mahdollista yhdellä 20V systeemillä akkuja 8x 2 Ah, 4 Ah, 8 Ah aina kahvinkeittimistä, juotoskolveihin, taskulamppuhin, moottorisahoihin, heilurisahoihin, poravasaroihin, ruuvinvääntimiin, kuumaliimaajiin, kuumailmapuhaltimiin, ilmapumppuihin jne.
-Ilmapatjoja, makuualustoja, kaikille makuupussit. https://www.amazon.de/gp/product/B09PNVKSCG/ref=ppx_yo_dt_b_asin_title_o04_s02?ie=UTF8&psc=1
-Ladattavia radiota ja lamppuja. https://www.amazon.de/gp/product/B07WHG56DH/ref=ppx_yo_dt_b_asin_title_o00_s00?ie=UTF8&th=1
-Pari Walkie Talkieta ja tutustuminen radioamatöörien perusluokan T1- ja K-moduuliin yms hamsseiluun.
-Pieniä varavirtapankkeja 5000-50 000 mAh kännyköiden, tablettien ja pikkujuttujen latailuun https://www.amazon.de/-/en/gp/product/B095RZVRJ5/ref=ppx_od_dt_b_asin_title_s01?ie=UTF8&psc=1
-Isompia varavirtalähteitä Itsellä 256 Wh ja 1024 Wh Ecoflow Delta 2 ja River-mallit. Omakotitalossa voi sitten rakentaa esim Teslan tai Ecoflow avulla kokonaisvaltaisempia ratkaisuja.
-Paljon jatkojohtoja varavirtalähteisiin kiinni, joihin tärkeitä laitteita esim liikuteltava öljypatteri, mikroaaltouuni, vedenkeitin, lamput, TV, yms.
-vedensuodattimia ja tarpeeksi niihin filttereitä. Itsellä esim Brita Marella Water Filter 12-Month Pack ja siihen 13 suodatinta https://www.amazon.de/gp/product/B01N9BU4Y7/ref=ppx_yo_dt_b_asin_title_o04_s00?ie=UTF8&th=1
-Vedenpuhdistustabletteja esim Micropur Forte https://www.amazon.de/-/en/Micropur-Forte-MF-1T-Tablets/dp/B006QJN2OA/ref=sr_1_5?crid=3QOL65K4ZTKC0&keywords=water+purification&sprefix=water+purification,aps,102&sr=8-5&th=1
-Pieniä tai isompia aurinkopeneeleita, itsellä vain pieni 20 W kokoontaitettava kännykälle ja hätäradiossa myös pikkupaneeli.
-Suuria jätesäkkejä, teippejä, myös rulla leveää paksua läpinäkyvää suojausmuovia ikkunoiden yms korjaamiseen.
-Butaanikeitin ja tähän tarpeeksi esim. 20 kpl butaanipatruunaa https://www.amazon.de/gp/product/B095SS42WV/ref=ppx_yo_dt_b_asin_title_o01_s00?ie=UTF8&th=1
-Risukeitin eli ns. hobo cooker.
-Ladattava plasmasytytin tai myrskytikkuja
-Näihin omat pannut, kattilat, astiat ja aterimet sporkit yms. https://www.amazon.de/-/en/gp/product/B07TKHT4SB/ref=ppx_od_dt_b_asin_title_s02?ie=UTF8&th=1
-Ensiapuvälineet ja lääkkeitä
-Outdoors Survival kit (minulla autossa) https://www.amazon.de/gp/product/B09CQ2GS4W/ref=ppx_yo_dt_b_asin_title_o04_s01?ie=UTF8&psc=1
-Puukkoja, varusteleka Skrama yms kirvestä ja lapio.
-Tarpeen mukaan muuta aseistusta, korvessa ja rajalla vähän enemmän.
Kotivara: Tästä löytyy aika hyvin jo muualta tietoa ja esim mormoneilla kohtuu kattava lista. Jotain omia paikallisia lisäyksiä kuivien riisien pastojen jne lisäksi:
-Saksalaisia säilykkeitä metallipurkeissa: Schmorkohl, boehnentopf, gulasch, esim amazonista. https://www.amazon.de/-/en/gp/product/B00HY8VEWO/ref=ppx_od_dt_b_asin_title_s01?ie=UTF8&th=1
-Suomalaisia säilykkeitä metallipurkeissa: hernekeittoa, lihapyöryköitä kastikkeessa, (tonni)kalaa, lihaa, ananasta jne.
-Virolaisia säilykkeitä lasipurkeissa: Edullisia ja todella maukkaita, lisäksi lasista ei liukene bisfenolia jne ajan kanssa. esim Salvestin tai Pöltsamaan kodune seljanka, Ukraina bors, värska tai hapukapsa bors sian- tai naudanlihalla, rosolnik, hapukapsasupp, yhepajatoit, mulgikapsa sianlihalla jne. Näitä meillä noin 100 kpl varastossa.
-Lasipurkeissa kaikkia mahdollisia lisukkeita, pastakastikkeita, kurkkuja, oliiveita, tomaatteja yms.
-Tahnoja tuubeissa, pirkka kinkkupasteijaa mahdollisimman paljon.
-Näkkäriä
Kerrostaloasunto? Miten saat nämä mahtumaan?
Itsellä pieni kerrostaloasunto, jossa pieni varastohäkki ja mitä sitten keittiön kaappeihin saa soviteltua. Energiatiivistä ravintoa ja juomakelpoista vettä. Paskomisastia ja kunnon pusseja. Paristoja radio ja led-valaisimet, EA-kamat ja peruslääkkeet. Nämä on asunnolla.
Lämmitystä miettinyt kaasulla vaikka asunnon ilmanvaihto putoaa pois ilman sähköjä. Veneellä on kolme 10 kilon komposiittipulloa ja rengaspoltin. Talvisäilytyspaikka on niin lähellä että jaksaa olkapäällä tuoda pullon ja polttimen. Hereillä ollessa polttelee kaasupoltinta, paloilma porraskäytävästä missä toivottavasti hieman lämpöisempää kuin parvekkeella, ja lämmittää vettä isossa kattilassa kannen alla noin 95 asteeseen (ettei haaskaa energiaa faasimuutokseen). Kaksi kymmenen litran pastakattilaa. Sitten kun pitää mennä nukkumaan kattilat nukkumatilan lattialle. Siinä on energiasisältö noin 2 kWh, joten kyllä pienessä makuuhuoneessa paksujen vällyjen alla muutaman tunnin selviää. Ja se kuminen kuumavesipullo jalkopäähän. Jos palelee nousee kahvinkeittoon ja sytyttää sen rengaspolttimen. Tuohon ei tietysti juomavettä haaskata. 30 kg kaasua on lähes 400 kWh, joten kyllä tuolla hetken pärjää. Sitten pitääkin toivoa että yhteiskunta on keskustaan saanut palautettua sähkön ja kaukolämmön. Keväällä saa mustan astian lämpötilan nousemaan parvekkeella auringonpaisteessakin ja lämpiäähän se kämppäkin auringon vaikutuksesta. Samalla rengaspolttimella tietysti ruoka lämpimäksi.
Sulan veden aikana muutetaan veneelle, siellä on dieseliä tankissa, Eberi, aurinkosähköt, genu ja nuo kaasupullot. Siirrytään sellaiseen retkisatamaan missä on polttopuita. Lähialueen satamat hyvin tiedusteltuna.
Kyllä kaupunkiasunnossa tammi- helmikuun pakkasjaksolla viikko ilman sähköä ja kaukolämpöä olisi tiukka rasti. Vesiputket tietysti brakais, joten sähköhän se kevääseen selviämisen ratkaisisi. Pitäskö tuo pieni 4t-genu hankkia parvekkeelle ja bensakannut veneelle, joutaisihan nuokin sieltä kantaa. Kunhan ei loottaajat iske matkalla
Tää teltta sisätiloihin tunnetaan myös nimellä lämpösolu.Niksinä kuulin että pystyttää olkkariin teltan, jos kämppä kylmillään ilman lämmitystä. Pärjää makuupussissakin paremmin
Lisäksi tätä vekotinta ovat kehuneet toimivaksi, onhan tuo hiukan hinnakas tosin:
Biolite CampStove 2+ Retkikeitin - Mökkimies.com
CampStove 2 + on päivitetty versio suositusta Bioliten risukeittimen ja akkulaturin yhdistelmäliedestä. 2 + versio on päivitetty suuremmalla ja tehokkaammalla akulla. CampStove 2 tuottaa 50% enemmän virtaa kuin aikaisempi versio. Lisäksi siinä on sisäänrakennettuna 3200mAh akku, joten kun...www.mokkimies.com
Eli risukeitin joka lämmöstä tuottaa sähköä, esim kännykkään ladattavaksi
Taitaa olla peltier elementillä. Toimii kyllä mutta teho on aika pieniEli risukeitin joka lämmöstä tuottaa sähköä, esim kännykkään ladattavaksi
No niinpäs näyttää olevankin, ulkomaisilta sivuilta löytyi oikeita käyttökokemuksiakin:Taitaa olla peltier elementillä. Toimii kyllä mutta teho on aika pieni
Kerrostaloasunto? Miten saat nämä mahtumaan?
Itsellä pieni kerrostaloasunto, jossa pieni varastohäkki ja mitä sitten keittiön kaappeihin saa soviteltua. Energiatiivistä ravintoa ja juomakelpoista vettä. Paskomisastia ja kunnon pusseja. Paristoja radio ja led-valaisimet, EA-kamat ja peruslääkkeet. Nämä on asunnolla.
Lämmitystä miettinyt kaasulla vaikka asunnon ilmanvaihto putoaa pois ilman sähköjä. Veneellä on kolme 10 kilon komposiittipulloa ja rengaspoltin. Talvisäilytyspaikka on niin lähellä että jaksaa olkapäällä tuoda pullon ja polttimen. Hereillä ollessa polttelee kaasupoltinta, paloilma porraskäytävästä missä toivottavasti hieman lämpöisempää kuin parvekkeella, ja lämmittää vettä isossa kattilassa kannen alla noin 95 asteeseen (ettei haaskaa energiaa faasimuutokseen). Kaksi kymmenen litran pastakattilaa. Sitten kun pitää mennä nukkumaan kattilat nukkumatilan lattialle. Siinä on energiasisältö noin 2 kWh, joten kyllä pienessä makuuhuoneessa paksujen vällyjen alla muutaman tunnin selviää. Ja se kuminen kuumavesipullo jalkopäähän. Jos palelee nousee kahvinkeittoon ja sytyttää sen rengaspolttimen. Tuohon ei tietysti juomavettä haaskata. 30 kg kaasua on lähes 400 kWh, joten kyllä tuolla hetken pärjää. Sitten pitääkin toivoa että yhteiskunta on keskustaan saanut palautettua sähkön ja kaukolämmön. Keväällä saa mustan astian lämpötilan nousemaan parvekkeella auringonpaisteessakin ja lämpiäähän se kämppäkin auringon vaikutuksesta. Samalla rengaspolttimella tietysti ruoka lämpimäksi.
Sulan veden aikana muutetaan veneelle, siellä on dieseliä tankissa, Eberi, aurinkosähköt, genu ja nuo kaasupullot. Siirrytään sellaiseen retkisatamaan missä on polttopuita. Lähialueen satamat hyvin tiedusteltuna.
Kyllä kaupunkiasunnossa tammi- helmikuun pakkasjaksolla viikko ilman sähköä ja kaukolämpöä olisi tiukka rasti. Vesiputket tietysti brakais, joten sähköhän se kevääseen selviämisen ratkaisisi. Pitäskö tuo pieni 4t-genu hankkia parvekkeelle ja bensakannut veneelle, joutaisihan nuokin sieltä kantaa. Kunhan ei loottaajat iske matkalla
Suomi julkaisee kansalaisille uudet ohjeet sodan varalle – ”Ihmisten pitää olla omatoimisia”
Valmius|Suomi ja Ruotsi haluavat lisätä kansalaistensa sota- ja kriisivalmiutta.
Ylikersantti Joni Skog (vas.) ja vääpeli Jari Nurro Hiidenveden komppaniasta jakoivat vettä Teemu Rantaselle Nokialla tammikuussa 2008, kun jätevettä oli päässyt sekoittumaan kaupungin juomaveteen. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Jarmo Huhtanen HS
14:26
Lue tiivistelmä
Suomi ja Ruotsi jakavat marraskuussa päivitettyjä ohjeita kriisiin varautumisesta.
Suomessa avataan 18. marraskuuta laaja varautumissivusto Suomi.fi-sivustolle.
Suomi ja Ruotsi ryhtyvät marraskuussa jakamaan kansalaisilleen päivitettyjä ja koottuja ohjeita varautumisesta sotaan tai muuhun kriisiin.
Suomessa avataan 18. marraskuuta laaja internetsivusto, johon on kerätty yhteen eri tahoilla hajallaan oleva tieto kriisiin varautumisesta.
Samana päivänä Ruotsi ryhtyy jakamaan kansalaisilleen ohjekirjasta siitä, kuinka ruotsalaisten tulee toimia sodan tai kriisin tullen. Kirjasta painetaan noin viisi miljoonaa kappaletta, ja se jaetaan kaikkiin kotitalouksiin.
Vaikuttaakin siltä, että kansalaisten varautuminen on vaivannut viranomaisia molemmissa maissa. Ajoituksessa ei ole kuitenkaan kyse etukäteissuunnitelmasta vaan puhtaasta sattumasta, vakuuttaa sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.
Suomen uusi varautumissivusto perustetaan nykyiselle Suomi.fi-sivustolle. Varautumissivuston luominen on sisäministeriön vetämä poikkihallinnollinen ponnistus.
Koistisen mukaan sivustolla käydään läpi perinteisestä kotivarasta lähtien erilaisiin kriisitilanteihin varautumista. Sivustolla käsitellään esimerkiksi sotaa, väestönsuojelua, evakuointeja, maanpuolustusta ja maanpuolustusvelvollisuutta.
”Siellä on myös henkisestä kriisinkestävyydestä: miten voi varautua kriiseihin niin, että toimintakyky säilyy ja pystyy auttamaan naapureita ja miten yhteisöllisyyttä voi virittää”, Koistinen kuvaa.
Koistisen mukaan tutkimuksista ja selvityksistä käy ilmi, että kansalaiset odottavat, että viranomaiset hoitavat ongelmat. Tähän asenteeseen yritetään nyt vaikuttaa.
”Jos tulee jokin todella iso kriisi, niin ei siellä ole viranomaiset koko ajan kaikkialla auttamassa yksittäistä ihmistä, vaan ihmisten pitää olla omatoimisia”, Koistinen sanoo.
”Olemme hyvinvointiyhteiskunnassa tottuneet siihen, että yhteiskunta auttaa. Varautuminen on sellaista, mikä pitäisi jokaisen itse tehdä. Se on kansalaistaito siinä kuin lukeminen tai kirjoittaminen. Yritämme kertoa tätä positiivisen kautta eikä alarmistisesti pelotella ihmisiä.”
Marraskuussa avattavalla sivustolla käsitellään myös varautumiseen kohdistuvia psykologisia esteitä jos ja kun ikäviä asioita halutaan pitää pois mielestä.
”Varautuminen ei ole sen manaamista, että jotain ikävää tapahtuu vaan päinvastoin: olet toimintakykyisempi ja varmempi sekä panikoidut vähemmän kun varaudut”, Koistinen sanoo.
Ruotsi julkaisi ensimmäisen kansalaisille suunnatun kirjasen sodan syttymisen varalta jo toisen maailmansodan aikana. Sen jälkeen vastaavia ohjekirjasia julkaistiin harvakseltaan uudelleen, kunnes kylmän sodan päätyttyä ne katsottiin tarpeettomiksi.
Ruotsi aloitti kirjasten julkistamisen uudelleen vuonna 2018 kansainvälisen poliittisen tilanteen kiristymisen vuoksi.
Ruotsin uusin kansalaisille tarkoitettu kriisiohje jaetaan jokaiseen ruotsalaiseen kotitalouteen. Kuva: Myndigheten för samhällsskydd och beredskap.
Om krisen eller kriget kommer -kirjanen julkaistaan useilla kielillä, joiden joukossa on myös suomi. Ruotsinkielinen digiversio löytyy jo internetistä.
Suomessa tutuin käsite poikkeustilanteisiin varautumisessa lienee kolmen päivän kotivara. Se tarkoittaa, että vettä ja ruokaa pitäisi olla varastossa koko perheelle kolmen päivän tarpeisiin.
Kiinnostava ero Suomen ja naapurimaiden välillä on se, että Ruotsissa ja Virossa kotivaraa kehotetaan varaamaan kolmen päivän sijaan viikoksi.
Koistinen myöntää, että erosta on keskusteltu sisäministeriössä. Marraskuussa julkaistavissa ohjeissa onkin sen verran annettu periksi, että kotivaraa suositellaan varastoitavaksi vähintään kolmeksi päiväksi.
Ruotsin julkaisema uusi ohjekirjanen käsittelee aikaisempaa laajemmin kriisejä. Sisällössä on keskitytty entistä enemmän sotaan varautumiseen.
Sisäministeriön viestintäjohtaja Koistinen sanoo, että Suomessa ei valmiusviestinnässä tarvitse lähteä samalla tavoin sotakärki edellä, vaikka suomalaiset ovatkin kuulemma käyneet Ruotsin ohjekirjasen julkaisseen MSB-viraston (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) nettisivuja tutkimassa.
”Ruotsissa on eri tilanne. Siellä ehkä koetaan, että tarvitaan enemmän herättelyä. Meillä sitä ei ehkä tarvita. Meillä on kuitenkin ollut vuosikymmeniä tietty varautumisen perinne.”
Suomessa kriisivalmiustyötä tekevätkin ennestään jo useat organisaatiot kuten esimerkiksi pelastuslaitokset, Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK ja Naisten valmiusliitto.
Suomessa ei aiota tehdä erillistä joka kotiin jaettavaa paperista varautumisohjetta. Kyse on osittain rahasta, mutta internetissä on myös helpompaa pitää tiedot ajan tasalla.
”Se olisi miljoonaprojekti. Toisaalta varautuminen pitää tehdä ennalta, eikä ruveta kaivamaan esitettä esiin sitten, kun jotain tapahtuu”, Koistinen sanoo.