Koulutus 100+

#1
Suomen 100-vuotisjuhlien yhteydessä koulutus ja kansan sivistäminen on noussut esiin monessa yhteydessä. Muun muassa alla olevissa blogeissa.

Foorumin eri vitjoissakin sivutaan aika ajoin koulutusta. Tämän ketjun lenkeiksi sopisivat ajatukset siitä, millaisia uudistuksia Suomen koululaitos kaipaa.

Satavuotiaan itsenäisen Suomen menestystarina on kertomus koulutuksesta ja lukevasta kansasta.

Sivistyksen traditiolla on Suomessa vuosisatojen juuret. Luterilaisessa kulttuurissa kirkon rooli lukutaidon ja valistuksen edistäjänä oli aluksi hyvin merkittävä. Seitsemän veljeksen lukkarin koulussa oli vahvat kannusteet oppia lukemaan.

Papillisesta taustasta lähti myös kansakoulun isäksi kutsuttu Uno Cygnaeus, jonka ajatusten pohjalta Suomeen ryhdyttiin luomaan kansakoululaitosta. Kansakouluissa opetusta annettiin valtion kustannuksella niin tytöille kuin pojille säätyyn katsomatta. Kukin sai oppia maksutta omalla kielellään.

Itsenäisyyden ja repivän sisällissodan jälkeen vuonna 1921 Suomeen säädettiin yleinen oppivelvollisuuslaki: koko ikäluokka tuli samojen pulpettien ääreen. Maksuton kouluruoka kaikille vuodesta 1948 alkaen oli erittäin merkittävä tasa-arvoa lisäävä uudistus. Vuonna 1972 aloitettiin siirtymä 9-vuotiseen peruskoulujärjestelmään, joka avasi tien maksuttomiin jatko-opintoihin kaikille. Samanaikaisesti opettajien koulutus siirtyi yliopistojen kasvatustieteellisten tiedekuntien tehtäväksi.

Vuosikymmenten saatossa Suomi lunasti paikkansa maailman sivistyskansojen joukossa, nousi koulutuksen esimerkkimaaksi. Silti itsenäisyytemme sadan vuoden kuluessa samat kysymykset ovat nousseet esiin yhä uudelleen.

Miten varmistamme koko kansan sivistyksen? Miten kykenemme pienenä maana turvaamaan joka ikiselle mahdollisuuden kehittyä ja ottaa kaikki lahjakkuutensa käyttöön? Miten nostamme koulutustasoa ja turvaamme tasa-arvoiset mahdollisuudet tulevaisuudessakin? Miten annamme parhaat edellytykset tieteelle ja tutkimukselle?
https://www.verkkouutiset.fi/varhaiskasvatus-koko-ikaluokalle-on-kuin-uusi-peruskoulu-uudistus/

https://www.verkkouutiset.fi/koulutustaso-ei-saa-heikentya/

Kansanedustaja Lauslahti nosti esiin maksuttoman varhaiskasvatuksen, mutta muillakin koulutusasteilla on kehitettävää ja parannettavaa.
  • Esikoulu (maksuttomuus, monipuolisemmat kielikylvyt).
  • Peruskoulu (”pakkoruotsi”, ”tunnustuksellinen uskonnonopetus”)
  • Keskiaste (lukion pakolliset aineet, ammatillinen oppisopimuskoulutus)
  • Korkeakoulutus (sivistys- ja tutkimusyliopistot, ammattikorkeakoulut)
  • Jne.
 
#2
Koulutuksen yllättävä ulottuvuus.

Väestöliitto: Suomalaismiesten lapsettomuus maailman korkeinta – syynä naisten parempi koulutus
Väestöliitto on vertaillut lapsettomia eri maissa Euroopassa ja "lapsettomien osuus on Euroopassa muuta maailmaa selvästi korkeampi".

– Suomessa on historiallisestikin ollut korkea lapsettomuus ja se on vain noussut viime vuosikymmeninä, toteaa tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Oletettavissa on, että Suomi pysyy kärjessä myös jatkossa. Parhaillaan nousu nimittäin todennäköisesti jatkuu.

– Tämä siksi, että syntyvyys laskee ja isäksi tullaan yhä myöhemmin.

Lapsettomuus on yleisempää alimmissa tulo- ja koulutusryhmissä.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vaestoliitto-suomalaismiesten-lapsettomuus-maailman-korkeinta-syyna-naisten-parempi-koulutus/6694464#gs.0PHCNK0

Tai ehkä ei sittenkään niin yllättävää. Naiset naivat sosioekonomisesti ”ylöspäin”.
 

Teme

Luutnantti
#3
90-luvun alussa puoli lukuvuotta opettajan viransijaisena toimineen asijantuntiuudella olen edelleen vankasti sitä mieltä että yläasteen tasokursseista luopuminen oli iso virhe. Koitappa siinä opettaa kun ainetta heikommin ymmärtävät häiriköivät ja muut kyllästyvät...

Muttakun ei voi eriarvoistaa...vaan pitää tasapäistää...
 
#4
90-luvun alussa puoli lukuvuotta opettajan viransijaisena toimineen asijantuntiuudella olen edelleen vankasti sitä mieltä että yläasteen tasokursseista luopuminen oli iso virhe. Koitappa siinä opettaa kun ainetta heikommin ymmärtävät häiriköivät ja muut kyllästyvät...

Muttakun ei voi eriarvoistaa...vaan pitää tasapäistää...
Tasokurssit ja tukiopetus ovat varmaan tarpeen yläkoulussa. Itsekin muistan hyötyneeni jälkimmäisestä 1970-luvun murrosikävuosinani.

Matematiikassa en ollut vakuuttanut polynomien jakolaskun tarpeellisuudesta. Englannin opettelun motivaatiota taas heikensi havainto, että pikkukaupungissani oli silloin vain yksi englantia puhuva asukas: paikallisessa koripalloseurassa pelaava Ameriikan... vahvistus, joka ei oppinut suomea. Turha kieli siis.

Ylioppilaskirjoituksissa noista aineista pisteet kuitenkin sitten ropisivat parhaiten, kun arvaukset osuivat yli 98%:sti oikeaan, mutta ilman tukiopetusta olisi voinut käydä toisin.
 
#5
HS (15.12.2017) nostaa kielitaidon pääkirjoitukseensa.

Pelkkä englannin osaaminen ei riitä suomalaisille kielitaidoksi
Suhtautumista kielenopiskeluun ohjaa edelleen liian paljon ajatus kielentunnilla hankittavasta taidosta, joka tähtää seuraavaan kokeeseen ja lopulta ehkä ylioppilaskirjoituksiin.

https://www.hs.paskamedia.fi/paakirjoitukset/art-2000005490468.html
Suomalaiselle riittää varmaan suomi kielitaidoksi. Se on kotimaamarkkinan valtakieli.

Kansan kielitaito saisi olla monipuolisempikin. Jos vientimarkkinoiden kannalta asiaa ajattelee, suurimmat kauppakumppanit ovat Saksa, Venäjä ja Ruotsi. Maailmanmarkkinoilla täytyy pärjätä englannilla.

Ensi askel kielitaidon laajentamiseen voisi olla kaksi pakollista mutta vapaavalintaista pitkää kieltä, esim. englanti ja venäjä. Jos kielipää ei siihen riitä, sitten tuplatunnit englantia (tai muuta 1. vierasta kieltä).
 
#6
Lahjakkaimpien oppilainen masentuneisuus, itsemurhat, sosiaalinen ja älyllinen yksinäisyys, syömishäiriöt ja muu epäsuora itsetuhoisuus tai itseinho, fyysinen ja seksuaalinen ahdistelu yms. ovat olleet vuosikymmeniä lähempänä sääntöä kuin poikkeusta.

Lahjattomilla menee kohtalaisen mukavasti.

Keskinkertaisuuksilla menee aivan loistavasti. Jopa yliopistojen ja korkeakoulujen rimat on laskettu niin alas, että jos keskinkertaisuus pääsee sisään, niin läpi meneminen ei tuota ongelmia. Ja hyvä keskinkertaisuus voi vaikka väitellä tohtoriksi.

Samaan aikaan puhutaan suureen ääneen siitä, miten innovatiivisuus, lahjakkuudet, luovuus, korkean koulutuksen työpaikat jne ovat tämän maan tulevaisuuden ja talouden avain.

Koulun tehtäväksi on valittu tasapäistäminen, monikulttuuristaminen ja henkisen infrastruktuurin tärkeimpien perustojen tuhoaminen niitä ylläpitävien kulttuurillisten institutioiden tuhoamisen kautta.

Itse tykkäisin paljon enemmän siitä, jos koulun tehtävä olisi opettaa, opettaa oppimaan, suojella suojelua tarvitsevia ja tarjota ilman ylärajaa oleva etenemismahdollisuus niille, joita eteneminen kiinnostaa ja joilla on siihen edellytyksiä.
 
#7
HS (15.12.2017) nostaa kielitaidon pääkirjoitukseensa.



Suomalaiselle riittää varmaan suomi kielitaidoksi. Se on kotimaamarkkinan valtakieli.

Kansan kielitaito saisi olla monipuolisempikin. Jos vientimarkkinoiden kannalta asiaa ajattelee, suurimmat kauppakumppanit ovat Saksa, Venäjä ja Ruotsi. Maailmanmarkkinoilla täytyy pärjätä englannilla.

Ensi askel kielitaidon laajentamiseen voisi olla kaksi pakollista mutta vapaavalintaista pitkää kieltä, esim. englanti ja venäjä. Jos kielipää ei siihen riitä, sitten tuplatunnit englantia (tai muuta 1. vierasta kieltä).
Meillä töissä englanti on jo epävirallinen, mutta käytännössä pakon sanelema työkieli. Tiimissä on kolme ei-natiivia jäsentä, tittelit ja raportit on englanniksi. Nuorimmainen otti koulussa valinnaisen venäjän ihan omasta aloitteestaan vaikka ensin mietti saksaa.
 
#8
Meillä töissä englanti on jo epävirallinen, mutta käytännössä pakon sanelema työkieli. Tiimissä on kolme ei-natiivia jäsentä, tittelit ja raportit on englanniksi. Nuorimmainen otti koulussa valinnaisen venäjän ihan omasta aloitteestaan vaikka ensin mietti saksaa.
Oma jälkikasvu oppi mandariinkiinan ensimmäisenä kielenään, kun kävivät pienestä pitäen leikkikoulua siellä. Lapset oppivat uskomattoman nopeasti kieliä.

Siksi olisi Suomeenkin hyvä saada kaksikielisiä päiväkoteja: aamupäivällä suomea, iltapäivällä vierasta kieltä. Luonnollista kysyntää olisi varmaan eräillä paikkakunnilla kielivähemmistöjen jälkikasvulle (suomi-ruotsi, suomi-viro, suomi-venäjä, suomi-arabia), mutta myös umpisuomenkieliset saattaisivat suosia kaksikielisiä lastentarhoja (suomi-englanti, suomi-saksa, suomi-venäjä, jne.).
 
#9
Itse olisin tällä hetkellä huolissani ammatillisesta ja lukiokoulutuksesta. Ammatillisen koulutuksen resursseja on leikattu erittäin rajusti, samalla valmistellaan lukiokoulutuksen leikkauksia lukioreformin kautta. Verkko-opetus paikkaa tätä jonkin verran, mutta 16-19 vuotiaat ovat kuitenkin nuoria jotka eivät valtaosin ole niin itseohjautuvia että osaisivat opiskella omatoimisesti. Samalla etä- ja työpaikkaopetuksessa jää syntymättä vertaisryhmä joka on nuorille tärkeä kasvun ja sosiaalisen tuen paikka. Samalla tulisi muistaa, että pian toisen asteen koulutukseen ovat tulossa vuosituhannen alun aikaisempia suuremmat ikäluokat jotka saavat seinät pullistelemaan etenkin pääkaupunkiseudulla ja Oulun tienoilla.

Lahjakkaimpien erityisopetus peruskoulussa on laiminlyöty. Valtakunnallisen verkko-opetuksen kautta tähän syntyisi aivan uusia mahdollisuuksia kunhan niitä järjestelmällisesti käytettäisiin hyväksi. Lukiokoulutuksessahan on mahdollista käydä avoimen yliopiston kursseja ylöspäin eriyttämiseksi, ammatillisessa koulutuksessa taas kaksoistutkinto (ts. osan lukion oppimäärän käyminen ammatillisen koulutuksen ohella), mahdollisuus nopeampaan etenemiseen (osaamisperusteisuus) sekä erilaiset kansainväliset kilpailut toimivat ylöspäin eriyttäjänä hyvin.

Ylioppilaskirjoitusen tulosten käyttäminen opiskelijavalinnassa on erinomainen asia - kunhan sitten tarpeen vaatiessa on helppo mahdollisuus opiskella itsenäisesti ja kirjoittaa uusiksi niitä aineita joissa ei ole pärjännyt tai jossa on nuoruuden tyhmyydessä tullut laiskoteltua. Verkko-opetus tarjoaa tähän loistavat mahdollisuudet.

Kielten opiskelun suhteen minulla itselläni on kaksijakoinen ajatusmaailma. Osaan itse lukuisia kieliä, mikä on tuonut elämääni rikkautta ja mielenkiintoisia työtehtäviäkin. Kuitenkin, kun koulun tuntimäärä on rajattu, englannin ollessa yhä laajemmin lingua franca sekä villinä korttina käännösteknologian kehittyessä on kyseenalaista, kannattaako kouluissa opiskella laajalti vieraita kieliä? Tulevaisuudessakin tarvitaan eittämättä natiivitason huippuosaajia, mutta turistisaksan soheltajille ei välttämättä ole tarvetta käännösohjelman hoitaessa alemman tason kommunikoinnin.
 
#10
Kielten opiskelun suhteen minulla itselläni on kaksijakoinen ajatusmaailma. Osaan itse lukuisia kieliä, mikä on tuonut elämääni rikkautta ja mielenkiintoisia työtehtäviäkin. Kuitenkin, kun koulun tuntimäärä on rajattu, englannin ollessa yhä laajemmin lingua franca sekä villinä korttina käännösteknologian kehittyessä on kyseenalaista, kannattaako kouluissa opiskella laajalti vieraita kieliä? Tulevaisuudessakin tarvitaan eittämättä natiivitason huippuosaajia, mutta turistisaksan soheltajille ei välttämättä ole tarvetta käännösohjelman hoitaessa alemman tason kommunikoinnin.
Työelämässä on varmaan parempi osata yksi kieli hyvin kuin monta huonosti. Toisaalta vientimies tai myynti-insinööri saa kilpailuedun, jos osaa myydä tuotteen tai palvelun ostajan omalla kielellä. Mutta kokonaan en lakkauttaisi lyhyitä tai keskipitkiä kieliäkään. Osa jatkaa opintojaan kuitenkin keskiasteella ja yliopistossa ”kielilinjalla”. Ja aina mukaan mahtuu muutama polyglotti, joka lahjakkuutensa tai taustansa takia oppii helposti kieliä (esim. Mannerheim puhui tiettävästi neljää kieltä sujuvasti ja kuutta kieltä jonkin verran).

Paljonko on seitsemän plus kaksi? Yhdeksän. Nine!

Ensi syksynä jokainen ensiluokkalainen Helsingissä alkaa opiskella vierasta kieltä. Tulevaisuudessa näin voi olla koko maassa, esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on ottanut kantaa varhennetun kieliopetuksen puolesta.

Muutos on suuri ja tehdään vauhdilla, vaikka osassa kouluista ja päiväkodeista onkin jo kielikokeiluja ja pysyviä uudistuksia kuten Pikku Huopalahden kielirikasteinen englanninopetus.


Otimme selvää, miten muutos vaikuttaa. Miten kieltä oppii, jos ei vielä osaa lukea?

Kielisanastoa
A1-kieli. Ensimmäinen vieras kieli. Aloitettu viimeistään kolmannella luokalla, syksyllä aloitetaan ensimmäisellä. Helsingissä opetusta englannissa, espanjassa, ranskassa, ruotsissa, saksassa, venäjässä ja kiinassa. Ruotsinkielisissä kouluissa ensimmäinen vieras kieli on suomi.

A2-kieli. Valinnainen toinen vieras kieli. Alkanut Helsingissä neljännellä luokalla, päätös aloitusajankohdasta tulevaisuudessa tehdään keväällä.

B1-kieli. Toinen kaikille yhteinen kieli. Alkaa kuudennella luokalla. Toinen kotimainen kieli ellei oppilas ole valinnut sitä jo aiemmin.

B2-kieli. Valinnainen vieras kieli. Alkaa kahdeksannella tai yhdeksännellä luokalla. Aiemmin lueteltujen kielten lisäksi Helsingissä on tarjottu italiaa ja latinaa.

S2-kieli. Suomi toisena kielenä -opetus niille lapsille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame. Kaupunki tarjoaa myös vapaaehtoista opetusta omassa äidinkielessä monissa kielissä.

Kielirikasteinen opetus. Opetusmuoto, jossa vieras kieli on mausteena muussa opetuksessa. Ei pääsykokeita.

Kaksikielinen opetus. Osa opetuksesta vieraalla kielellä, Helsingissä esimerkiksi englanniksi, kiinaksi ja venäjäksi. Soveltuvuuskoe.

Kielikylpy. Suurin osa opetuksesta vieraalla kielellä, Helsingissä ruotsi suomenkielisillä lapsilla. Soveltuvuuskoe.
 
#11
.
 
Viimeksi muokattu:
#12
Lahjakkaimpien oppilainen masentuneisuus, itsemurhat, sosiaalinen ja älyllinen yksinäisyys, syömishäiriöt ja muu epäsuora itsetuhoisuus tai itseinho, fyysinen ja seksuaalinen ahdistelu yms. ovat olleet vuosikymmeniä lähempänä sääntöä kuin poikkeusta.

Lahjattomilla menee kohtalaisen mukavasti.

Keskinkertaisuuksilla menee aivan loistavasti. Jopa yliopistojen ja korkeakoulujen rimat on laskettu niin alas, että jos keskinkertaisuus pääsee sisään, niin läpi meneminen ei tuota ongelmia. Ja hyvä keskinkertaisuus voi vaikka väitellä tohtoriksi.

Samaan aikaan puhutaan suureen ääneen siitä, miten innovatiivisuus, lahjakkuudet, luovuus, korkean koulutuksen työpaikat jne ovat tämän maan tulevaisuuden ja talouden avain.

Koulun tehtäväksi on valittu tasapäistäminen, monikulttuuristaminen ja henkisen infrastruktuurin tärkeimpien perustojen tuhoaminen niitä ylläpitävien kulttuurillisten institutioiden tuhoamisen kautta.

Itse tykkäisin paljon enemmän siitä, jos koulun tehtävä olisi opettaa, opettaa oppimaan, suojella suojelua tarvitsevia ja tarjota ilman ylärajaa oleva etenemismahdollisuus niille, joita eteneminen kiinnostaa ja joilla on siihen edellytyksiä.
Yleisönosastokirjoitusten yms. perusteella koulukiusaaminen on nykyisin ongelma. Omilta kouluvuosiltani en muista kovin monta tapausta – yhden ala-asteelta ja vähäisempää eristämistä ja naljailua myöhemmin (uskonlahkon tms. takia).

Lahjakkuutta ja koulumenestystä yleensä arvostettiin ja toisinaan palkittiinkin. Liikunta oli pojilla ehkä keskeisin menestyksen mitta yläasteella, mutta lukiossa matematiikka ja luonnontieteetkin alettiin ymmärtää tärkeiksi aineiksi. ”Lukutoukat ja hikipingot” eivät kaiketi saaneet ansaitsemaansa arvostusta huolimatta puurtamisestaan ja hyvistä arvosanoista. Ylioppilaskirjoituksista muodostui vedenjakaja: jotkut jatkoivat eteenpäin, toiset jäivät paikoilleen.
 
#13
Omilta kouluvuosiltani en muista kovin monta tapausta...

Lahjakkuutta ja koulumenestystä yleensä arvostettiin ja toisinaan palkittiinkin. Liikunta oli pojilla ehkä keskeisin menestyksen mitta yläasteella, mutta lukiossa matematiikka ja luonnontieteetkin alettiin ymmärtää tärkeiksi aineiksi.
Olen ollut parissakin eri ympäristössä tavallista enemmän tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden elämässä yhdistyy erityinen tai jopa poikkeuksellinen lahjakkuus sekä jonkin asteinen syrjäytyminen.

Lähes aina lahjakkuus on ollut suurimpia syitä syrjäytymiseen.

Ja lähes aina kuvio on sisältänyt
- pahantahtoista, jopa julmaa syrjintää ja/tai kiusaamista, jonka pääsyihin kuuluu kateus ja projektiot
- edellisen kollektivisointia
- hyväksyvän vastavuoroisuuden poissulkemista niistä suunnista, joilla on siihen mahdollisuus ja/tai velvollisuus
- tarkoitushakuista moraalista ja älyllistä alaspäintulkintaa
- lahjakkuusalueiden rajoittamista tai manipulointia vahingoittavalla tavalla
- vaikeuksien merkityksen sivuuttamista sillä perusteella että fiksun ihmisen pitäisi selvitä niistä.

Aikuisuudessa syrjäytyneet lahjakkaat ovat myös toivoimapoliittisessa mielessä selvästikin se ryhmä, johon ei haluta tai suostuta panostamaan pisaraakaan mitään muuta kuin hallinnollista kiusantekoa. Esim. työttömien työpajatoiminta on usein ohjeistettu siten, että se estää aktivoitumista, vaikeuttaa omaa vastuunottoa itsestä ja rajoittaa todella rajusti nopeaa tai aikaansaavaa etenemistä aihepiirin parissa. Implisiittinen viesti on että "jos olet täällä niin sinulla ei ole oikeutta olla mitään muuta kuin ulkoa autettava vähämielinen ressukka":
 
#14
Kiusaaminen on ainakin peruskouluissa vähentynyt reippaasti tämän vuosituhannen puolella. Siihen myös puututaan herkemmin.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/04/12/tutkimus-koulukiusaaminen-on-vahentynyt-selvasti

Vielä vuonna 2009 oppilaista 11,3 prosenttia ilmoitti kiusaavansa muita, mutta viime vuonna kiusaajien osuus oli enää 6,7 prosenttia. (2014)

Samalla kiusatuksi joutuvien oppilaiden määrä on vähentynyt 16,5 prosentista 12,8:aan. Vuosina 2009–14 tehdyssä tutkimuksessa oli mukana keskimäärin 1?500 KiVa-hankkeeseen sitoutunutta koulua joka vuosi. Noin 90 prosenttia Suomen kouluista on rekisteröitynyt ohjelman käyttäjiksi.

Tähän lienee yleisesti vaikuttanut kaikenlainen vihervasemmistolaiskapitalistiskommunistinenjuutalaisislamistimädätys suvaitsevaisuudesta, tasa-arvosta ym. länsimaisiin arvoihin sopimaton toiminta.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/po...-on-muuttunut-vuosikymmenten-aikana-24259762/
 
#16
Tasapäistäminen ei ollut SE tavoite vaan rahansäästäminen. Siis oikeesti.
Toki, mutta...

Tasapäistäminen tapahtuu jo kotona. Alkaen siitä, että jos perheessä äitejä kiinnostaa some, isiä urheilun vahtaaminen ja kaljoittelu. Siinä ei koulutaipaleelle välttämättä kehity sitkeyttä, uteliaisuutta ja opinhalua. Luetaanko kirjoja vai korkeintaan Iltistä kännykältä? Keskitytäänkö valittamiseen ja voivotteluun vai tehdäänkö jotain? Kaikkea ei voi laittaa koulun harteille. Virossa pärjätään oppimistuloksissa paremmin kuin Suomessa, vaikka monikulttuurisuuden haasteet ovat suuremmat (venäläisten viron kielen taito), opetuksen resurssit pienemmät ja muutenkin köyhempi maa kyseessä.

Fiksuilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on koulun lisäksi nykyään käytännössä rajattomat mahdollisuudet sivistää itseään erinäisillä verkkokursseilla tai vaikkapa youtuben videoilla joilla voi opetella uusia taitoja, olipa kyse pitsinnypläämisestä, autonrassauksesta tai japanin kalligrafiasta. Se on jokaisen kohdalla myös itsestä kiinni, lasten osalta vanhemmista kiinni, käytetäänkö aikaa itsensä kehittämiseen vai itsensä viihdyttämiseen. Lapset usein imevät aikuisten asenteet - hyvässä ja pahassa.
 
#17
Olen ollut parissakin eri ympäristössä tavallista enemmän tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden elämässä yhdistyy erityinen tai jopa poikkeuksellinen lahjakkuus sekä jonkin asteinen syrjäytyminen.

Lähes aina lahjakkuus on ollut suurimpia syitä syrjäytymiseen.

Ja lähes aina kuvio on sisältänyt
- pahantahtoista, jopa julmaa syrjintää ja/tai kiusaamista, jonka pääsyihin kuuluu kateus ja projektiot
- edellisen kollektivisointia
- hyväksyvän vastavuoroisuuden poissulkemista niistä suunnista, joilla on siihen mahdollisuus ja/tai velvollisuus
- tarkoitushakuista moraalista ja älyllistä alaspäintulkintaa
- lahjakkuusalueiden rajoittamista tai manipulointia vahingoittavalla tavalla
- vaikeuksien merkityksen sivuuttamista sillä perusteella että fiksun ihmisen pitäisi selvitä niistä.

Aikuisuudessa syrjäytyneet lahjakkaat ovat myös toivoimapoliittisessa mielessä selvästikin se ryhmä, johon ei haluta tai suostuta panostamaan pisaraakaan mitään muuta kuin hallinnollista kiusantekoa. Esim. työttömien työpajatoiminta on usein ohjeistettu siten, että se estää aktivoitumista, vaikeuttaa omaa vastuunottoa itsestä ja rajoittaa todella rajusti nopeaa tai aikaansaavaa etenemistä aihepiirin parissa. Implisiittinen viesti on että "jos olet täällä niin sinulla ei ole oikeutta olla mitään muuta kuin ulkoa autettava vähämielinen ressukka":
Opiskelun viimeisenä vuotena ja sittemmin työelämässä olen havainnut samat ilmiöt ja häiri(k)öt.

Koulun jälkeen elämä muuttuu yksilölajista joukkuepeliksi. Tai ryhmäkilpailuksi. Suljetulla sektorilla sisäinen kilpailu korostuu. Kiipeäminen korkeampiin asemiin on pudotuspeliä. Päätään muita pidempi vedetään joukolla lokaan.

Kun tulokset ratkaisevat tai yritys kamppailee ulkoisia kilpailijoita vastaan, lahjakkuuksia ei ole varaa hakata maan rakoon. Muuten se lahjakkuus siirtyy kilpailijan leipiin tai perustaa kilpailevan yrityksen.
 
#18
Kun tulokset ratkaisevat tai yritys kamppailee ulkoisia kilpailijoita vastaan, lahjakkuuksia ei ole varaa hakata maan rakoon. Muuten se lahjakkuus siirtyy kilpailijan leipiin tai perustaa kilpailevan yrityksen.
Toiveajattelua.

Suurin osa lahjakkaista syrjäytyy, tuhoutuu tai invalidisoituu.

Hyvistä keskinkertaisuuksista löytyy sitten paljon noita kilpailijalle siirtyviä.

Joku pieni osa lahjakkuuksista ja vähän isompi osa hyvistä keskinkertaisuuksista perustaa sitten oman firman.
 

jurppi

Ylipäällikkö
#19
Kolme kohtaa joita erityisesti pitäisi kehittää..
1. Esiopetusta jo 4-5 ikäisestä alkaen.
2. Ammatillista opetusta (perus)koulunsa päättäneille.
3. Yliopistojen ja korkeakoulujen tieteellisiä tutkimusaloja.

Ja ehkä kannattaisi jo lopettaa naurettavat vaatimuksen ns. pakkokielien opiskelusta.

Toisekseen olen samaa mieltä Pihatontun kanssa kiusaamisesta ja syrjinnästä..sen poistamiseen ei ole toistaiseksi löytynyt kunnollisia ratkaisuja..Eikä löydykään niin kauan kun kiusattu joutuu syrjityksi ja väistämään/väistymään kiusaajan tieltä.

Kiusaamiseen pitää ottaa todellinen nollatoleranssi. Kiusaaja laittaa jo ensimmäisen oireen jälkeen kokonaan toiseen kouluun ja erityisluokkaan..Aina ja ehdottomasti. Ei koskaan varoituksia vaan aina ensimmäinen keino on siirtää kiusaaja pois ja muualle. Heti ja välittömästi ensimmäisen kiusaustapauksen tapahduttua. Vasta siirron jälkeen voidaan kiusaajan ongelmiin puuttua. Koskaan ei saa jättää kiusaajaa myrkyttämään normaalien lapsien yhteisöä.

Nimittäin, vain ja ainoastaan kiusaaja on ongelmatapaus. Hänellä ja vain hänellä on aina henkisiä/sisäsyntyisiä vääristymiä. Vain hän tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa.

Tiedän varsin läheisesti pari kiusaajan kohtaloa..Jo 13-14 vuotiaana nuorisorikollisuus ja ennen 20 vuotta kaikkien päihteiden käyttäjänä ja linnassa, uudelleen ja uudelleen. Alle 30 vuotiaana itsemurha. Lohduton kohtalo. Mutta ehtivät lyhyen elämänsä aikana aiheuttaa valtavasti haittaa ja vahinkoa jopa sadoille eri osapuolille.
(Kaikille koulukiusaajille ei käy niinkuin Vapaavuorelle..vaikka kyllä hänkin ehti kaverinsa kanssa potkimaan täysin tuntemattoman nuoren ihmisen invalidiksi.)
 
Viimeksi muokattu:
#20
Tasapäistäminen ei ollut SE tavoite vaan rahansäästäminen. Siis oikeesti.
En usko. En ikipäivänä. Mikään ei tue tuota väitettä.

Ihmisten väliset erot älyllisessä ja luovassa suorituskyvyssä ovat useita kertaluokkia suurempia kuin ihmisten väliset erot fyysisessä suorituskyvyssä. Ja varmuudeksi todettakoon että kertaluokka tarkoittaa nollien määrää tai pilkun paikkaa, ei sitä että jokin on tupla tai triplat.

Jos otetaan asia, jonka syvälliseen ymmärtämiseen nerolta kuluu tunti, niin huippuälykäs ei välttämättä ymmärrä sitä viikossa tai kuukaudessa.

Jos otetaan asia, jonka syvälliseen ymmärtämiseen huippuälykkäältä kuluu tunti, niin erityislahjakas ei välttämättä ymmärrä sitä viikossa tai kuukaudessa.

Jos otetaan asia, jonka syvälliseen ymmärtämiseen huippuälykkäältä kuluu tunti, niin älykäs ei välttämättä ymmärrä sitä viikossa tai kuukaudessa.

Jos otetaan asia, jonka ymmärtämiseen älykkäältä kuluu tunti, niin keskinkertaisuus ei välttämättä ymmärrä sitä viikossa tai kuukaudessa.

Ja tässä ei siis ole kyse tehtävän ratkaisemisesta tai jonkin tietosisällön muistin/ymmärryksenvaraisesta oppimisesta vaan ymmärtämisestä.

Kognitiivisen suorituskyvyn ylimmät portaat olisivat hyödynnettyinä täysin verrattavissa mihin tahansa kansallisvarallisuuteen. Mineraalit, metsät, jokin teollisuudenala... Samaan aikaan ne kuitenkin soittelevat äärimmäisen kipeitä kieliä kilpailuhenkisten ja kunnianhimoisten keskinkertaisuuksien sieluissa.

Ja silloin kun nuo kaksi - elintilan ja mahdollisuuksien antaminen poikkeukselliselle älylliselle lahjakkuudelle tai pikkusieluinen keskinkertaisuus - voittaa pikkusieluisuus aina.

Tasapäistäminen säästömenetelmänä... Hah... Sama kuin väittäisi että asuntojen polttaminen on kokonaistaloudellinen tapa hoitaa talviaikainen lämmittäminen kustannustehokkaasti.

Ei ihmisiä tuhota tai invalidisoida siksi, että se olisi taloudellista vaan siksi, että halutaan jostain syystä tuhota ihmisiä. Yleensä ihmisten tuhoamisen syyt ovat niin synkkiä, ettei niitä haluta tai kyetä myöntämään ääneen. Siksi tarvitaan tekosyitä ja kulisseja - vaikkapa "säästäminen".
 
Top