Koulutus 100+

[Vaako]

Professori Brunila totesi eräässä haastattelussa, että kolutus on alistettu vaihtuvien poliittisten ideologioiden ja valtakamppailujen kohteeksi.
Globalisoituva koulutuspolitiikka säätelee kansallista koulutusta. Säätelyn taustalla on kaiken alistuminen taloudelle. Koulutuksen on oikeutettava olemassaolonsa osallistumalla taloudellisen hyödyn tuottamiseen.

Mutta miksi annamme koulutuksen markkinoille ja vaihtuville agendoille kysymättä, millaiselle tietokäsitykselle toiminta nojaa?

Professori Antti Saaren mukaan sivistystä pyrkivät määrittelemään tahot, jotka näkevät koulutuksen välineenä yritysten ja kansakuntien kilpailukyvyn edistämiseen. Jos koulutuksen pitää tuottaa mahdollisimman tehokkaasti tutkintoja ja osaamista, koulujen arjesta tulee entistä kiireisempää.

Tietenkin se on uhka jaksamiselle ja myös sivistykselle.

Jonkun pitäisi vielä kertoa mitä se sivistys on.

Aika pitkälti sivistys, hyvän elämän eväät ja kansainvälisen suur-mammonan vaatimuksen ajavat samaan suuntaan. Hyvä lukutaito ja hyvä laskutaito. Päälle sen verran elämänhallintaa, että osaa laittaa pipon päähän pakkasella ja tulee ajoissa kouluun läksyt tehtyinä. Siinä olisi jo aika kova paketti perus sivistystä. Ilman noita kaikki kihinä sivistyksestä sun muusta on aika turhaa parran pärinää.

 

[Vonka]

Jonkun pitäisi vielä kertoa mitä se sivistys on.

Aika pitkälti sivistys, hyvän elämän eväät ja kansainvälisen suur-mammonan vaatimuksen ajavat samaan suuntaan. Hyvä lukutaito ja hyvä laskutaito. Päälle sen verran elämänhallintaa, että osaa laittaa pipon päähän pakkasella ja tulee ajoissa kouluun läksyt tehtyinä. Siinä olisi jo aika kova paketti perus sivistystä. Ilman noita kaikki kihinä sivistyksestä sun muusta on aika turhaa parran pärinää.

Tuossahan sitä on jo tavoitetta.

On näitä sivistysteoreetikkoja ollut. Sivistys merkitsee yleisellä tasolla arvostelukykyä ja empatiakykyä, tietoa ja toimintaa. Sivistynyt ihminen on itsenäinen, kriittinen ja vastuullinen kansalainen, joka on kehittänyt osaamistaan tasapainoisesti eri inhimillisen kulttuurin alueilla. Niihin kuuluvat ruumiillisuus, käsityö ja tekniikka, yhteiskunta, estetiikan eri muodot, kielet, kirjallisuus ja kulttuuri, historia ja politiikka, talous, matematiikka ja luonnontieteet, filosofia sekä etiikka.

Kyllä nykyajan kuva on ponnistaa jostain aivan muusta kuin moraalisista ja eettisistä ihanteista.