Tai sytkäri ? Itse aikanaan kävin rehtorilta hakemassa pari taskullista sytkäreitä 16v syntymäpäivän jälkeisenä koulupäivänä
Koulutus 100+
- Viestiketjun aloittaja Nojatuolistrategi
- Aloitus PVM
Ei minun tulkintani. Ihan normaalia länsimaista oikeuskäsitystä.
Vertautuu vaikkapa reppujen tarkistukseen. Tarvittaessa oppilaan reppu voidaan tarkistaa, jos on uskottava epäilys siitä, että repussa on vaarallisia juttuja, kuten tupakkatuotteita, alkoholia, huumeita, terä- tai ampuma-aseita. Kuitenkaan @EK ei voi joka aamu seisoa koulun ovella ja tarkistaa kaikkein reppuja. Eihän poliisipartiokaan saa omatoimisesti ratsata kaikkia näkemiään kansalaisia ilman pätevää syytä. Ja se puhallusratsia ei sovi tähän esimerkkinä. Se on koeponnistettu oikeusasteissa.
Ja tänään sytkärin ikäraja on 18 vuotta. Voimme antaa huoltajalle, mutta jos tulet hakemaan 18-vuotiaana, voin taata, että on hävitetty jo aikaa sitten.Tai sytkäri ? Itse aikanaan kävin rehtorilta hakemassa pari taskullista sytkäreitä 16v syntymäpäivän jälkeisenä koulupäivänä
Edit.
Ajat muuttuu. Laki on aika- ja paikkasidonnainen.
Eli tarvitaan turvatarkastus ja läpivalaisu jo ovella? Ei lentokoneeseenkaan pääse väärien tavaroiden kanssa vaikka miten huutaisi yksilön oikeuksista.
Ja lentokone ja kiinteä rakennus ovat sama asia?
Ei ne kytätkään saa ratsata kaikkia näkemiään ihmisiä aina ja kaikkialla. Niilläkin pitää olla joku syy. Opetushenkilökunnan valtuudet on paljon heikommat.
Mitä oppilaiden yksilönoikeuksiin ja koulun henkilökunnan valtuuksiin tulee, niin käsitys niistä on muuttunut kovasti ajan myötä. Perinteisesti toiminta kouluissa ymmärrettiin lastenkasvatuksena jota ei tarvitse säädellä kovin tarkkaan niin kuin lasten vanhempienkaan toimintaa ei säädellä. Mutta yhä enemmän ja enemmän siinä on alkanut painottua se näkökulma, että kyse perusoikeuksiin puuttuvasta viranomaistoiminnasta jossa tarvitaan yksityiskohtaista säätelyä ja mahdollisimman rajoittavaa tulkintaa.
Esimerkiksi kun nykyinen perusopetuslaki tuli voimaan vuonna 1998 niin kurinpitoa koskeva pykälä oli siinä erittäin lyhyt ja yleispiirteinen. Nykyisin pykälä on laajennettu moniosaiseksi ja hyvin monimutkaiseksi kokonaisuudeksi jota moni opettajakaan ei kunnolla hallitse. Vaikka opettajilla ja rehtorilla on paperilla paljon enemmän oikeuksia kuin ennen, niin käytännössä asia on jopa päinvastainen koska asioita tulkitaan niin eri lailla kuin aiemmin.
Päiväkotien puolella missä laissa ei ole säädetty henkilökunnalle minkäänlaisia kurinpito-oikeuksia on vielä aika paljon voimassa tuota aiemman mallista ajattelua missä katsotaan, että oikeus pakkokeinojen käyttöön kasvatustarkoituksessa on olemassa vaikka niistä ei ole laissa säädettykään. Mutta suhtautuminen on muuttumassa sielläkin, ja siinä ollaan sitten ongelmissa kun mietitään saako vaikkapa 2-vuotiasta ottaa kädestä kiinni jos hän ei halua siirtyä sinne minne hoitaja toivoo.
Jos hommaa haluttaisiin järkevöittää niin varmasti voitaisiin laissa säätää, että henkilökuntaan kuuluvalla on yksiselitteinen oikeus käyttää voimakeinoja, tutkia tavarat ja ottaa haltuun tavaroita aina kun hän katsoo sen kasvatuksellisesti tarkoituksenmukaiseksi. Se että näin ei toimita kertoo nykyisestä kasvatuskulttuurista missä painotetaan hyvin voimakkaasti lapsen oikeuksia ja halutaan selvittää asiat puhumalla jopa silloinkin kun se ei käytännössä ole realistista.
Esimerkiksi kun nykyinen perusopetuslaki tuli voimaan vuonna 1998 niin kurinpitoa koskeva pykälä oli siinä erittäin lyhyt ja yleispiirteinen. Nykyisin pykälä on laajennettu moniosaiseksi ja hyvin monimutkaiseksi kokonaisuudeksi jota moni opettajakaan ei kunnolla hallitse. Vaikka opettajilla ja rehtorilla on paperilla paljon enemmän oikeuksia kuin ennen, niin käytännössä asia on jopa päinvastainen koska asioita tulkitaan niin eri lailla kuin aiemmin.
Päiväkotien puolella missä laissa ei ole säädetty henkilökunnalle minkäänlaisia kurinpito-oikeuksia on vielä aika paljon voimassa tuota aiemman mallista ajattelua missä katsotaan, että oikeus pakkokeinojen käyttöön kasvatustarkoituksessa on olemassa vaikka niistä ei ole laissa säädettykään. Mutta suhtautuminen on muuttumassa sielläkin, ja siinä ollaan sitten ongelmissa kun mietitään saako vaikkapa 2-vuotiasta ottaa kädestä kiinni jos hän ei halua siirtyä sinne minne hoitaja toivoo.
Jos hommaa haluttaisiin järkevöittää niin varmasti voitaisiin laissa säätää, että henkilökuntaan kuuluvalla on yksiselitteinen oikeus käyttää voimakeinoja, tutkia tavarat ja ottaa haltuun tavaroita aina kun hän katsoo sen kasvatuksellisesti tarkoituksenmukaiseksi. Se että näin ei toimita kertoo nykyisestä kasvatuskulttuurista missä painotetaan hyvin voimakkaasti lapsen oikeuksia ja halutaan selvittää asiat puhumalla jopa silloinkin kun se ei käytännössä ole realistista.
Sarek1
Ylipäällikkö
Aihe liittyy lastensuojeluun ja EOA:n tulkintoihin yhteydenpidosta ja siihen liittyvästä rajoittamisesta. Tulkinta on ohjannut tanakasti matkapuhelimen käytön rajoittamisen mahdollisuuksia myös koulussa. Peri Aatteen kirkkaudessa on kuitenkin kätevästi unohtunut, että älypuhelimet ovat pääasiallisesti monitoimilaitteita, joissa on myös puhelinomnaisuus. Niitä käytetään ensisijaisesti muuhun kuin puhelun soittamiseen somen, pikaviestien ja kivojen kissavideoiden viedessä mitalisijat. Nämä alustat ovat mahdollistaneet väärinkäytökset ja äärimmillään myös laitteita käyttävien lasten hyväksikäytön.
TAlebanien PuuhIa nämä eivät Ole, RÄväkkäTä ja Yksisilmäistä ajojahtia tämä sen sijaan on ollut. Read my lips: oikeusperiaate ja sen kyklooppikatseinen tulkitseminen -> varma lipsahdus ojan puolelle. Nyt kun karu todellisuus on lyönyt ideologialle mustan silmän, heiluri vaihtaa suuntaa ällistyttävän nopeasti. Tässä välissä olemme ehtineet uhrata kokonaisia ikäluokkia aikamme digitaalisen Molokin palvonnalle.
Nyt tehtävä kurssin korjaus monitoimilaitteen käyttöön kouluissa ja ylipäätään lapsilla on tervetullut muutos. Laitepuolella nuoremmilla koululaisilla yleistyvät nopeasti kellopuhelimet, joissa someominaisuuksia on suitsittu pois. Samaan aikaan markkinoidaan liikettä lääkkeeksi ja kännykkäkooman sijakkeeksi, mikä kuulostaa pöytälaatikkoruno ”koulukommandon” kanssa samaan genreen kuuluvalta sulosoinnulta.