Kranaatinheittimistö

Kukaan ei ole vissiin KAVI:n uusinta kulttuuritekoa huomannut.
KV KRH kärjessä
Opetuselokuva, valmistumisvuosi 1971
Traktoreita ja polkupyöriä käyttävän kevyen krh-joukkueen toimintaa tien suunnassa etenevän kiväärijoukkueen mukana.
Joukot UudJP.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1366016

Pistäkää hakuun termit puolustusvoimat, jääkäri, panssari, tykistö jne jne, niin tavaraa piisaa.

@Stokes, tervehtisin ilolla tilannetta, jos sinä kehtaisit kommentoida tätä varsin räyhäkkää toimintaa.
 
Kukaan ei ole vissiin KAVI:n uusinta kulttuuritekoa huomannut.
KV KRH kärjessä
Opetuselokuva, valmistumisvuosi 1971
Traktoreita ja polkupyöriä käyttävän kevyen krh-joukkueen toimintaa tien suunnassa etenevän kiväärijoukkueen mukana.

@Stokes, tervehtisin ilolla tilannetta, jos sinä kehtaisit kommentoida tätä varsin räyhäkkää) ä toimintaa.

Tämän aidompaa kamaa ei ole sittemmin kyllä tehty/nähty:cool:

Itku tulee kun liikenopeutta vertaa ylen viimeisimpää naissotilaat sarjaan, ihan sukupuoleen sitä touhua siellä karsomatta:cry: Ja perk. ei saada Pasiakaan enää tuota vauhtia tieltä ulos:cautious:
 
Kun on mullekin (tykkimiehenä vain pintapuolisesti tietysti) tuttu aihe, niin nämä huomiot tein. Pätkä on kuvattu UudJP:n silloisella harjoitusalueella Östersundomissä, minne oli mukava polkupyörämatka Sandiksesta:

00:16 Sotaharjoitusten perussääntö ennen Pasi-aikakautta oli: "Jos et tiedä mitä teet, hyökkää. Jos et tiedä miten hyökkäät, koukkaa. Jos et tiedä miten koukkaat, koukkaa oikealta."

00:50 Harvinaisen hyvä kiintonaamiointi traktoreissa. Useinmiten tyydyttiin ainoastaan muutamaan malliksi laitettuun oksaan. Osin tietysti luonnonvarojen säästämiseksi.

01:30 Hytti ei vielä haitannu kuskin näkyvyyttä. Oli tuolloin jo pakollinen uusina myydyissä traktoreissa. Aika nopeasti kuvan Valmet 500 vaihtuivat PV:ssä 700-sarjaan, joissa oli hytti. Velsan peltilava kävi molempiin. Tieltäpoistumista helpottaa, ettei siinä kohdassa ole lainkaan ojaa.

01:45 Perussuunnan määritys käsiskehällä. Nykyisin käytettävää kevlar-kypärää ei enää tarvi ottaa pois päästä.

02:00 Heittimenjohtaja tähtää ojennetussa kädessä olevalla lapiolla, ettei ampumasektorissa ole puunlatvoja. Valitettavasti kuvaaja missaa lapion kahvan, joka on "tähtäysristikko". Tykkimiehillä on tähän hommaan kaltevuusmittarit käytössä.

02:10 Epäilyttävän heppoisesti tehty vastimen asettaminen maahan. Eka laukaus oli ns "vakauttamislaukaus" jossa vastin asettui paikoilleen. Tällaisessä "asennuksessa" on vaara että ase liikkuu joka kudilla.

02:22 Selostaja kertoo: "Käsiskehä riittää yhdensuuntaistamiseen" joka tarkoittaa että aseet saavat suunnan. Jatkaa "metodin tarkkuus riittää lyhytkantamenetelmään". Voisi myös sanoa että tarkkuus riittää kaikkeen muuhunkin ammuntaan kun ei kevyellä krh:lla ainakaan viime vuosisadalla muita suunnanmittauskaluja ollut.

02:48 Kaikille vanhemmille forumilaisille tuttu sodanaikana valmistettu kenttäpuhelin "Pute". Tummanruskea bakeliittikotelo ja paino vaatimattomat 5 kg.

04:30 Lyhytkantametodi käytössä jossa ilmoitetaan suoraan ampuma-arvot aseille. Tulenjohtajan tulikomennosta on tosin vahingossa leikattu ampumaetäisyys pois! Ei selvästi ollu leikkaaja eikä ohjaaja epiksen miehiä.

04:57 Laskija-au:n kädessä krh:n "saapas" eli ampumataulukko, joka oli samalla kulmaviivain. Siitä saatiin ampuma-arvot. Sivu(suunta) puolipyöreältä kaarelta ja koro suorasta mitta-asteikosta. Nyt kun käytetään lyhytkantametodia ei tarvi katsoa kun amet ja laskea sille sään sekä atarvikkeen korjaukset jotka löytyvät samasta taulukosta. Laskija on tässä jostain syystä vielä korpraali. Tähän aikaan ja myöhemminkin AUKista valmistui osa alikeiksi ja osa korpeiksi. Yleensä hommaan pantiin paras au koska hänen työtään ei kevyessä krh:ssa kukaan tarkista.

06:20 Jjoht käski "ammu minuutin ajan" mutta tukom muuttui matkalla "kuusi kertaa ampukaa" joka ei kestä 20 sek kauemmin. Tää olis jo pahempi juttu kun vihollinen sopivasti kerkiää taas uudelleen asemiin.

06:39 Tulenjohtotaso ja sen päällä yleistasomittari 1:20 000 ovat tulenjohtajan//tulenjohtoau:n työvälineet. Tuohon aikaan tj-au:ta kutsuttiin tosin vielä tiedustelu-au:ksi. Muuttui joskus 1970-luvun puolivälissä.

06:50 Käsketään: "Siirtykää tilapäiskoordinaatistoon". Tämän järkevyydestä olen kyllä eri mieltä, sillä se tarkoittaisi että pitäisi koko ajan mitata tulenjohtajan muuttuvaa sijaintia. Tuohon aikaan maali paikannettiin tällaisessa metsä/peltomaisemassa suoraan silloin käytetyltä 1:20000 kartalta. Pitäisi siis siirtyä suoraan koordinaattimenetelmään joka edellyttää että heittimien paikat mitataan. Mutta sen jälkeen homma on helppoa ja voidaan tarvittaessa ampua myös komppanian muiden joukkueiden maaleja. Krh:lla oli viime vuosisadalla ikävä tapa käydä usein ihan omaa sotaansa ja harjoitella enimmäkseen kaikkein helpoimpia juttuja ikäänkuin muuta epistä ei olisikaan.

07:45 Tja ilmoittaa tulen päättymisestä ja hän on myös kertonu varmuusetäisyyden johon asti on voitu edetä ennen rynnäkköä. Kevyellä krh:lla se on hyvin vähän kun amet on lyhyt.
 
Viimeksi muokattu:
00:16 Sotaharjoitusten perussääntö ennen Pasi-aikakautta oli: "Jos et tiedä mitä teet, hyökkää. Jos et tiedä miten hyökkäät, koukkaa. Jos et tiedä miten koukkaat, koukkaa oikealta."
:love:

01:45 Perussuunnan määritys käsiskehällä. Nykyisin käytettävää kevlar-kypärää ei enää tarvi ottaa pois päästä.
Ihan modernin näköinen tuo Hitler-potta kun käytetään naamiohupun kanssa.
 
Video oli hyvä, pojat treenasivat ihan oikealla asenteella! Pieni lisähuomio, että videolla näkyvä nuljukumi on torniton BTR-60PA, näitä oli ainoastaan 1-2 kpl ja pääkäyttö taisi olla toimiminen maalivaununa.
 
@Stokes, tervehtisin ilolla tilannetta, jos sinä kehtaisit kommentoida tätä varsin räyhäkkää toimintaa.

@Old Boy tuossa jo lausuikin asiantuntevia kommentteja. Omituinen on tuo leikkaus tosiaan, siitä jää pois ihan tärkeitä asioita eikä kukaan asioista perillä oleva ole ilmeisesti tarkastanut lopputulosta. Koska kyseesä oli Intin harjoitusalue oli siellä helppo toimia kuvatulla tavalla. Ihan oikea maasto ojieneen ja aukeineen olisi ollutkin toinen juttu...

Vastimen lyöminen suoraan maahan toimii kun ammutaan 0. tai 1. panoksella, ei tarvitse olla edes hiekkapohja kuten filmissä. Suuremmilla panoksilla asia on toisin mutta tässä olikin kyseessä mahdollisimman nopea tulenavaus lyhyelle etäisyydelle.

Kummastelen myös käsisuuntakehän tarkkuuden riittävyydestä puhumista, ei KvKrhJ:lla muutakaan suunnan mittausvälinettä ole. Ehkäpä tarkoitetaan sitä, että käsisuuntakehämenetelmä riittää yhdensuuntaisen viuhkan muodostamiseen eikä perusheitinmenetelmää ole tarpeen käyttää. Viimeksi mainitussahan viuhka voi olla vituillaan mutta kummallakin heittimellä (nykyisin kolmella) se on ainakin saman verran eikä tule esim. ammuttua ns. henkseleitä.

Tulenjohtaja ei aivan tarkalleen ottaen anna aseille ampuma-arvoja vaan käskee ampumasuunnan (joka muutetaan sivulukemaksi) ja ampumaetäisyyden (joka muutetaan korotukseksi ja jonka perusteella määritetään käytettävä panos).

Tilapäiskoordinaatiston käytöstä olen eri mieltä kuin @Old Boy kuten jo aiemminkin on tullut ilmi. Sehän on kuin koordinaattimenetelmä jossa tuliasemien koordinaatit ovat 0000 0000 0, muuten homma toimii kuten koordinaattimenetelmässäkin.

Ärhäkkää toimintaa kuitenkin kaiken kaikkiaan, tuotahan se oli 90-alkuun saakka kun koulutuksen pääpaino oli tulenavauskilpailussa hyvin pärjäämisessä jossa aihe oli nimenomaan LYKA ja siirtyminen koordinaattimenetelmään (tilapäiskoordinaatistossa tai yhteiskoordinaatistossa)
 
@Old Boy tuossa jo lausuikin asiantuntevia kommentteja. Omituinen on tuo leikkaus tosiaan, siitä jää pois ihan tärkeitä asioita eikä kukaan asioista perillä oleva ole ilmeisesti tarkastanut lopputulosta. Koska kyseesä oli Intin harjoitusalue oli siellä helppo toimia kuvatulla tavalla. Ihan oikea maasto ojieneen ja aukeineen olisi ollutkin toinen juttu...

Vastimen lyöminen suoraan maahan toimii kun ammutaan 0. tai 1. panoksella, ei tarvitse olla edes hiekkapohja kuten filmissä. Suuremmilla panoksilla asia on toisin mutta tässä olikin kyseessä mahdollisimman nopea tulenavaus lyhyelle etäisyydelle.

Kummastelen myös käsisuuntakehän tarkkuuden riittävyydestä puhumista, ei KvKrhJ:lla muutakaan suunnan mittausvälinettä ole. Ehkäpä tarkoitetaan sitä, että käsisuuntakehämenetelmä riittää yhdensuuntaisen viuhkan muodostamiseen eikä perusheitinmenetelmää ole tarpeen käyttää. Viimeksi mainitussahan viuhka voi olla vituillaan mutta kummallakin heittimellä (nykyisin kolmella) se on ainakin saman verran eikä tule esim. ammuttua ns. henkseleitä.

Tulenjohtaja ei aivan tarkalleen ottaen anna aseille ampuma-arvoja vaan käskee ampumasuunnan (joka muutetaan sivulukemaksi) ja ampumaetäisyyden (joka muutetaan korotukseksi ja jonka perusteella määritetään käytettävä panos).

Tilapäiskoordinaatiston käytöstä olen eri mieltä kuin @Old Boy kuten jo aiemminkin on tullut ilmi. Sehän on kuin koordinaattimenetelmä jossa tuliasemien koordinaatit ovat 0000 0000 0, muuten homma toimii kuten koordinaattimenetelmässäkin.

Ärhäkkää toimintaa kuitenkin kaiken kaikkiaan, tuotahan se oli 90-alkuun saakka kun koulutuksen pääpaino oli tulenavauskilpailussa hyvin pärjäämisessä jossa aihe oli nimenomaan LYKA ja siirtyminen koordinaattimenetelmään (tilapäiskoordinaatistossa tai yhteiskoordinaatistossa)

Itse ole 90-luvun alun tuote joten tuo malli on hyvinkin tuttu kevyellä Raskas oli sitten eri asia vaikka vauhtia riitti silläkin.

Mutta kysymys. Mikä on koulutuksen suunta nykyään? Miten se poikkeaa tuon aikaisesta?
 
En tiedä raskaista vippalaudoista mitään ja kevyestä vain vähän, mutta minusta tuo on laiskannäköistä touhua noilla porukoilla verrattuna meidän heittimistöön. Tuohon tyyliin pitää murkulaa laittaa hiihtämään kun tarve on vaikuttaa eikä ihmetellä. Niin heittimien suuri tulinopeus saadaan hyödynnettyä.
Ranskalaisten vekotin vaikuttaa antiikkiselta, eikä tuenta ole hyvä. Sillä ei varmaan ammuskella kovin tiuhaan?
 
En tiedä raskaista vippalaudoista mitään ja kevyestä vain vähän, mutta minusta tuo on laiskannäköistä touhua noilla porukoilla verrattuna meidän heittimistöön.
Kattoppas kun Ali pistää. 6 murkulaa aika nopeaa.
Eikä tarvi koko bussillista miehiä.
M327 videossa näkyy vähän harvinaisempi ratkaisu eli esirihlattu krh-kranaatti. Tämä ranskalainen heitin on siis varustettu rihlatulla putkella ja lataajan täytyy sovittaa hetki ammusta osumaan putken suusta alkaviin rihlohin. Sileään putkeen kranun mättäminen on tietysti helpompaa. Toisen videon PorPr:n krh-ryhmä on kaukana mallikelpoisesta alkaen rennosti kalustolaatikon päällä istuskelevasta heittimenjohtajasta. Lataajalta leviävät kesken kaiken panokset pitkin kangasta. Ählämit taas ammuskelevat tarkistamatta suuntausta laukausten välillä. Voihan olla ettei heitintä alunperinkään ole suunnattu kun vähän sinne päin.
 
Kattoppas kun Ali pistää. 6 murkulaa aika nopeaa.
Eikä tarvi koko bussillista miehiä.

Alempi video.


[]
Onhan tuota porukkaa pilvin pimein tuossa reunassa! Veikkaan että kuvan ulkopuolella Hageja pyörii vähintään se bussilastillinen hoilaamassa "Allahu Akbar" :).
Ei Alikaan kyllä raskasta heitintä yksinään heiluttele, saati kolmea!

Kyllähän lataaja homman hoitaa tuossa suomi-videolla ihan yhtä hyvin ja heitinryhmä on hyvin koulutettu jopa liikkumaan aseensa kanssa ammunnan jälkeen.
Ali sensijaan saattaa jäädä iltamessuun odottelemaan vastapuolen murkulaa päähän....
 
M327 videossa näkyy vähän harvinaisempi ratkaisu eli esirihlattu krh-kranaatti. Tämä ranskalainen heitin on siis varustettu rihlatulla putkella ja lataajan täytyy sovittaa hetki ammusta osumaan putken suusta alkaviin rihlohin. Sileään putkeen kranun mättäminen on tietysti helpompaa. Toisen videon PorPr:n krh-ryhmä on kaukana mallikelpoisesta alkaen rennosti kalustolaatikon päällä istuskelevasta heittimenjohtajasta. Lataajalta leviävät kesken kaiken panokset pitkin kangasta. Ählämit taas ammuskelevat tarkistamatta suuntausta laukausten välillä. Voihan olla ettei heitintä alunperinkään ole suunnattu kun vähän sinne päin.
Älä nyt ole liian kriittinen;) . Miksei voisi istuskella kun löytää hyvän penkin? Kuka jaksaa jäkittää korkeassa polviasennossa pitkään ja lataajalle sattuu inhimillinen virhe. Nuo panokset on aika heppoisesti viritettyjä ja näköjään pienikin osuma siihen niin koko rihne putoaa. Jospa panostaja oli asettanut ne huonosti?
 
Lataaja varmaan oli laittanut ne niin, että kaikkien lisäpanosten "hevosenkengän" aukkokohta oli samassa paikassa. Tällöin ne tippuvat helposti nippuna ja lisäksi panoskammioon voi syntyä vaarallisia paine-eroja, jotka ovat jopa taittaneet siipiä irti, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Pv:ien ohjeet eivät asiaa ohjeista, mutta esimerkiksi Patrian AMOS/Nemo-ammunnoissa lisäpanokset kierretään aina niin, että aukkokohdat eivät ole keskenään linjassa.

1576589751778.png
 
Last edited by a moderator:
Itse ole 90-luvun alun tuote joten tuo malli on hyvinkin tuttu kevyellä Raskas oli sitten eri asia vaikka vauhtia riitti silläkin.

Mutta kysymys. Mikä on koulutuksen suunta nykyään? Miten se poikkeaa tuon aikaisesta?

Merkittävin ero on se, että nykyisin ne joukot jotka sijoitetaan kranaatiheitinjoukkueisiin koulutetaan lähes poikkeuksetta pelkälle kevyelle ja ne jotka sijoitetaan KRHK:n taas puolestaan pelkälle raskaalle heittimelle. Ei siis kuten ennen kun kaikki saivat (lähes) kaiken koulutuksen.

Lyhytkantaa harjoitellaan nykyisin huomattavasti vähemmän, pääpaino on koordinaattimenetelmässä. Nopeus ei ehkä ole nykyisin samaa luokkaa kuin ennen, syitä on monia eikä niistä vähäisin ole koulutuskulttuurin muutos. Kovin suuri juttu se ei kuitenkaan ole mielestäni.

Annettavat komennot ja ilmoitukset ynnä muut yksityiskohdat kuten käden paikat tms. ovat nykyisin hieman toisin, hyvin se pärjäisi 70-luvun heitinmies kuitenkin nykyisissäkin porukoissa.
 
Merkittävin ero on se, että nykyisin ne joukot jotka sijoitetaan kranaatiheitinjoukkueisiin koulutetaan lähes poikkeuksetta pelkälle kevyelle ja ne jotka sijoitetaan KRHK:n taas puolestaan pelkälle raskaalle heittimelle. Ei siis kuten ennen kun kaikki saivat (lähes) kaiken koulutuksen.

Lyhytkantaa harjoitellaan nykyisin huomattavasti vähemmän, pääpaino on koordinaattimenetelmässä. Nopeus ei ehkä ole nykyisin samaa luokkaa kuin ennen, syitä on monia eikä niistä vähäisin ole koulutuskulttuurin muutos. Kovin suuri juttu se ei kuitenkaan ole mielestäni.

Annettavat komennot ja ilmoitukset ynnä muut yksityiskohdat kuten käden paikat tms. ovat nykyisin hieman toisin, hyvin se pärjäisi 70-luvun heitinmies kuitenkin nykyisissäkin porukoissa.

Positiivista että eivät ole taas keksineet poistaa kevyttä kokoonpanosta. Taisi olla jonkin aikaa poissa 80-luvulla kun herrat näkivät päiväunia kiväärikranaattien tehokkuudesta. Olisi kyllä käynyt tylsäksi jos olisi joutunut veivaamaan koko ajan pelkkää raskasta, vaikka kevyt olikin ikävä kantaa (ei niin ikävä kuin kiskoa raskasta yöllä metsässä 5km matka). Toisaalta onhan palvelusaikakin lyhyempi nykyään.

Ja koulutuskulttuuri. Se vähä mitä olen kuullut ja nähnyt saa hyvin uskomaan, että nopeus (ja muutama muu asia) ei ole samaa kuin ennen. Joku sanoo että paremmin, joku toinen toisin.

Kai se on niin, että kun itse laite ei ole juuri muuttunut, niin ei se toimintakaan niin suuresti ole sitten elänyt. Tekniikkaa lienee kuitenkin enemmän? Meillä huipputekniikkaa edusti Sanla (=), venttiseiska, LV305 ja kenttäpuhelin (joka oli luotettavin) . Viestikuleilla oli sitten kaikenlaista mutta emme me siitä mitään kostuneet muuta kuin lisätyötä kun jouduimme niiden kelojakin kiskomaan aina välillä.
 
Back
Top