D
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
D
Deleted member 266
Guest
Harvinaisempi kuva 60 KRH 97 COM(mando):n ammunnoista Hautainmaassa 1998. Ase oli huono ja pikkuruisen kranaatin maalivaikutus naurettava, joten onneksi Pv ei sitä tilannut, vaikka olikin tuotteen alkuunpanija.
Last edited by a moderator:
Miten muuten tuon heittimen hyödyllisyys lisääntyisi, jos käytössä olisi herätesytyttimet kaikkiin sirpalekranaatteihin? Ja mahdollisesti sirpalekranaatit olisivat "ei-luonnollisesti sirpaloituvaa" mallia, siis missä on sirpaleet valmiiksi muokattuina kuten esim. viuhkamiinassa.
Luonnollisesti vaikutus paranisi ainakin hieman, mutta pieni määrä sirpaloituvaa ainetta ja pieni määrä räjähtävää ainetta ei muuksi muutu vaikka mitä tehtäisiin. 60 mm heitin on oikeasti kelvoton vekotin minne tahansa mutta erityisesti Suomeen.
90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa oltiin kovasti sitä mieltä, että uuden muodostettavan organisaatioiden Jääkärikomppanioihin tulevien tulitukiryhmien kalustona olisi joko @veeteetee kuvassa olevat nakut, kranaattikonekiväärit tai ilmatorjuntakonekiväärit riippuen siitä mille alueelle ko.prikaati sijoittuisi. Onneksi tuo houre unohtui, ikävä kyllä sen seurauksena TTR:n organisaatioksi jäi 12 miestä ja 2 kpl 81 heitintä joka oli tollon hommaa. Niin vaan siitäkin onneksi päästiin eroon ja palattiin suurelta osin vanhaan. 20 vuoden seikkailu erämaassa päättyi.
Oi ku söpö, tuo olis hyvä naapurin kiusaamiseen, jos se teho ei kerta kummonen ole, ei sattus naapuriinkaan pahasti, ja oppis hippi olemaan soittamatta sitä saatanan noitarumpuaan... Mehtäkannas torppien välissä, ja vähän mäenkukkulaa, niin suorasuuntausvehkeet ei tule kyseeseen
Ps. Mistä noita voi ostaa...
PV:n käsitteistössä graafinen ampumataulukko on yhtäkuin tasomittari, esimerkiksi 81KRH:n uudemmalle ampumatarvikkeelle tehty TU650G eli Taulukko 650 graafinen. Numeraalinen taulukko on luonnollisestikin TU650N joka on hieman tarkempi mutta ennen ammunnan hallinta ja johtamisjärjestelmä AHJO:a tasomittareilla ammuttiin menestyksekkäästi vuosikymmeniä. Pikatarkistus PV:ssä oli puolestaan tarkistusammunta jossa tuliyksikkö ampui kerran ja jonka perusteella määritettiin korjaukset tarkistuskorjauksen perustaksi.
Ihan pippelin hivelyähän tällainen terminologinen neppailu on, mutta joskus käy niin että teollisuuden ja Intin edustaja luulevat puhuvansa samasta asiasta mutta näin ei oikeasti olekaan.
D
Deleted member 266
Guest
Lujan luottamuksen heittimiin olen perinyt täältä; isoisäni Kalle Krappe kevyen heittimen johtajana kesällä 1941:
D
Deleted member 266
Guest
Tampellassa oli kehitetty 60 krh:een ihan oikeasti hyviäkin ammuksia, joissa oli massaa ja kantamaa, tässä esimerkkinä 2,4 kg:inen:
Asiakkaan esittämien vaatimusten (järjestelmän kokonaispaino, ls-määrä, vähäinen maksimikantama...) takia ammukseksi 90-luvun hankkeeseen valikoitui Tampellan malleista kevein 1,6 kg:inen
, johon ammuksen täyttöön liittyneiden ongelmien takia vielä tuli jumalaton teräksinen välikappale ("kenraalintappaja") sytyttimen ja rungon väliin, jolloin sirpalevaikutus etenkin lumessa oli onnetonta huonompi:
P.S. Olihan Tampellassa noita kunnon Pelle Peloton -ammuksiakin:
Asiakkaan esittämien vaatimusten (järjestelmän kokonaispaino, ls-määrä, vähäinen maksimikantama...) takia ammukseksi 90-luvun hankkeeseen valikoitui Tampellan malleista kevein 1,6 kg:inen
, johon ammuksen täyttöön liittyneiden ongelmien takia vielä tuli jumalaton teräksinen välikappale ("kenraalintappaja") sytyttimen ja rungon väliin, jolloin sirpalevaikutus etenkin lumessa oli onnetonta huonompi:P.S. Olihan Tampellassa noita kunnon Pelle Peloton -ammuksiakin:
Tampellassa oli kehitetty 60 krh:een ihan oikeasti hyviäkin ammuksia, joissa oli massaa ja kantamaa, tässä esimerkkinä 2,4 kg:inen:
Katso liite: 35675
Asiakkaan esittämien vaatimusten (järjestelmän kokonaispaino, ls-määrä, vähäinen maksimikantama...) takia ammukseksi 90-luvun hankkeeseen valikoitui Tampellan malleista kevein 1,6 kg:inen
Katso liite: 35676
P.S. Olihan Tampellassa noita kunnon Pelle Peloton -ammuksiakin:
Katso liite: 35677
Katso liite: 35678
Alimman kranaatin suunnittelijalla oli joko taustaa tai tulevaisuus aikuisviihdeteollisuuden muotoilijana.
D
Deleted member 266
Guest
Ampumaetäisyyden säädössä tuossa Type 89:ssä on sama idea (liikkuva iskupohja => muuttuva lataustilavuus => muuttuva lähtönopeus) kuin Tampellan 47 Krh/35:stä, josta tuli SA:n 47 Krh/39, koko kuuden (6) kappaleen suursarjasta. Yksi jäi Tampellalle ja on nyttemmin luovutettu Sotamuseolle:
Last edited by a moderator:
Erkki
Ylipäällikkö
Luulisi jo viime sotien kokemusten perusteella Pv:n olleen tietoinen pienoisheittimien mitättömästä tehosta. Rintamalla palvellut isäni kertoi noita pilkatun "kananpesäheittimiksi,"koska kranaatin räjähdys jätti maahan vain kananpesän kaltaisen matalan jäljen. Hyvänä puolena sentään pidettiin olematonta varoetäisyyttä omista joukoista.
D
Deleted member 266
Guest
Isoisäni jatkosotamuistelmista http://web.jr56jajr60.fi/publichtml/index.php/kalle-krappe/
Kollaalla kesällä 1941:
"Grönroosin kanssa me sitten marssittiin takaisin. Pian alkoi edessämme moksahdella omituisesti. Kuului pieni pamaus ja reiästä nousi sauhun pöläys. Emme kumpikaan tuota ymmärtäneet ennen kuin hieman edemmäs tuli melkoinen paukku kalliolle sirpaleiden vinkuessa ympärillämme. Arvoitukseksi se meille jäi toistaiseksi. Kun nousin ylös kuulin hurritykistön antavan tulikäskyä ruotsiksi. Sen patteri oli edessämme noin 50 metrin päässä. Kerkesin ottamaan korviini ennen kuin jyrähti yhteislaukaus ja Fransua vietiin äkkiä maihin. sain selittää pitkän aikaa, että siinä oli oma, hyvin naamioitu tykistö, joka ampui päittemme yli.
Kun löysimme toiset, he valistivat meitä, että äskeiset paukut olivat pienoisheittimen ammuksia. Suomalaisilla niitä ei ollut käytössä, enkä ennen nähnyt vanjallakaan. Syynä niiden heikkoon tehoon oli ollut se, että maasto oli pehmeää suota ja ne räjähtivät jossain syvällä."
Toinen kokemus:
SA 158023: Lääkintämajuri Vara tutkii pienoisheittimen ammusta, jollaisen hän juuri on poistanut leikkauksella sotamies Turusen takataskusta, kuten tämä itse leikilliseti huomautti. Rukajärven suunta 1944.06.30
SA 158021: Kranaatti on poistettu selästä ja haava kiinni ommeltu. Rukajärven suunta 1944.06.30
SA 158025: Potilas silmäilee ihmetellen ammusta. Rukajärven suunta 1944.06.30
HUOM: sotamies Hugo Turunen, SA 158028 mukaan.
Kollaalla kesällä 1941:
"Grönroosin kanssa me sitten marssittiin takaisin. Pian alkoi edessämme moksahdella omituisesti. Kuului pieni pamaus ja reiästä nousi sauhun pöläys. Emme kumpikaan tuota ymmärtäneet ennen kuin hieman edemmäs tuli melkoinen paukku kalliolle sirpaleiden vinkuessa ympärillämme. Arvoitukseksi se meille jäi toistaiseksi. Kun nousin ylös kuulin hurritykistön antavan tulikäskyä ruotsiksi. Sen patteri oli edessämme noin 50 metrin päässä. Kerkesin ottamaan korviini ennen kuin jyrähti yhteislaukaus ja Fransua vietiin äkkiä maihin. sain selittää pitkän aikaa, että siinä oli oma, hyvin naamioitu tykistö, joka ampui päittemme yli.
Kun löysimme toiset, he valistivat meitä, että äskeiset paukut olivat pienoisheittimen ammuksia. Suomalaisilla niitä ei ollut käytössä, enkä ennen nähnyt vanjallakaan. Syynä niiden heikkoon tehoon oli ollut se, että maasto oli pehmeää suota ja ne räjähtivät jossain syvällä."
Toinen kokemus:
SA 158023: Lääkintämajuri Vara tutkii pienoisheittimen ammusta, jollaisen hän juuri on poistanut leikkauksella sotamies Turusen takataskusta, kuten tämä itse leikilliseti huomautti. Rukajärven suunta 1944.06.30
SA 158021: Kranaatti on poistettu selästä ja haava kiinni ommeltu. Rukajärven suunta 1944.06.30
SA 158025: Potilas silmäilee ihmetellen ammusta. Rukajärven suunta 1944.06.30
HUOM: sotamies Hugo Turunen, SA 158028 mukaan.
Kertokaas mulle, kun en näitä ymmärrä.
Korohorolla ja kai tykeilläkin ammutaan ensin asemasta yksi laukaus, että kannukset / ksnnuslevy yms. ovat kunnolla maassa ja sitten osuman perusteella korjataan suuntaus. Eikö näin?
No sitten - kohteeseen pyritään ampumaan mahdollisimman suuri ryöppy kerralla, koska ensimmäiset kranaatti se suurimman tuhon aiheuttavat. Eikös näinkin?
Nyt se kysymys. Eikös tuo ensimmäinen kumoa tuon jälkimmäisen?
Korohorolla ja kai tykeilläkin ammutaan ensin asemasta yksi laukaus, että kannukset / ksnnuslevy yms. ovat kunnolla maassa ja sitten osuman perusteella korjataan suuntaus. Eikö näin?
No sitten - kohteeseen pyritään ampumaan mahdollisimman suuri ryöppy kerralla, koska ensimmäiset kranaatti se suurimman tuhon aiheuttavat. Eikös näinkin?
Nyt se kysymys. Eikös tuo ensimmäinen kumoa tuon jälkimmäisen?
Siksi suoritetaan tarkistusammuntoja ja niille heittimille vakautusammuntoja, niiden ollessa voimassa voidaan ampua heti vaikutusta.
Sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa myös määritellään maalialueita sekä maalipisteitä valmiiksi.
TT
Eversti
Mistä tuo nimitys "kenraalintappaja tuli?Asiakkaan esittämien vaatimusten (järjestelmän kokonaispaino, ls-määrä, vähäinen maksimikantama...) takia ammukseksi 90-luvun hankkeeseen valikoitui Tampellan malleista kevein 1,6 kg:inen
Katso liite: 35676
Onko se siis tuo uritettu osa? Onko noiden urien (syvän) muotoilun tarkoitus jotenkin ohjata kaasua takaisin peremmälle vai pienentää kitkaa? (Tämä voi olla ihan perussettiä mutta eihän maallikko tiedä tai ainakaan ole varma mitä tietää...)
On pikantteja!
Mikä näissä ufo-ammuksissa siis oikein oli ideana?
Alemmassa jonkinlainen kaksoisvaikutus millä tarkoituksella?
Ja eikö noihin siis tullut niitä korohoron tavallisia donitseja ja peruspanosta (tjsp.) ollenkaan?