Kranaatinheittimistö

Oikeassa olet tuossa. Asemista lähtö on nopeaa kun useimmat kilkkeet on ajoneuvossa mukana. Samalla tavalla toimii vanha PsH 74. Mutta uusi asema on mitattava paikantamisajoneuvolla, suunnat siirrettävä aseille ja kiinnitettävä ennenkuin päästään ampumaan taas. Hyökkäystä tuettaessa syntyy siis viivettä, ennenkuin päästään ampumaan uudelleen. Tai sitten on otettava vastatulen riski, jos jatketaan samoissa asemissa. Toisessa keskusteluketjussa viime päivinä painotetiin suojan merkitystä.

Tuliasemamittaukset TALIN:lla eivät kestä kuin hetken ja yhdensuuntainen viuhka suuntakehämenetelmällä vie hyvin koulutetulta joukolta vain muutamia minuutteja vaikka perussuuntia olisi useampiakin.

Minulle on syntynyt käsitys, että ihan perinteisen heittimistön kykyä lähteä asemasta (joka siis on tärkeintä vastatykistötoiminnan vaikutuksen välttämiseksi) on vähätelty. Väitän, että mikäli harjoittelisimme rauhan aikana ensisijaisesti sitä, että tuliasemasta ammutaan ajallisesti enintään muutama minuutti ja sen jälkeen lähdettäisiin mahdollisimman nopeasti ns. hippa livoon tulisi moni hämmästymään.

On nimittäin niin, että kootussa ryhmityksessä em. kaltaista toimintaa harjoittavalla tulijoukkueella (3 X 120 KRH) ei olisi pois lavalta/vas. muuta kuin ase, ammuksen poistin (ns. kätilö), kiinnityspisteseiväs, ja tuliasemapuhelimet. Ampumatarvikkeet myös tietysti mutta niitähän ei enää kuormata takaisin. Parikaapelia maassa riittää, sitä ei tarvitse kelata takaisin tällaisessa tapauksessa. Kaiken sorttiset työkalut joutavat olemaan valmiiksi ajoneuvoissa, samoin suuntakehäkin sillä mikäli jotain ongelmia tulitoiminnan aikana tulee jää kyseinen heitin vain pois tulitoiminnasta ja se siitä.

Miksi näin ei sitten tehdä rauhan ajan ammunnoissa? Tarina olisi pitkä joten se pitää jättää kertomatta, suurena syynä on kuitenkin varomääräysten, tuettavan joukon taistelutekniikan ja ennenkaikkea luutuneisuuden.
 
Näitä KRH-Tekoja taitaa olla lähinnä Kajaanissa. Onko ollut suunnitelmissa lisätä lukumäärää ja jakaa niitä myös muille pohjoisemmille joukoille?

Tunnen asiaa vain hieman mutta valistunut arvaukseni on, ettei lisää tule. 81 KRH TEA kalustoa sitävastoin tuli sekä Jääkäri- että Kainuun prikaatiin mutta se on tyystin eri vehje eikä siis vain pienempi kaliperinen.
 
Siitä voitte olla 100% varmoja, että ainakaan juuri näitä ei tule lisää:
Katso liite: 36003

Hullu idea: Voisiko tuollaisen asentaa jonkinlaiseen perävaunuun ja vetää sitä jollakin ajoneuvolla? En ehdota konttia, koska sen asentaminen ajoneuvon kyytiin voisi rasittaa ajoneuvoa liikaa, joten perävaunu joka on tarkoitukseensa suunniteltu voisi olla parempi. Tietenkin jos konttiin asennettaisiin jonkinlainen rekyylinvaimennin, niin se voisi mahdollistaa kontin käytön, mutta se rajoittaisi ajoneuvoja joita voitaisiin käyttää. Toisaalta, en usko että tuo perävaunu olisi vedettävissä maastoautolla tai pakulla, vaan vaatisi traktorin tai KA:n.
 
Hullu idea: Voisiko tuollaisen asentaa jonkinlaiseen perävaunuun ja vetää sitä jollakin ajoneuvolla? En ehdota konttia, koska sen asentaminen ajoneuvon kyytiin voisi rasittaa ajoneuvoa liikaa, joten perävaunu joka on tarkoitukseensa suunniteltu voisi olla parempi. Tietenkin jos konttiin asennettaisiin jonkinlainen rekyylinvaimennin, niin se voisi mahdollistaa kontin käytön, mutta se rajoittaisi ajoneuvoja joita voitaisiin käyttää. Toisaalta, en usko että tuo perävaunu olisi vedettävissä maastoautolla tai pakulla, vaan vaatisi traktorin tai KA:n.
Itse puolileikilläni ehdotin jo kerran koukkulavaa. Nopea laskea maahan ja poimia takaisin kyytiin. Myös kaikki varusteet voisivat olla lavalla kiinni tai kiinteissä laatikoissa. Kolmantena plussana pv on panostanut jo valmiiksi koukkukalustoon konttien liikuttelua varten, joten kuljetusalustoissa ei olla pelkän ottokaluston - jota sitäkin on hyvin saatavilla - varassa.
 
Itse puolileikilläni ehdotin jo kerran koukkulavaa. Nopea laskea maahan ja poimia takaisin kyytiin. Myös kaikki varusteet voisivat olla lavalla kiinni tai kiinteissä laatikoissa. Kolmantena plussana pv on panostanut jo valmiiksi koukkukalustoon konttien liikuttelua varten, joten kuljetusalustoissa ei olla pelkän ottokaluston - jota sitäkin on hyvin saatavilla - varassa.

Jos sinä olet ehdottanut asiaa VAIN kerran, niin meneppä sinen jonon hännille. Tuota on melkoisella varmuudella ehdotettu puolen tusinaa kertaa. Siitä en tiedä oikein että olisiko tuo hyvä idea, koska asiasta keskustelu ei koskaan oikein ota tuulta. Joko joku joka tietää tärisee tietokonetuolissaan yrittäen hillitä itsensä tai sitten kenelläkään ei ole mitään erityistä tietoa. Spekuloida voi kaikki, mutta käytännön kokeilu puuttuu.
 
Mites tuo kranaatinheittimen putki tehdään? Umpikangesta poraamalla vai käyttämällä jotain ainesputkea? Minkälaista terästä siinä käytetään?
 
Jos sinä olet ehdottanut asiaa VAIN kerran, niin meneppä sinen jonon hännille. Tuota on melkoisella varmuudella ehdotettu puolen tusinaa kertaa. Siitä en tiedä oikein että olisiko tuo hyvä idea, koska asiasta keskustelu ei koskaan oikein ota tuulta. Joko joku joka tietää tärisee tietokonetuolissaan yrittäen hillitä itsensä tai sitten kenelläkään ei ole mitään erityistä tietoa. Spekuloida voi kaikki, mutta käytännön kokeilu puuttuu.

Taitaa pieninkin koukkulava olla hieman ylimitoitettu aseelle, joka ampumakunnossa painaa n 0,3t. Sopivalla vivulla tuon kampeaa miehistö alas/ylös käsinkin. A-tarvikkeita on turha tiputella alas taas käsin nostettavaksi.

Samoin k.auto, joka kantaa tyhjänäkin 1-2t painavan lavan kuormineen ja nostolaitteinee muodostuu turhan isoksi. Toki alle 2t omapainoinen lava on ainevahvuudeltaan jotain 3-4mm ja rupeaa tarjoamaan jo suojaakin.

Mieluummin esim. joku jenkki pickup kantamaan perästä keikautettavaa 120mm heitintä, 40lks ja 4-5 hengen miehistöä. Tai vaikka Sisun pickup niin pysyy kotimaisempana ja suojaisempana. Putkiksi kelpaa hyvin nykyiset vedettävät 120mm heittimet. INU, tietokone, pari radiota ja hydrauliikkaa mukaan, niin tas toimintakin on ketterää. Luulisi että liikkeestä 1-2min lauval ja ampu:sta alle 15s liikkeelle onnistuu. Jonkun pitää toki kehittää tiellä ampumiseen soveltuva köykäinen vastin, että homma toimii...

122h63 voisi olla sopivampi värkki koukkulava-asennukseen.
 
Taitaa pieninkin koukkulava olla hieman ylimitoitettu aseelle, joka ampumakunnossa painaa n 0,3t. Sopivalla vivulla tuon kampeaa miehistö alas/ylös käsinkin. A-tarvikkeita on turha tiputella alas taas käsin nostettavaksi.

Samoin k.auto, joka kantaa tyhjänäkin 1-2t painavan lavan kuormineen ja nostolaitteinee muodostuu turhan isoksi. Toki alle 2t omapainoinen lava on ainevahvuudeltaan jotain 3-4mm ja rupeaa tarjoamaan jo suojaakin.

Mieluummin esim. joku jenkki pickup kantamaan perästä keikautettavaa 120mm heitintä, 40lks ja 4-5 hengen miehistöä. Tai vaikka Sisun pickup niin pysyy kotimaisempana ja suojaisempana. Putkiksi kelpaa hyvin nykyiset vedettävät 120mm heittimet. INU, tietokone, pari radiota ja hydrauliikkaa mukaan, niin tas toimintakin on ketterää. Luulisi että liikkeestä 1-2min lauval ja ampu:sta alle 15s liikkeelle onnistuu. Jonkun pitää toki kehittää tiellä ampumiseen soveltuva köykäinen vastin, että homma toimii...

122h63 voisi olla sopivampi värkki koukkulava-asennukseen.

Entä mitä mieltä olit tuosta perävaunu ideasta?
 
Miksei samanlainen systeemi kuin tämä pohjoiselle valmiusprikaatillekin joskus kaavailtu neliputkinen heitin? Tai jotain vikaa siinä vissiin oli kun ei hankittukaan :D


1382411824_3-jpg.614921

1382411791_2-jpg.614913

1382411920_4.jpg
 
Miksei samanlainen systeemi kuin tämä pohjoiselle valmiusprikaatillekin joskus kaavailtu neliputkinen heitin? Tai jotain vikaa siinä vissiin oli kun ei hankittukaan :D

Noista on ollut juttua aikaisemminkin ja muistan tuoneeni esille kaksi ongelmaa noissa. Ensimmäinen on se, että tuolla lavalla mahtuu käytännössä toimimaan korkeintaan kaksi lataajaa ja putkia on neljä. Toinen on se, että tuollainen systeemi oikein pyytää kaksoislatauksia tapahtuvaksi. Tämä siis siksi, että ennen pitkää lataajalla unohtuu se missä oli menossa ja lataa saman putken kahdesti.
 
Onko konseptissa jotain sellaista vikaa, mikä estäisi jatkotoimitukset vai onko Nasu poistunut jo peruuttamattomasti Patrian tuotevalikoimista?
Eiköhän noiden valmistamisen osalta ole alihankintaketjut niin muumion pölyssä, että markkinoilta puuttuvien komponenttien takia joutuisi suunnittelemaan uusiksi. Sitten saattaa olla myös erinäiset standardien vaatimukset nousseet.
 
Tuliasemamittaukset TALIN:lla eivät kestä kuin hetken ja yhdensuuntainen viuhka suuntakehämenetelmällä vie hyvin koulutetulta joukolta vain muutamia minuutteja vaikka perussuuntia olisi useampiakin.

Minulle on syntynyt käsitys, että ihan perinteisen heittimistön kykyä lähteä asemasta (joka siis on tärkeintä vastatykistötoiminnan vaikutuksen välttämiseksi) on vähätelty. Väitän, että mikäli harjoittelisimme rauhan aikana ensisijaisesti sitä, että tuliasemasta ammutaan ajallisesti enintään muutama minuutti ja sen jälkeen lähdettäisiin mahdollisimman nopeasti ns. hippa livoon tulisi moni hämmästymään.

On nimittäin niin, että kootussa ryhmityksessä em. kaltaista toimintaa harjoittavalla tulijoukkueella (3 X 120 KRH) ei olisi pois lavalta/vas. muuta kuin ase, ammuksen poistin (ns. kätilö), kiinnityspisteseiväs, ja tuliasemapuhelimet. Ampumatarvikkeet myös tietysti mutta niitähän ei enää kuormata takaisin. Parikaapelia maassa riittää, sitä ei tarvitse kelata takaisin tällaisessa tapauksessa. Kaiken sorttiset työkalut joutavat olemaan valmiiksi ajoneuvoissa, samoin suuntakehäkin sillä mikäli jotain ongelmia tulitoiminnan aikana tulee jää kyseinen heitin vain pois tulitoiminnasta ja se siitä.

Miksi näin ei sitten tehdä rauhan ajan ammunnoissa? Tarina olisi pitkä joten se pitää jättää kertomatta, suurena syynä on kuitenkin varomääräysten, tuettavan joukon taistelutekniikan ja ennenkaikkea luutuneisuuden.

Tuliasemaralli oli toki tuttu harjoitus raskaalla 90-luvun alussa. Ei asemiin menossa ja poislähdössä kauaa mennyt. Kovia ei toki ammuttu mutta iskun ampuminen ei kauaa olisi vienyt.

Tätä varten mittausryhmä juoksi pitkin ja poikin siirtämässä perussuuntaa ja esivalmistelemassa potentiaalisia tuliasemia. Annoimme kertoa itsellemme että 2-3 valmista väistöasemaa pitäisi olla tosipaikassa. Mittausryhmällä ei liioin siis ollut vapaa-aikaa.

Mutta se, miten kauan tuota ravaamista tosipaikassa jaksaisi porukka tehdä on sitten toinen asia. Ja myös se tosiasia, että liike paljastaa on oma ongelmansa. Ja tein päällä kulkeva auto ei kauaa hekon kanssa juhli. Toisaalta ei hekolla ole aivan niin helppo myöskään osua siihen autoon varsinkaan kapeilla metsäteillä.

Puolensa kaikessa. Siksi en ole niin suuri jatkuvan siirtymisen ystävä kuin monet muut.
 
Hölmö kysymys koska en ole tykistön/heittimistön tai minkään muunkaan asiantuntija. Moderneissa asejärjestelmissä esim AMOS on siis joka ajoneuvossa paikannuslaite esim TALIN? Ei niin moderneihin järjestelmiin kuuluu X määrä paikannusajoneuvoja joilla sama homma tehdään? Esim vaikka MTLBV+120 Krh tulijoukkueen jossain ajoneuvossa on TALIN?
 
Tätä varten mittausryhmä juoksi pitkin ja poikin siirtämässä perussuuntaa ja esivalmistelemassa potentiaalisia tuliasemia. Annoimme kertoa itsellemme että 2-3 valmista väistöasemaa pitäisi olla tosipaikassa. Mittausryhmällä ei liioin siis ollut vapaa-aikaa.

Mutta se, miten kauan tuota ravaamista tosipaikassa jaksaisi porukka tehdä on sitten toinen asia.

Nykyisillä välineillä homma hoituu erittäin paljon nopeammin, erittäin paljon varmemmin ja erittäin paljon helpommin.

Maalinpaikannuslaite ja hyrräsuuntakehä tuottaa muutamassa minuutissa peruspisteelle tarkan suunnan, TALIN sen lisäksi vielä koordinaatitkin. Kysymys on aivan kertakaikkisen erilaisesta touhusta kuin suuntakehämittaus jota kuvasit varsin onnistuneesti.

Lisäksi on otettava huomioon, että suurimmassa osassa tapauksista tuliasemat ehditään mittaamaan jo hyvissä ajoin ennenkuin niihin ajetaan. Aina ei tietysti ole niin.

Kun nykyisten asevelvollisten, niin ressujen, varusmiesten kuin kapiaistenkin kuntoa katsoo voi olla varma että kovin pitkäkestoista sotatoimea ei kannata suunnitella jos toiminnan intensiteetti poikkeaa kovasti istumisesta.
 
Hyvin vanhasta esityksestä:
1578070381460.png
Eli jos joku menisi ostamaan 20 vuotta vanhaa automallia uusiotuotantona ja vain kourallista, tulisikohan tarjouksia?;)
 
Hölmö kysymys koska en ole tykistön/heittimistön tai minkään muunkaan asiantuntija. Moderneissa asejärjestelmissä esim AMOS on siis joka ajoneuvossa paikannuslaite esim TALIN? Ei niin moderneihin järjestelmiin kuuluu X määrä paikannusajoneuvoja joilla sama homma tehdään? Esim vaikka MTLBV+120 Krh tulijoukkueen jossain ajoneuvossa on TALIN?

Ei ole, tuliasemaryhmän ällissä on. Se ajaa jokaisen tuliaseman läpi, välittää ampumakalotista pilkistävän TALIN:n prisman kautta suuntakehälle jolla puolestaan mitataan suunnat kiinnityspisteisiin (ns. pilkkoihin).

Keskimmäisen heittimen etäisyys peruspisteestä (jossa suuntakehä siis on) on mitattu, nyt sinne saadaan suuntakin ja näin lasketaan po. heittimen koordinaatit. Muiden heittimien suunta ja etäisyys keskimmäisestä tiedetään joten kun keskimmäisen koordinaatit ovat selvillä saadaan muutkin laskettua.

Kun TASR on saanut suunnat pilkkoihin ja keskimmäiselle torvelle ottaa se SK:n matkaansa ja painuu seuraaviin tuliasemiin. Nokka ei pitkään tuhise.
 
Back
Top