Lisäksi ei ole kaiketi kovinkaan helposti ympäriampuva. Massaa näyttäisi olevan reilusti enemmän kuin 120 krh 92:lla.Toinen varjopuoli on tulinopeus. Meidän sileäputkisilla 120mm tulinopeus on se 12 laukausta minuutissa, näillä vähemmän.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Lisäksi ei ole kaiketi kovinkaan helposti ympäriampuva. Massaa näyttäisi olevan reilusti enemmän kuin 120 krh 92:lla.Toinen varjopuoli on tulinopeus. Meidän sileäputkisilla 120mm tulinopeus on se 12 laukausta minuutissa, näillä vähemmän.
Millähän ilveellä tuon kranun saa tiiviiksi rihlatussa putkessa? Tykin kranaatissahan on pehmeästä metsllista tehty johtorengas, johon muotoutuu urat rihlojen kohdalle ja ruuripaine ei pääse purkautumaan johtorenkaan ohi.
Kranaatti työnnetään rihloja vasten lataustangolla käsin tai koneellisesti.
Heittimessä johtorengas tiivistyy sileää putken sisäpintaa vasten pienellä välyksellä, jolloin kranaatti liukuu putkeen omalla painollaan.
Jos rihlat olisi, niin miten paketista saadaan tiivis ja silti niin väljä, että kranaatti liukuu putkessa? Rihlojen täytyisi kiitenkin olla niin tiiviissä kontaktissa, että kranaatti lähtee pyörimään.
Videolla kranaateissa näytti olevan punainen muovisen näköinen rengas. Olisiko tuojonkinlainen tiivistysrengas?
Tosi outo vehje
Vain jenkki kehittää muuttuva-akselistoisen vetoauton sen sijaan, että vaihtaisi vetoauton malliin, jossa kapeampi raideleveys.Vetoauto maksaa maltaita muuttuvan akselileveyden vuoksi, joka piti tehdä, jotta ajoneuvo mahtuu V-22 Osprey VSTOL- koneen lastiruumaan.
The MWS 120 Ragnarok grenade launcher is mounted on a trailer which makes moving easily. Lorns Harald Bakstad (right) from FFI, Mauri Kuru from Nammo and Jarle Maaren from Rheinmetall Norge are standing on top of the trailer. Photo: FFI
Sen verran niiaa kun ammutaan, että mikä mahtaa olla peräkärryn elinikä Ehkä itse olisin käyttänyt kaksi akselista telikärryä.No nyt. Amarokin persiissä peräkärri-krh Norjasta.
Bombekasteren får sin renessanse
Bombekastere – er ikke det litt første verdenskrig? En demonstrasjon på Rena viser at den velkjente våpenteknologien kan bety mye også i et moderne forsvar. Det skal bare noen enkle grep til.www.ffi.no
Pari kpl protomallia Ukrainaan asap niin ampuvat noista lastentaudit pois ja tulee muutama A4 liuska aitoja kehitys ehdotuksia jonka jälkeen on melkoisen valmis tuote.Sen verran niiaa kun ammutaan, että mikä mahtaa olla peräkärryn elinikä Ehkä itse olisin käyttänyt kaksi akselista telikärryä.
Ei olisi ollenkaan hullumpi idea.Pari kpl promallia Ukrainaan asap niin ampuvat noista lastentaudit pois ja tulee muutama A4 liuska aitoja kehitys ehdotuksia jonka jälkeen on melkoisen valmis tuote.
Hieno kyllä, mutta vähän tulee mieleen etteikö tuossa yhdistyisi vedettävän ja torniheittimen huonot puolet: sähköinen suuntaus, joustokoneisto ja perävaunun hydraulisesti tms. maahan painettava aluslevy ovat erityistä huoltoa vaativia ns. "herkempiä" mekanismeja. Tuon vastapainoksi ei kuitenkaan saada MRSI:tä tai merkittävästi nopeampaa asemasta poistumista verrattuna hyvin harjoitetun 120 KRH 92-ryhmän suoritukseen. Ehkä tuo kuitenkin toimii hyvin pienemmällä porukalla kuin perinneversio?No nyt. Amarokin persiissä peräkärri-krh Norjasta.
Bombekasteren får sin renessanse
Bombekastere – er ikke det litt første verdenskrig? En demonstrasjon på Rena viser at den velkjente våpenteknologien kan bety mye også i et moderne forsvar. Det skal bare noen enkle grep til.www.ffi.no
Hieno kyllä, mutta vähän tulee mieleen etteikö tuossa yhdistyisi vedettävän ja torniheittimen huonot puolet: sähköinen suuntaus, joustokoneisto ja perävaunun hydraulisesti tms. maahan painettava aluslevy ovat erityistä huoltoa vaativia ns. "herkempiä" mekanismeja. Tuon vastapainoksi ei kuitenkaan saada MRSI:tä tai merkittävästi nopeampaa asemasta poistumista verrattuna hyvin harjoitetun 120 KRH 92-ryhmän suoritukseen. Ehkä tuo kuitenkin toimii hyvin pienemmällä porukalla kuin perinneversio?
Suomalainen raskas heitinhän ei laukea itsestään kranaatin tippuessa putkeen. Se laukaistaan laukaisunarulla, kuin tykki. Eli MRSI manuaalisella latauksella, mutta automatisoidulla suuntauksella ja laukaisulla luulisi olevan mahdollinen. Olen nähnyt austraalialaisten ampuvan kahden kranaatin ryöppyjä videolla täysin manuaalisella M777 tykillä, jolla on paljon huonompi tulinopeus, kuin raskaalla KRH:lla.Kai tuolla MRSI:n saa aikaiseksi? Eihän se automaattilatausta vaadi, kai? Kun suuntaus on kuitenkin sähköllä ja tietokonekin on mukana, niin kai se voi opastaa miehistöä?
Tietokone: "Valmistellaan kolme kranaattia panoksilla 4, 3 ja 2. Ammunta aloitetaan isoimmalla panoksella ja edetään kohti pienintä."
Käyttäjä: "Valmis".
Tietokone: "Pudota!"
Kranaatti: "Whiuu!"
Tietokone [säätää koroa]: "Viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi, pudota!"
Kranaatti: "Whiuu!"
Tietokone [säätää koroa]: "Neljä, kolme, kaksi, yksi, pudota!"
Kranaatti: "Whiuu!"
Rheinmetall expands 120 mm mortar capability
Rheinmetall Norway has developed to the prototype stage its MWS 120 Ragnarok 120 mm turntable mounted mortar system.www.janes.com
Taitaa riippua ihan asetuksesta tuo lauleaako krh narusta vai putoduksesta. Käsittääkseni ainakin heittimistä molemmat vaihtoehdot.Suomalainen raskas heitinhän ei laukea itsestään kranaatin tippuessa putkeen. Se laukaistaan laukaisunarulla, kuin tykki. Eli MRSI manuaalisella latauksella, mutta automatisoidulla suuntauksella ja laukaisulla luulisi olevan mahdollinen. Olen nähnyt austraalialaisten ampuvan kahden kranaatin ryöppyjä videolla täysin manuaalisella M777 tykillä, jolla on paljon huonompi tulinopeus, kuin raskaalla KRH:lla.
Sen verran niiaa kun ammutaan, että mikä mahtaa olla peräkärryn elinikä Ehkä itse olisin käyttänyt kaksi akselista telikärryä.
Rauhan aikana vedetään narusta. Kalustopakissa on kiinteä pohjaiskuri/-piikki tositilanteeseen. Ainakin minun aikoina oli näin.Suomalainen raskas heitinhän ei laukea itsestään kranaatin tippuessa putkeen. Se laukaistaan laukaisunarulla, kuin tykki. Eli MRSI manuaalisella latauksella, mutta automatisoidulla suuntauksella ja laukaisulla luulisi olevan mahdollinen. Olen nähnyt austraalialaisten ampuvan kahden kranaatin ryöppyjä videolla täysin manuaalisella M777 tykillä, jolla on paljon huonompi tulinopeus, kuin raskaalla KRH:lla.
Oma kokemus heittimistä rajoittuu vierestä katsomiseen ja tulen johtamiseen. Mutta pointtiinihan tuo ei vaikuta. Kunhan laukaisunarun käyttö on mahdollista, voidaan heittimen laukaisj automatisoida eikä se ole riippuvainen tarkasta kranaatin putkeen pudotushetkestä.Rauhan aikana vedetään narusta. Kalustopakissa on kiinteä pohjaiskuri/-piikki tositilanteeseen. Ainakin minun aikoina oli näin.
Vaikea sanoa, kun meillä ei vastaavaa tehty naruilla. Ei täyttöä eikä tyhjennystä. Kranaatti poistettiin irroittamalla putki vastimesta, ja kippaamalla perä ylös. Yksi ottaa kranaatin vastaan siten että peukalohangassa aukko. Joten sytyttimen kärki ei osu mihinkään.Nyt ei mennyt ihan Ylen kuvateksti kohdilleen. Tainnut pojilla unohtua peruspanos tai paskalaatuinen kranaatti jäänyt putkeen, kun on jouduttu käyttämään ammuksen poistinta M76. Jos jotain laukeamatonta neuvostokranaattia poistavat, niin saattaahan tuossa vähän jännittääkin.