Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Edelleen Ukrainaketjusta ja TDA 120 mm rihlatusta heittimestä:
Millähän ilveellä tuon kranun saa tiiviiksi rihlatussa putkessa? Tykin kranaatissahan on pehmeästä metsllista tehty johtorengas, johon muotoutuu urat rihlojen kohdalle ja ruuripaine ei pääse purkautumaan johtorenkaan ohi.

Kranaatti työnnetään rihloja vasten lataustangolla käsin tai koneellisesti.

Heittimessä johtorengas tiivistyy sileää putken sisäpintaa vasten pienellä välyksellä, jolloin kranaatti liukuu putkeen omalla painollaan.

Jos rihlat olisi, niin miten paketista saadaan tiivis ja silti niin väljä, että kranaatti liukuu putkessa? Rihlojen täytyisi kiitenkin olla niin tiiviissä kontaktissa, että kranaatti lähtee pyörimään.

Videolla kranaateissa näytti olevan punainen muovisen näköinen rengas. Olisiko tuojonkinlainen tiivistysrengas?

Tosi outo vehje

Ammuksessa on valmiiksi uritettu tiivisterengas (johtorengas?), joka tiivistää riittävästi ja ohjaa (pyörittää) ammusta putkiaikana, mutta on riittävän väljä putkeen ladattaessa, jotta ammus putoaa putken pohjalle.
Tiivisterenkaan (Johtorenkaan?) pitää nojata ammuttaessa johtavalta reunaltaan putken rihloihin, toiselta reunalta (vapaalta reunalta) vuotaa ruutikaasu kuten tykillä ammuttaessakin putken suulla, kun johtorengas kuluu putkiaikana.
Arvelen, että "irtonaiselta" osalta näyttävä punainen rengas voisi olla jonkinmoinen kaksoislatauksen estoilmaisin. Se taitaa jäädä ladattaessa putken suulle "merkiksi". Ohessa kuva aiemmin linkatulta videolta kohdasta 3:40..., jossa näkyy, miten punainen rengas jää putken suulle ammuspudotuksen jälkeen. Fiksu idea, jos noin on. Voin olla väärässä.

Kuva1_TDA-rifled_mortar_round_red_string_1.png
Video:

Ei ole "outo vehje" vaan hyvin yleinen heitin, jota fransmannit ovat saaneet myytyä merkittävissä määrin itselleen, USA:aan, Japaniin ja muualle.
Ammuksessa on räjähdysainetta payload m~4,2 kg, joten vaikutusta/ ammus on maalipäässä enemmän kuin tavallisella, sileäputkisen heittimen ammuksilla, joilla r-täytön massa lienee ~(2,0...3,4) kg, esim. Nammon tuotteet 120 mm mortar HE (2,0 kg) ja HE ER (3,4 kg).
 
Viimeksi muokattu:
Vetoauto maksaa maltaita muuttuvan akselileveyden vuoksi, joka piti tehdä, jotta ajoneuvo mahtuu V-22 Osprey VSTOL- koneen lastiruumaan.
Vain jenkki kehittää muuttuva-akselistoisen vetoauton sen sijaan, että vaihtaisi vetoauton malliin, jossa kapeampi raideleveys.
 
No nyt. Amarokin persiissä peräkärri-krh Norjasta.

a_bombekaster_IMG_4600.jpg

The MWS 120 Ragnarok grenade launcher is mounted on a trailer which makes moving easily. Lorns Harald Bakstad (right) from FFI, Mauri Kuru from Nammo and Jarle Maaren from Rheinmetall Norge are standing on top of the trailer. Photo: FFI
 
Viimeksi muokattu:
^Kuvan yleisössä on hämmästyttävän paljon vihreitä, kohteliaita miehiä. Ja vain yksi maastopukuinen. :p

Mutta nyt voidaankin lopettaa keskustelu, pitäisikö KRH-käyttöön hankkia Sisu GTP:t. Ei tarvi, pick-up riittää! :giggle:
 
No nyt. Amarokin persiissä peräkärri-krh Norjasta.

a_bombekaster_IMG_4600.jpg


Sen verran niiaa kun ammutaan, että mikä mahtaa olla peräkärryn elinikä :D Ehkä itse olisin käyttänyt kaksi akselista telikärryä.
 
Pari kpl promallia Ukrainaan asap niin ampuvat noista lastentaudit pois ja tulee muutama A4 liuska aitoja kehitys ehdotuksia jonka jälkeen on melkoisen valmis tuote.
Ei olisi ollenkaan hullumpi idea.
 
No nyt. Amarokin persiissä peräkärri-krh Norjasta.

a_bombekaster_IMG_4600.jpg


Hieno kyllä, mutta vähän tulee mieleen etteikö tuossa yhdistyisi vedettävän ja torniheittimen huonot puolet: sähköinen suuntaus, joustokoneisto ja perävaunun hydraulisesti tms. maahan painettava aluslevy ovat erityistä huoltoa vaativia ns. "herkempiä" mekanismeja. Tuon vastapainoksi ei kuitenkaan saada MRSI:tä tai merkittävästi nopeampaa asemasta poistumista verrattuna hyvin harjoitetun 120 KRH 92-ryhmän suoritukseen. Ehkä tuo kuitenkin toimii hyvin pienemmällä porukalla kuin perinneversio?
 
Hieno kyllä, mutta vähän tulee mieleen etteikö tuossa yhdistyisi vedettävän ja torniheittimen huonot puolet: sähköinen suuntaus, joustokoneisto ja perävaunun hydraulisesti tms. maahan painettava aluslevy ovat erityistä huoltoa vaativia ns. "herkempiä" mekanismeja. Tuon vastapainoksi ei kuitenkaan saada MRSI:tä tai merkittävästi nopeampaa asemasta poistumista verrattuna hyvin harjoitetun 120 KRH 92-ryhmän suoritukseen. Ehkä tuo kuitenkin toimii hyvin pienemmällä porukalla kuin perinneversio?

Kai tuolla MRSI:n saa aikaiseksi? Eihän se automaattilatausta vaadi, kai? Kun suuntaus on kuitenkin sähköllä ja tietokonekin on mukana, niin kai se voi opastaa miehistöä?

Tietokone: "Valmistellaan kolme kranaattia panoksilla 4, 3 ja 2. Ammunta aloitetaan isoimmalla panoksella ja edetään kohti pienintä."
Käyttäjä: "Valmis".
Tietokone: "Pudota!"
Kranaatti: "Whiuu!"
Tietokone [säätää koroa]: "Viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi, pudota!"
Kranaatti: "Whiuu!"
Tietokone [säätää koroa]: "Neljä, kolme, kaksi, yksi, pudota!"
Kranaatti: "Whiuu!"

fg_2413576-idr-639.jpg


 
Kai tuolla MRSI:n saa aikaiseksi? Eihän se automaattilatausta vaadi, kai? Kun suuntaus on kuitenkin sähköllä ja tietokonekin on mukana, niin kai se voi opastaa miehistöä?

Tietokone: "Valmistellaan kolme kranaattia panoksilla 4, 3 ja 2. Ammunta aloitetaan isoimmalla panoksella ja edetään kohti pienintä."
Käyttäjä: "Valmis".
Tietokone: "Pudota!"
Kranaatti: "Whiuu!"
Tietokone [säätää koroa]: "Viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi, pudota!"
Kranaatti: "Whiuu!"
Tietokone [säätää koroa]: "Neljä, kolme, kaksi, yksi, pudota!"
Kranaatti: "Whiuu!"

fg_2413576-idr-639.jpg


Suomalainen raskas heitinhän ei laukea itsestään kranaatin tippuessa putkeen. Se laukaistaan laukaisunarulla, kuin tykki. Eli MRSI manuaalisella latauksella, mutta automatisoidulla suuntauksella ja laukaisulla luulisi olevan mahdollinen. Olen nähnyt austraalialaisten ampuvan kahden kranaatin ryöppyjä videolla täysin manuaalisella M777 tykillä, jolla on paljon huonompi tulinopeus, kuin raskaalla KRH:lla.
 
Suomalainen raskas heitinhän ei laukea itsestään kranaatin tippuessa putkeen. Se laukaistaan laukaisunarulla, kuin tykki. Eli MRSI manuaalisella latauksella, mutta automatisoidulla suuntauksella ja laukaisulla luulisi olevan mahdollinen. Olen nähnyt austraalialaisten ampuvan kahden kranaatin ryöppyjä videolla täysin manuaalisella M777 tykillä, jolla on paljon huonompi tulinopeus, kuin raskaalla KRH:lla.
Taitaa riippua ihan asetuksesta tuo lauleaako krh narusta vai putoduksesta. Käsittääkseni ainakin heittimistä molemmat vaihtoehdot.
 
Onko tuossa (kärry-krh) valokuvassa oikealla m05 -pukuinen mieshenkilö? Nammoltakin suomalaisedustaja matkassa, liekkö vanha foorumitietäjä :D

Onko kärry-krh tavallaan perusideana teka-krh:sta jatkojalostettu, jossa uutta tekniikkaa lähinnä sähköinen ohjaus/suuntaus? Putki näyttää olevan jarrullinen kylläkin, tekasta vissiin ammutaan ihan jäykällä heittimellä?

Sen verran niiaa kun ammutaan, että mikä mahtaa olla peräkärryn elinikä :D Ehkä itse olisin käyttänyt kaksi akselista telikärryä.

Onhan siellä kärryn pohjassa joku vastin. Niiaa kuitenkin melkoisesti, ehkä tuo vastin on jotenkin jousitettu.

1676383306601.png
 
Suomalainen raskas heitinhän ei laukea itsestään kranaatin tippuessa putkeen. Se laukaistaan laukaisunarulla, kuin tykki. Eli MRSI manuaalisella latauksella, mutta automatisoidulla suuntauksella ja laukaisulla luulisi olevan mahdollinen. Olen nähnyt austraalialaisten ampuvan kahden kranaatin ryöppyjä videolla täysin manuaalisella M777 tykillä, jolla on paljon huonompi tulinopeus, kuin raskaalla KRH:lla.
Rauhan aikana vedetään narusta. Kalustopakissa on kiinteä pohjaiskuri/-piikki tositilanteeseen. Ainakin minun aikoina oli näin.
 
Rauhan aikana vedetään narusta. Kalustopakissa on kiinteä pohjaiskuri/-piikki tositilanteeseen. Ainakin minun aikoina oli näin.
Oma kokemus heittimistä rajoittuu vierestä katsomiseen ja tulen johtamiseen. Mutta pointtiinihan tuo ei vaikuta. Kunhan laukaisunarun käyttö on mahdollista, voidaan heittimen laukaisj automatisoida eikä se ole riippuvainen tarkasta kranaatin putkeen pudotushetkestä.
 
Nyt ei mennyt ihan Ylen kuvateksti kohdilleen. Tainnut pojilla unohtua peruspanos tai paskalaatuinen kranaatti jäänyt putkeen, kun on jouduttu käyttämään ammuksen poistinta M76. Jos jotain laukeamatonta neuvostokranaattia poistavat, niin saattaahan tuossa vähän jännittääkin.
 

Liitteet

  • 8B1922EB-AC0D-4443-9103-24BD5FFF984E.jpeg
    8B1922EB-AC0D-4443-9103-24BD5FFF984E.jpeg
    152.3 KB · Luettu: 85
Herättääkö tämä ajatuksia? Heittimiä lisätty joihinkin SA-joukkoihin vai perustettu kokonaan uusia joukkoja/vanhoja herätetty takaisin henkiin :unsure:
Lisääntynyt 124kpl määrä tarkoittaisi karkeasti 13 uutta jv pataljoonan KrhK (9heitintä/komp.) tai 20 TorK (6heitintä), täysin tasanhan tuo ei jaollisesti mene 3-aseen joukkueiden kanssa.
Maakuntajoukoissa ei pitäisi raskaita heittimiä olla.


"PÄÄOSA Suomen ilmoittamasta Maavoimien raskaiden aseiden kasvusta koskee 120 millimetrin kranaatinheittimiä.
Puolustusvoimat on ilmoittanut niiden määräksi vuosikausia tasan 698 kappaletta. Tuoreessa ilmoituksessa määrän ilmoitetaan kasvaneen yllättäen 822:een."

"Tykistön putkien lukumäärän kasvu viittaakin siihen, että Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatiota on muutettu Ukrainan sodan aikana siten, että Maavoimien raskaiden kranaatinheitinten ja 155 millimetrin tykkien lukumäärää on lisätty."


 
Viimeksi muokattu:
Nyt ei mennyt ihan Ylen kuvateksti kohdilleen. Tainnut pojilla unohtua peruspanos tai paskalaatuinen kranaatti jäänyt putkeen, kun on jouduttu käyttämään ammuksen poistinta M76. Jos jotain laukeamatonta neuvostokranaattia poistavat, niin saattaahan tuossa vähän jännittääkin.
Vaikea sanoa, kun meillä ei vastaavaa tehty naruilla. Ei täyttöä eikä tyhjennystä. Kranaatti poistettiin irroittamalla putki vastimesta, ja kippaamalla perä ylös. Yksi ottaa kranaatin vastaan siten että peukalohangassa aukko. Joten sytyttimen kärki ei osu mihinkään.
 
Back
Top