Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Norjalaisten käyttämät brittiläiset heittimet eli L16 tulivat niissä mukana, ja ne saivat kotimaisen nimikeen 81 KRH 13 (tämäkin Palokankaan mukaan). Ilmeisesti päätyivät varastoon.

Mahtavatkohan olla edelleenkin varastossa? Etteivät vain ole oudosti hävinneet kirjanpidosta viimeisen vuoden aikana?
 
Aikoinaan varusmiespalveluksen harjoituksissa kuuli ns. sivukorvalla kun kouluttajat puhuivat keskenään että epäsuora olisi vienyt milloin kummankin harjoituksen osapuolen. Havainnot taisivat jäädä vähemmälle varusmiesten suuntaan. Kenties ettei realisoida liikaa tilannetta.
Jossain Ukrainan sodan artikkelissa oli, että venäläisten heittimet olisi aiheuttaneet heille isoimmat tappiot. Tyynenmeren sodasta oli arvio, että yli 50% jenkkien jalkaväen tappioista olisi aiheuttanut japsien 54mm nakut, joita oli paljon käytössä.

Heitin on tehokkain suojaamatonta vihollista vastaan. Murkula tippuu suoraan kohti maata ja sirpaleet lentävät tasaisesti eri suuntiin. Sirpaletta per kilo tai per euro saa tehokkaasti.

Tykistöllä taas saa pitkää kantamaa ja vaikutusta kaivautunutta vihollista vastaan. Täydentävät toisiaan.
 
Jossain Ukrainan sodan artikkelissa oli, että venäläisten heittimet olisi aiheuttaneet heille isoimmat tappiot. Tyynenmeren sodasta oli arvio, että yli 50% jenkkien jalkaväen tappioista olisi aiheuttanut japsien 54mm nakut, joita oli paljon käytössä.

Heitin on tehokkain suojaamatonta vihollista vastaan. Murkula tippuu suoraan kohti maata ja sirpaleet lentävät tasaisesti eri suuntiin. Sirpaletta per kilo tai per euro saa tehokkaasti.

Tykistöllä taas saa pitkää kantamaa ja vaikutusta kaivautunutta vihollista vastaan. Täydentävät toisiaan.
Tuttua juttua heittimien ja tykistön käyttötarkoitukset. Niiden välinen ns kilpailu on turhaa kun ominaisuudet ja käyttö on erinlaista. Koskee myös esim. eri heitin kaliibereja keskenään.

Toki jos olisi jostain syystä pakko valita vedettävästä kalustosta heitin vai tykki niin itse suosin heittimiä. Käsittely nopeus ja ampuma kulmat.


Kaipailisin kyllä heittimille edes pieniä määriä ns. älypaukkuja (strix ja mitä näitä nyt on) niin tämä mahdollistaisi paremmin erikoisoperaatiot. Varsinkin kun mönkijöiden ja muiden vastaavien kalustomäärä on ihan siviili puolella nousussa niin kalustoa riittäisi.
 
Jossain Ukrainan sodan artikkelissa oli, että venäläisten heittimet olisi aiheuttaneet heille isoimmat tappiot. Tyynenmeren sodasta oli arvio, että yli 50% jenkkien jalkaväen tappioista olisi aiheuttanut japsien 54mm nakut, joita oli paljon käytössä.

Ja Normandian maihinnousun jälkeen suurin osa jenkkien tappioista (tai mahdollisesti liittoutuneiden tappioista yleensä) suurin osa tuli saksalaisten 80 millin heittimistä.
 
Saksalaisessa Soldat&Technik-lehdessä pvm 29.03.23 julkaistu laaja artikkeli 120 mm Nemo-Boxer kranaatinheitinvaunun kehittämisestä saksalais-suomalaisena yhteistyönä Krauss-Maffei Wegmann (KMW) ja Patria konsernin välillä. Tässä järjestelmässä on 120 mm Nemo asennettu Bundeswehrin käytössä olevaan panssaroituun 8x8 Boxer miehistökuljetusvaunuun (Standard Boxer Fahrmodul). Mainittakoon, että KMW valmistaa mm. Leopard-2 taistelupanssarivaunuja, 155 mm PzH 2000 telahaupitseja, Gepard it-vaunuja, Boxer- ja ATF Dingo miehistönkuljetusvaunuja ym.

Artikkelin mukaan Ukrainan sota on osoittanut uudelleen kranaatinheittimistön suuren merkityksen osana epäsuoran tulen järjestelmiä, sillä on eri asejärjestelmistä ehkä kaikkein edullisin "kustannus-vaikutus" suhde. Altegrabowin ampuma-alueella tätä, vain muutamassa kuukaudessa kehitettyä järjestelmää testattiin ja koeammuttiin eri tulikomennoilla: Suoralla suuntauksella, MRSI-menetelmällä (Multiple Round Simultaneous Impact "yhdellä putkella useita laukauksia samaan aikaan yhdessä maalissa") sekä tulittaminen liikkessä. Ammunnoissa käytettiin norjalaisen ammusvalmistajan Nammon 120 mm kranaatteja, jotka varustettiin saksalaisilla Junghans Defencen iskusytyttymillä.
Artikkeli on laaja ja suurelta osin maksumuurin takana...Merkittävää on kuutenkin se, että molemmat järjestelmät, i.e. Boxer ja 120 mm Nemo eivät ole mitään uutuksia, vaan ovat molemmat olleet markkinoilla jo pitkään. Nyt on yhteistyönä pystytty nopeasti yhdistämään Boxerin hyvä suojaus ja Nemon tulivoima - taustalla lienee molempien yritysten pyrkimys suuriin toimituslaajuksiin Euroopassa, yhteistyö tuo voimaa, synergiaa ja kustannustehokkuutta. Suomessa on Patria pitänyt melko pientä profiilia. Tuntuu siltä, ettei esim. Amos-järjestelmä ehkä ole enää Patrian konsernin kehitettävien asejärjestelmien listalla, mm. PV on pitänyt sitä liian kalliina.

Saksalainen kaavakuva ja esimerkki 120 mm Nemo-järjestelmän itsenäisestä tulitoiminnasta:
1. Maalitiedustelu, maalin etäisyyden ja koordinaattien määrittäminen, noin 15 sek.
2. Tulikomento suojaisesta tuliasemasta.
3. Siirtyminen tulenjohto/tarkkailu-asemaan tai maalialueen määrittäminen. Tämä juuri ennen iskemiä.
4. Vaikutusammunta, iskemien määrittäminen ja niiden vaikutus maalissa.
Asemanvaihto.

FB_IMG_1680210153758.jpg
 
Tuntuu siltä, ettei esim. Amos-järjestelmä ehkä ole enää Patrian konsernin kehitettävien asejärjestelmien listalla, mm. PV on pitänyt sitä liian kalliina.
Ei varmasti olekaan. AMOS on puoliksi hägglundsin. Ruotsalaisten kyky yhteistyöhön tässä asiassa mitattiin sillä, että ne nelisenkymmentä AMOS-CV:n runkoa makasivat vuosikausia varastossa ilman tornia kunnes väsäsivät niille ne suustaladattavat punaniska-amokset. Eli PV jäi AMOS:n ainoaksi käyttäjäksi koko maailmassa ja Patrialle tuote, jota se ei voi myydä. Koska hägglunds veisi puolet rahoista pistämättä tikkua ristiin myynnin vuoksi.

Patria puolestaan poisti AMOS:ta kaiken hägglundsin osuuden. Jäljelle jäi NEMO, jota on saatu vähän kaupaksikin ja esitellä ihan joka messuilla. Ehkä nyt sodan palattua Eurooppaan renkaanpotkijat löytävät rahapussinsakin?
 
Ymmärsinköhän nyt oikein, että tuossa on 60mm heitin, johon tehty ”sisäpiippu”, jolla voidaan ampua 40mm krkk:n kranaatteja. :unsure:
Koon puolesta se pienempi näyttää 50mm heittimeltä. Ei sen sisäputken kyljet ole sentin paksuisia, mikä tarvittaisiin 40mm ammuksien käyttöön 60mm heittimessä.
 
Koon puolesta se pienempi näyttää 50mm heittimeltä. Ei sen sisäputken kyljet ole sentin paksuisia, mikä tarvittaisiin 40mm ammuksien käyttöön 60mm heittimessä.

Jo minä mietin että milloin ne sotien aikaiset 50 milliset ilmaantuu kuvaan. Ilmeisesti niihin ei ole oikeanlaisia ammuksia missään varastossa.
 
Jo minä mietin että milloin ne sotien aikaiset 50 milliset ilmaantuu kuvaan. Ilmeisesti niihin ei ole oikeanlaisia ammuksia missään varastossa.
Niiden ammuksethan annettiin apuna jo sodan alussa, käsikranaateiksi muunnettuina. Mutta yleensäkin neukkujen 50mm heittimen ammukset ovat harvinaisuus, sillä Puna-Armeija luopui kyseisen asejärjestelmän hankinnoista jo kesken toisen maailmansodan havaittuaan sen tehottomaksi, sama havainto, jonka Suomi teki kaapatuista aseista.
 
Niiden ammuksethan annettiin apuna jo sodan alussa, käsikranaateiksi muunnettuina. Mutta yleensäkin neukkujen 50mm heittimen ammukset ovat harvinaisuus, sillä Puna-Armeija luopui kyseisen asejärjestelmän hankinnoista jo kesken toisen maailmansodan havaittuaan sen tehottomaksi, sama havainto, jonka Suomi teki kaapatuista aseista.
Tyypillistä perinteistä firman touhua, että ase todettiin tehottomaksi kohta 80 vuotta sitten, mutta kranaatit olivat vielä jemmassa ja uusiokäytössä. Hyvä niin, toimivaa ja edullisesti varastoitavaa ei kannatakaan hukata.
 
Suomalaiseen raskaaseen ollaan tyytyväisiä. Vähän pidempi koulutus olisi tarpeen, tuki ei ole kunnolla kiinni putkessa. Onko raskaan suuntain jotenkin monimutkaisempi kuin keveän, koska en oikein ymmärrä miten se muka monimutkainen on? Millainen tuo neukkusuuntain on?

 
Suomalaiseen raskaaseen ollaan tyytyväisiä. Vähän pidempi koulutus olisi tarpeen, tuki ei ole kunnolla kiinni putkessa. Onko raskaan suuntain jotenkin monimutkaisempi kuin keveän, koska en oikein ymmärrä miten se muka monimutkainen on? Millainen tuo neukkusuuntain on?

Kyllä noissa kuvissa on heittimessä kiinni Suomessa käytössä oleva suuntain (KRH SNT 35-72?). Kuvatekstien perusteella taitaa oikeasti tarkoittaa neukkulaista suuntakehää, eikä suuntainta.
Tuen panta on jo valmiiksi väärässä kohdassa putkea kiinni ja sitten ampuessa pääsee vielä liikkumaan.
Koulutustarvetta tosiaan olisi tämänkin osalta Ukrainassa.

Ja samaa suuntainta käytetään meillä niin 81mm kuin 120mm heittimissä.
 
Viimeksi muokattu:
Suomalaiseen raskaaseen ollaan tyytyväisiä. Vähän pidempi koulutus olisi tarpeen, tuki ei ole kunnolla kiinni putkessa. Onko raskaan suuntain jotenkin monimutkaisempi kuin keveän, koska en oikein ymmärrä miten se muka monimutkainen on? Millainen tuo neukkusuuntain on?


Kuten edellä sanottu, tuota suuntakehää ja suunnastamista varmaan tarkoittivat. Olisikohan ylipäätään haasteita riittävän tarkan suunnan saamisessa. Suuntakehä on itsessään ns. tyhmä suunnanvälityslaite, johon tarvitsee saada tarkka suunta jostain kohteesta, joka on mitattu. Esim. tähdet, aurinko tai sitten käytetään talinia, hyrräsuuntakehää, MPL tai vast. Voisin kuvitella, että tuossa on ongelmia, etenkään jos ei käsisuuntakehiä ole käytössä edes auttavan suunnan saamiseksi. Käsisuuntakehäkin on pätevä vielä alle 5km matkoille, jos on taitava käyttäjä. Todennäköinen virhe n. 5 piirua.

Oppia ja koulutusta tosiaan tarvitaan. Tuen väärän sijoittelun lisäksi vastimelle ei näytetä kaivettavan kunnon kuoppaa, mikä parantaisi vakautumista. Toisaalta voi olla että mustanmullan maassa tuo vakautuu melko helposti ilman kaivuutakin. Suomalaisilla voisi olla paljonkin annettavaa koulutuksessa.
 
Back
Top