Kranaatinheittimistö

[PstJermu]

Spanish Army Increases Ammunition Stocks with 17 000 120mm Mortar Munitions | Defense News August 2023 Global Security army industry | Defense Security global news industry army year 2023 | Archive News year

Spanish Army Increases Ammunition Stocks with 17 000 120mm Mortar Munitions

www.armyrecognition.com

 

[ES AM]

Strixissä oli ilmeisesti muutakin vikaa. Veeteeteen mukaan ne menivät säännönmukaisesti sivuun koeammunnoissa.




Suuntauksessa käytettävät miniatyyrirakettimoottorit kummastuttavat myös. Miksi ei käytetä siivekkeitä?

Bofors STRIX - Wikipedia

en.wikipedia.org

Mikä on tuo Deleted member 266 mainitsema mystinen "vastalevy"?
Liittyykö johonkin heittimien testailuun ja sittemmin hylätty juttu?

 

[J0h1F]

Mikä on tuo Deleted member 266 mainitsema mystinen "vastalevy"?
Liittyykö johonkin heittimien testailuun ja sittemmin hylätty juttu?

Vastimeksi tai vastinlevyksikin tuota on kutsuttu, siis se levy johon heittimen putki kiinnittyy. Voi olla, että Patrialla puhuvat siitä vastalevynä.

 

[ERAkko]

Vastimeksi tai vastinlevyksikin tuota on kutsuttu, siis se levy johon heittimen putki kiinnittyy. Voi olla, että Patrialla puhuvat siitä vastalevynä.

Snobbailua:
Suomeksi "vastin" (yleinen ase- ja asejärjestelmäopas, 2002, ss. 236,...,264 ) kuten viestissä on todettu.

Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas

www.doria.fi

Englanniksi "Base Plate" tai "Baseplate", josta ehkä on tullut Tampella-Vammas-Patria-termi "vastalevy", kun vientikauppoja on yritelty.

Mortar (weapon) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tiedä sitten, mitä valmistajan kotimaisen kielen osapiirustuksissa lukee osan nimenä?

 

[Huhta]

Toistan vain mitä meille kolmen pallon kapiainen asiasta sanoi heitinten kovapanosammunnassa. Tiedän, että luku on hyvin suuri tuollaiselle murikalle.

Lienee markoista puhunut.

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1696431051025920436

 

[Seppo Jyrkinen]

Krh onteloammuksilla

Kun pari-kolme heitintä ampuu minuutin aikana puolensataa kranaattia vaunun eteen, niin kuinka vaunu menettelee:
a) jatkaa viivasuoraan kranaattipölähdysten lävitse
b) alkaa väistellä, vaikka se mitätöikin alkuperäisen tehtävän

Ei tykistökään murehdi sitä, että ensimmäinen laaki ei osu, vaan mättää kranaatteja lisää niin paljon kuin putkista irtoaa. Heittimessä on myös se etu, että se ulottuu kilometrikaupalla sinkojen toimintamatkan ulkopuolelle. Eikä organisaatiokaavioon tule uutta laatikkoa.

Onko syytä siihen, miksi tällainen ei toimisi?

 

[Heikki]

Jos taikasauvan heilautuksella saat ne kranaatit luotua tyhjästä ja kuljetettua ampumapaikalle, eikä krh:ta tarvita muuhun toimintaan, niin mikäs siinä, silloin se ei ole mistään muusta pois.

 

[Pzgnrl]

Jos en väärin muista, niin veikkaisin Brandtin 60 mm ajoneuvo-krh:een löytyvän onteloitakin. Se ampuu käsittääkseni ihan normi krh-murkulaa (eli ei erikoismallia kuten AMOS/NEMO).

Unkarilaiset kehittivät 82 mm Vasilek-automaatti-krh:een ontelokranuja. Läpäisy ei ollut halkaisijaan suhteutettuna mikään kummoinen, ulkomuistista alle reilusti alle 200 mm luokkaa. 100 mm. Eli 10 mm enemmän kuin 40 mm krkk:n HEDP-ammus!

Molemmissa yhdistävä tekijä on se, että ne kehitettiin suora-ammuntakäyttöön.

Soviet 2B9M Vasilek self-loading mortar - Armament Research Services (ARES)

Ernő Lovass & N.R. Jenzen-Jones The 2B9M Vasilek (‘Cornflower’) is a muzzle or breech-loading, long recoil-operated automatic smoothbore medium mortar. It is a modernised, air-cooled version of the 2B9 water-cooled mortar, itself derived from the earlier F-82 automatic mortar. Development of the...

armamentresearch.com

 

[Huhta]

Niinpä. Tähän olisi teknologia ollut jo toisesta maailmansodasta asti jos olisi nähty järkeväksi. Kuitenkin tehokas panssarien tuhoaminen on vaatinut rypäleiden ja ohjautuvien ammusten kehittämisen.

En olisi niin varma.

1. HEAT-taistelukärjet tulivat käyttöön vasta toisen maailmansodan aikana (Wiki). Se oli siis aikansa huipputeknologiaa. Mielenkiintoisesti brittien ensimmäinen HEAT-sovellutus oli 1940 käyttöönotettu kiväärikranaatti(!). Lisäksi Neuvostoliitto otti käyttöön 1943 lentokoneesta massoittain tiputettavat muutaman kilogramman PTAB-pommit, joita käytettiin panssarintorjuntaan - kovasti samaa kokoluokkaa kuin 60-82 mm heittimen kranaatit.

2. Epäsuoran tulenjohto on kehittynyt huimasti ajanmittaan (Nenonen oli aikaansa edellä). Luultavasti myös heittimien mekaaninen tarkkuus on parantunut ajanmittaan.

3. Kranaatinheittimien asema organisaatiossa ja käyttöperiaatteet ovat olleet eri maissa erilaisia eri aikakausilla. Suomalaiset joukkuetason tulenjohtajat ja komppaniatason heittimet eivät liene maailman mittakaavassa mikään normi ja standardi.

4. Kuten totesit, rypäleammukset olisivat ehdottomasti parempi valinta, jos niitä olisi käytettävissä. Mutta kun ei ole, koska Dublinin sopimus. Tässä tilanteessa voisi olla fiksua miettiä kaikenlaisia korvikkeita avomielisesti eikä tukeutuen vanhaan ajatusmalliin, että joku olisi sen jo tehnyt, jos se olisi hyvä idea.

 

[Huhta]

Ainoa järkevä käyttötapaus tämmöiselle olisi tuhota paikallaan olevia panssaroituja ajoneuvoja, tulenjohto dronesta. Silloinkin osuma vaatisi mitä todennäköisemmin lukuisia kranaatteja.

Lähtökohtaisesti vaunut kuitenkin hyödyntävät liikettä, joten hankalaksi menee. Se, että tuliyksikkö yrittää epätoivoisesti saada osumaa liikkuvaan vaunuun, rasittaa logistiikkaa tarpeettomasti ja myös ampuva yksikkö sekä tulenjohto on poissa muista tulitehtävistä.

Ainahan sitä ammutaan singollakin mieluummin miinoitteeseen tms. sulutteeseen pysähtynyttä vaunua. Toisekseen tämä kranaatin panssarintorjuntakyky ei olisi juurikaan pois sirpalevaikutuksesta (ellei tavoitella julmettua RHA:n läpäisyä), eli jos sinne ammuttaisiin joka tapauksessa sirpaletta vaunua suojaavan jalkaväen niskaan, niin samalla voi toivoa tuuriosumaa vaunuun.

 

[PH]

Ainahan sitä ammutaan singollakin mieluummin miinoitteeseen tms. sulutteeseen pysähtynyttä vaunua. Toisekseen tämä kranaatin panssarintorjuntakyky ei olisi juurikaan pois sirpalevaikutuksesta (ellei tavoitella julmettua RHA:n läpäisyä), eli jos sinne ammuttaisiin joka tapauksessa sirpaletta vaunua suojaavan jalkaväen niskaan, niin samalla voi toivoa tuuriosumaa vaunuun.

No totta munassa ammutaan mielummin paikallaan olevaa maalia, kuin liikkuvaa. Sehän on selvää. Suora-ammunta nyt on kuitenkin hieman eri asia kuin epäsuora.

Varmasti tälle KRH-ontelo-konseptille löytyy se oma pieni lokero, missä sen käyttö voisi olla perusteltua. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että panos-tuotto-suhde ei ole kohdallaan. Ilmeisesti asevalmistajat ja muut alan toimijat ovat kanssani samaa mieltä.

 

[Huhta]

No totta munassa ammutaan mielummin paikallaan olevaa maalia, kuin liikkuvaa. Sehän on selvää. Suora-ammunta nyt on kuitenkin hieman eri asia kuin epäsuora.

Varmasti tälle KRH-ontelo-konseptille löytyy se oma pieni lokero, missä sen käyttö voisi olla perusteltua. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että panos-tuotto-suhde ei ole kohdallaan. Ilmeisesti asevalmistajat ja muut alan toimijat ovat kanssani samaa mieltä.

Aika näyttää.

Onhan näitä muitakin sotateollisuuden keksintöjä, jotka olisi voitu keksiä jo ajat sitten, mutta on keksitty vasta viime vuosina. Pienessä Suomessakin on niitä tehty, esimerkkinä hyppypanos - hyppymiina on helkkarin vanha keksintö ja amerikkalaiset keksivät komentolaukaisun Claymoreen jo aikaa sitten. Mutta hyppypanos, se on tämän vuosituhannen tuote, joka sai alkunsa typerien poliitikkojen typeristä päätöksistä.

Näkisin kranaatinheittimen HEDP-kranaatille aivan saman lokeron. Tämän konseptin kulta-aika olisi ollut joskus toisen maailmansodan jälkeen tulenjohtomenetelmien kehityttyä ja heittimien tarkkuuden parannuttua, kuitenkin ennen kuin pst-käyttöön soveltuvia tykistön kuorma-ammuksia alettiin suoltaa liukuhihnalta (USA 1970-luvulla, NL:stä en tiedä). Kun rypäleet muuttuivat poliittisesti mahdottomiksi vuosituhannen vaihteessa, siinä vaiheessa oli jo laskeutunut ikuinen rauha ja maasodankäynti panssariarmeijoita vastaan oli last-season.

Nyt Ukrainan myötä olisi uusi tilaisuus sovittaa korohoroa PST-käyttöön.

 

[BallistinenNahjus]

Kun dronet ovat kerran käytössä, niin miksei niitä käytetä niin että joko a) tiputetaan se ammus dronesta vaunun päälle, tai b) ohjataan dronella kaukaa ammuttu panssariohjus vaunua kohti? Näin se ammus osuu lähes aina. Tyhmä krh-ammus osuu huonolla prosentilla pieneen vaunuun vaikka tulenjohto olisi miten hienoa tahansa. Hienostunut kranaatti osuisi paremmalla prosentilla, mutta mitä etuja se tarjoaa verrattuna niihin aseisiin, jotka ovat suunniteltu alun perin tankkeja vastaan? Ei juuri mitään. Krh:lla saadaan se tankkeja suojaava jalkaväki nöyräksi sirpaleammuksilla.

 

[ERAkko]

Krh onteloammuksilla

Kun pari-kolme heitintä ampuu minuutin aikana puolensataa kranaattia vaunun eteen, niin kuinka vaunu menettelee:
a) jatkaa viivasuoraan kranaattipölähdysten lävitse
b) alkaa väistellä, vaikka se mitätöikin alkuperäisen tehtävän

Ei tykistökään murehdi sitä, että ensimmäinen laaki ei osu, vaan mättää kranaatteja lisää niin paljon kuin putkista irtoaa. Heittimessä on myös se etu, että se ulottuu kilometrikaupalla sinkojen toimintamatkan ulkopuolelle. Eikä organisaatiokaavioon tule uutta laatikkoa.

Onko syytä siihen, miksi tällainen ei toimisi?

Triviaaleja fysiikan / kemian tuomia krh:n yhtäjaksoisen ammunnan rajoja.

Kranaatin räjähdysainetäytön sulamislämpötila TNT (+81 oC) .... Heksogeeni (+205 oC) ja niiden seoksien sulamis/liukenenislämpötilat (esim Comp B) TNT + Heksogeeni varmaankin noiden välissä.
Nitroselluloosaruudin (panos) itsesyttymislämpötila (Cook Off) n. +175 oC.

https://ndiastorage.blob.core.usgovcloudapi.net/ndia/2009/insensitive/9Bmueller.pdf

120 mm krh:n tuliputki lämpenee ehkä (~+4...8) oC / laukaus isolla panoksella talvella .... kuumana kesäpäivänä, joten laukaukset on ammuttava nopeasti lataamisen jälkeen, jottei TNT sula ja irtoa ammuksen seinämästä tai etenkin sen ontelolatauksen ympäriltä (81 oC), ruutipanos ei syty omia aikojaan putkessa epämääräisellä tavalla (+175 oC). Nämä rajat tulevat vastaan 10 .... 20 ls jälkeen kesällä!

Putken kuumalujuus raja lienee 400 oC:n paikkeilla ja päästölämpötila jonkin verran yli 500 oC ovat sitten ampujien turvallisuuden sekä aseen kestävyyden kannalta jo ehdottomia putken lämpötilan ylärajoja eli kesällä 50 ls/ putki ja sitten putket jäähdytykseen,(ks. Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas linkistä viestistä edeltä), talvella hieman useampi laukaus.

Tuon perusteella, koska kranaatit ammuttiin vaunun eteen, niin vaunu odottelee sen minuutin tai pari ( 175 oC putken lämpötila riittänee ruudin syttymisvaaran vuoksi kesällä =20 ls/putki), ja jatkaa sitten tehtäväänsä, kun heittimet eivät enää kykene sulkua ampumaan aseen lämpenemisen vuoksi, . Talvella pitää odotella hieman pidempi aika/useampi "hukattu" laukaus.

Jos sulkua halutaan ylläpitää pidempään, pitää olla useampia ampuvia putkia ja niillä harvempi ammuntatahti/putki, jotta voidaan jatkaa tauotta, koska perinteisissä heittimissä ei putken pakotettua jäähdytystä ole joidenkin mallien vapaan jäähdytyksen rivoitusta lukuunottamatta, joka sekään ei ehkä paljoa auta. Pienemmällä panoksella voidaan ampua enemmän, mutta putken lämpenemisdataa ei taida olla saatavilla julkisesti. Mahdollinen, järkevä yhtäjaksoinen ammuntatahti/putki on varmaankin kerrottu krh-oppaissa ja/tai ne opetetaan heitinryhmälle tai jollekkin esimiesportaalle ampumatehtävien suunnitelmien tueksi, varovasti arvelisin.

Viestissä #3,439 on aiheen toteutus ilmaistu ytimekkään asiallisesti.

Edit: Lisätty .... "vapaan jäähdytyksen" rivoitusta....

 

[Huhta]

Kun dronet ovat kerran käytössä, niin miksei niitä käytetä niin että joko a) tiputetaan se ammus dronesta vaunun päälle, tai b) ohjataan dronella kaukaa ammuttu panssariohjus vaunua kohti? Näin se ammus osuu lähes aina. Tyhmä krh-ammus osuu huonolla prosentilla pieneen vaunuun vaikka tulenjohto olisi miten hienoa tahansa. Hienostunut kranaatti osuisi paremmalla prosentilla, mutta mitä etuja se tarjoaa verrattuna niihin aseisiin, jotka ovat suunniteltu alun perin tankkeja vastaan? Ei juuri mitään. Krh:lla saadaan se tankkeja suojaava jalkaväki nöyräksi sirpaleammuksilla.

Miksi vihollinen edes käyttäisi panssareita, kun meillä on noin tehokkaita panssarintorjunta-aseita? Ja eikö tykistökin kannattaisi korvata käsikranaatteja tiputtelevilla drooneilla, joilla voidaan jahdata kustannustehokkaasti jopa yksittäistä vihollistaistelijaa (kuten Ukrainassa on nähty)?

Eli eli... ajattelisin kranaatinheittimellä suoritettavaa panssarintorjuntaa mieluummin uutena kykynä laajentamaan keinovalikoimaa kuin korvaamaan mitään olemassaolevaa. Oli se korohorosta ammuttava kranaatti sitten älytön (kuten itse olen ehdotellut) tai älykäs (tämän päivän teknologialla toteutettu Strix/Merlin/tms.).

Jos sitä iskusytytteistä HEDP-kranaattia miettii, niin siinä on toki heikkoutensakin, eli se tarve ampua paljon, jotta saadaan osuma. Tällöin kustannukset kasvavat ja myös logistinen taakka kasvaa. Kenties jalkaväkeä vastaan kannattaisi käyttää ennemmin herätesytyttimellä varustettua sirpalekranaattia (jolloin paljon pienempi määrä kranaatteja riittää) ja tuhota itse vaunu kalliilla aseella (epäsuorana ammutulla Spikella tms. 100 kiloeuron aseella)?

Toisaalta, jos nyt hieman yritän ajatella etuja iskusytytteiselle HEDP-kranaatille, niin...

1. Se on nopeampi kuin lennokki, ts. voidaan toimittaa nopeammin komppaniasta sinne yksittäisen joukkueen tasolle, missä pst-kykyä tarvitaan.

2. Se on nopeuden ja pienen kokonsa ansiosta lennokkia vaikeampi torjuttava vihollisen ilmatorjunnalle ja vaunujen omasuojajärjestelmille.

3. Se ei välitä savutuksesta, pilvipeitteestä eikä elektronisesta sodankäynnistä, toisin kuin hakeutuvat aseet.

4. Ennen kaikkea iskusytytteinen HEDP-kranaatti on kriisiaikana massavalmistettavissa käytännössä yhtä helposti kuin iskusytytteinen sirpalekranaattikin. Edellyttäen siis, että se HEDP-kranaatti on suunniteltu, testattu, tuotettu ja ajettu valmiiksi puolustusjärjestelmään jo rauhan aikana. Sen sijaan lennokkien ja ohjusten ym. älyaseiden valmistus kyykkää heti, jos/kun Kiinasta/USA:sta/Israelista/Vinku-Intiasta ei saada sitä yhtä tarpeellista ohjausjärjestelmän mikrosirua tai hakupään komponenttia.

 

[Huhta]

Yhtä hyvin voisi miettiä, miksei singoilla ammuta tykistöpeittoa. Tankin tuhoamiseen sopii parhaiten erilaiset sinkoammukset, tankin ammukset, tai kauempaa ammutut ohjukset. Tyyliin laaki per vainaa. KRH ampuu hyvää sirpalepeittoa kaivautumattomia jalkamiehiä vastaan. Muuhun se ei oikein sovellu. No, tietysti savua yms voi ampua…

Öhöm... Kehtaatko tosiaan rienata lukuisten foorumilaisten haaveita päästä harventamaan vihollisen jalkaväkeä räiskimällä sirpalekranaattia CG:llä? (Myönnän, standardivastaus mm. omalta osaltani on ollut, että kranaatinheittimistö hoitaa. Joten onhan tuokin omalla tavallaan perusteltu lausunto, että PST-miehet hoitaa tankit, ei tarvitse heitinmiesten huolehtia panssarintorjunnasta.)

 

[aab]

Miksi vihollinen edes käyttäisi panssareita, kun meillä on noin tehokkaita panssarintorjunta-aseita? Ja eikö tykistökin kannattaisi korvata käsikranaatteja tiputtelevilla drooneilla, joilla voidaan jahdata kustannustehokkaasti jopa yksittäistä vihollistaistelijaa (kuten Ukrainassa on nähty)?

Eli eli...

Ukrainassa on jo nähty, että dronet ovat tulevaisuuden aseita joita ei vielä ole aiemmin nähty taistelukentillä.

Ne ovat ylivoimaisia kyvyiltään verrattuna jo oleviin panssaritorjunta-aseisiin, moista hinta/laatu suhdetta ei ole.

Tulevat korvaamaan myös tykistön, ei tarvita massatulta, dronet hoitavat vaikka mainitsemasi
yksittäisen vihollisen kustannustehokkaasti ja tarkasti.

Ukrainan sota näyttää uuden innovaation jolla sotaa tullaan käymään tulevaisuudessa, metsä ei enää piilota.

 

[ERAkko]

Jos en väärin muista, niin veikkaisin Brandtin 60 mm ajoneuvo-krh:een löytyvän onteloitakin. Se ampuu käsittääkseni ihan normi krh-murkulaa (eli ei erikoismallia kuten AMOS/NEMO).

Mikähän erikoismalli AMOS/Nemo ampumatarvikkeissa on?

Molempien idea on/oli, että 120 mm krh standardi a-tarviketta voidaan ampua kiinnittämällä kantahylsy (Stub Case) pyrstöön ilman että perusampumatarviketta pitäisi rakenteellisesti muuttaa.
Se voidaan tehdä joko ammustehtaalla, varikolla, jossakin välivarastoalueella tai aseella vaunun ammusvarastoa täytettäessä (tai vaikka asetta ladattaessa, mutta silloin saattaa jo olla kiire).
Kantahylsyn saa poistettua, jos halutaan ampua a-tarviketta perinteisellä heittimellä.

Kantahylsy tarvitaan paikoittamaan ammus putkeen, pitämään ammus, kantahylsy ja sytytysketju sellaisessa asemassa (likimain kiinni sulkukappaleessa), jotta iskuri, väli-iskuri jne välittävät iskun nallille saakka myös -korolla tai pienellä korolla ammuttaessa sekä tietysti ajon tai veneajelun röykytyksessä. Se tiivistää aseen perän (lukon) normaaliin hylsy- kartussihylsylaukauksen tapaan.

Lisäys A: Kantahylsy toimii myös ammuksen tukena ja paikoittaa ammuksen vaunun ammusvarastossa, jolloin ei tarvitse rämpiä puu-ammuslaatikoiden tai modernimpien (ja kalliimpien) kuttaperkka-komposiittilaatiloiden seassa vaunun sisällä, välttämättä. Lisäksi puoliautomaattinen latauslaite pökkää videoiden perusteella kantahylsystä ammuksen tuliputkeen latausvaiheessa eli se toimii latausvaiheen kriittisenä ja tarpeellisena osana.

Pitkän kantaman ammukset AMOS- ja Nemo-aseille lienee suunniteltu ja toteutettu siten, että ne kestävät em. aseiden ja mahdollisesti vastaavien muiden aseiden sallimat suuremmat putkipaineet (lisäpanokset), sen myötä suuremmat putkiaikaiset kiihtyvyydet, lähtönopeudet, muut suuremmat "kolinat" ja mahdollistavat saavutettavan pidemmän kantaman (lähes 10 km vs tavallinen heitin 6...8 km ase- ja ampumatarvikemallista riippuen). Niitäkin voi ampua (ainakin kahta tunnettua mallia Nammo, Mecar-ammusperhe) tavallisella heitimellä pienemmillä panoksilla kuten Nammon ja Nexter:n (Mecar) luetteloista käy ilmi.

Lisäys B: Unkarin 81 heittimessä näyttäisi olevan jokin kampa, johon ammukset pitää sijoittaa varmaankin latausta ajatellen, joten ei sekään toimi ilman "erikoisosaa", arvelen.

Edit: Lisäykset A ja B.

 

[Huhta]

Ukrainassa on jo nähty, että dronet ovat tulevaisuuden aseita joita ei vielä ole aiemmin nähty taistelukentillä.

Ne ovat ylivoimaisia kyvyiltään verrattuna jo oleviin panssaritorjunta-aseisiin, moista hinta/laatu suhdetta ei ole.

Tulevat korvaamaan myös tykistön, ei tarvita massatulta, dronet hoitavat vaikka mainitsemasi
yksittäisen vihollisen kustannustehokkaasti ja tarkasti.

Ukrainan sota näyttää uuden innovaation jolla sotaa tullaan käymään tulevaisuudessa, metsä ei enää piilota.

Droonien voitaneen tosiaan katsoa vakiinnuttaneen paikkansa taistelukentällä viimeistään Ukrainan myötä, mutta toinen kysymys on, onko niistä siltikään game-changeriksi pidemmällä aikavälillä. Siinä missä isoisämme (tai isoisoisämme) läpsivät hyttysiä Karjalan metsissä käsipelillä, poikiemme (tai viimeistään pojanpoikiemme) kypärissä on integroitu tutka ja laser, joka ampuu alas nuo "mekaaniset hyttyset".

Kehitys kehittyy. Seuraavassa kriisissä droonit on jo yhtä peruskauraa kuin nyt on täsmäohjukset. Silloin ihmetellään tekoälyn masinoimia kyberhyökkäyksiä, vastapuolen taistelijoiden mindcontrolia aerosolipilvissä leijailevilla mikrosiruilla ja nanoteknologisia henkilökohtaisia suojavarusteita, jotka pysäyttävät kaiken ITKK:n luotia pienemmän.

Ja niin edes päin.