Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Olis mukava päästä seuraamaan nykypäivän tj:n ja tuliaseman toimintaa.
On sen verran 80 luvun alusta muuttuneet.
Ei mitään hajua tykistöstä. Patteristossa pyörii varmaan ammus ja asemestareita, mittaajia ja laskijoita, on taulukoita ja mittareita, lämpötilat, säät ja tuulet. Välillä syynätään joku ammuserä erikseen, punnitaan ja ynnätään. Ehkä tarkastetaan johtorenkaita, aseitten kuluminen jne.
Rukajärviaiheesta tulee mieleen mm. Kohta, jossa patteriston komentaja käskee ampua sillä tarkalla ykköspatterilla... Eli lajitellaanko aseyksilötkin samoihin pattereihin mittausten perusteella jne.
Aika paljon asioita ennenkuin tykit ampuvat kertaakaan.
Tuli vaan tj:nä kerran ammutettua isku Sotinpurolla, ja tukiasemassa kokeiltua ampumatasolla ampuma-arvojen laskeminta, vaikka en varsinaisesti noissa ympyröissä pyörinyt, vaan pataljoonan komentopaikalla oli asemapaikka.
Kaikki oli silloin "manuaalista" toimintaa, tj-paikkakin tuli mitattua käsisuuntakehän ja vaijerin avulla karttan kiintopisteestä. Ei ollut paikannuslaitteia eikä laskimia, laseretäisyys mittareista puhumattakaan.
-TripleX-
Respected Leader
Serbia on kehittänyt 203 mm kranaatinheittimen itseliikkuvalla alustalla. Kykenee kolmeen laukaukseen per minuutti ja ammus painaa noin 100 kg.
Mitenkähän tuota vois käyttää?
Rypäleammus voi tehdä kutaa, ryssän asemissa. Dronen Laser ohjattuja korsun tuhooja ammuksia.
Kyllä tuommoisella linnoitettuja asemia mäiskii tyhmilläkin ammuksilla.
PJ85
Eversti
Voisikohan olla ajoneuvon päällä olevaa kranaatinheitintä tulossa Parolan tyypeille nyt kun muutakin kalustoa hankitaan? Ei taida MT-LBV+KRH olla liikkuvaan sodankäyntiin ihan se 5/5 vaihtoehto vaikka varmasti menetteleekin.
Optimitilanteessa CV90 multicarrier olisi varmaan yksi parhaista mutta en tiedä riittäkö rahuli
Optimitilanteessa CV90 multicarrier olisi varmaan yksi parhaista mutta en tiedä riittäkö rahuli
NEMO+Patiria TRACKX
Tulinopeus aivan onneton.
Krh lla kantama lyhkäsempi joten vastatykistö/dronet voivat iskeä takaisin helpommin jos jää ampumaan useamman kerran samasta asemasta varsinkin linnoitettuja asemia vastaan jotka tarvitsevat vaikutusta enemmän.
Minkälaisen iskunvoiman tuo saa aikaiseksi ja onko sitä vastaan helppo rakentaa vaan vahvempaa asemaa. Tällöin idea kuivuu kasaan.
Heittimen painon vuoksi pakollinen ajoneuvo integrointi tuo haasteensa naamiointiin ja asemien kaivuuseen luultavasti pakottaen liikkeeseen.
Mikäli erikoisammuksia on tarjolla niin niillä voisi olla käyttöä.
jtsaari2004
Eversti
Raha ei riitä ylipäänsä ja jos riittäisikin, niin CV-vehkeitä ei silti kannattaisi varustaa tämmöiseen, kun heittimen alustaksi riittää vähempikin tekno.
PJ85
Eversti
Kummasti naapurimaat näkevät asiat toisin.
Heilläpä ei ookkaan tuotannossa esim. Patrian XA-300 tai tulossa olevan Patrian TRACKX kaltaista ajoneuvoo johon tuollaisen heitintornin vois asentaa.
jtsaari2004
Eversti
Ehkä alusta ei olekaan kallis ja minä vaan luulen niin. Teollisuuspolitiikka ja synergia painanee myös.
Naapureilla on saattanut olla mielessä mm kotimaan teollisuuden tukeminen, vaihtoehtojen olemattomuus ja vielä hetki sitten vallinnut "ostetaan muutama kpl parasta ja kalleinta" -ajattelu...
Eiköhän vielä 5v sitten Saksakin olisi päätynyt tilaamaan 1000x CAVS:in sijasta 150x jotain Boxerin scifi varianttia. Nykyään asioita tarkastellaan ehkäpä hieman järkevämmin. Määrä on laatua, sekä yksinkertainen ja halpa mahdollistaa määrän.
Jotenkin tuntuu, että nyt kranaatinheittimelle jyvitetään tykistön hommia. Mahtaako vuoristo sitten tehdä tuolle olosuhteiden puolesta tarpeen mutta ihan maallikkona näen kankeana toteutuksena.
-TripleX-
Respected Leader
Sadan kilon kranaatti on sadan kilon kranaatti. Teho on eriluokkaa linnoitteita vastaan kuin 45 kilon tykin ammuksella.
Jos primääritavoite on linnoitteiden tuhoaminen tai vaurioittaminen niin tuollaiset kranaatit termobaarisena tai tavallisina räjähdysainetäyttöinä hoitavat sen asian paremmin kun myös huomioidaan osumien hajonta heittimet vs. tykistö. Lisäksi ammusten tuotanto ei ole kiinni samasta pullonkaulasta kuin 155 mm kranaattien suhteen nyt on vielä kohtuullisen pitkään. Luotko suosiolla ko. laitteelle spesifisen tuotantolinjan josta saat ammuksia omiin tarpeisiin ja mahdollisesti myyntiin myöhemmin vai hankitko lyhytaikaiseen tarpeeseen 155 mm kranaattien tuotantolinjan, joka kilpailee muutaman vuoden päästä verissä päin kaikista mahdollisista tilauksista kun tuotantokapasiteettia on noussut vähän jokapuolelle.
Kyse on järjestelmähankinnasta ammuksineen ja huoltoineen sekä elinkaaresta koko hommalle, silloin katsotaan pelkän välineen ympärillekin että mikä on kannattavaa ja mikä ei plus tietenkin se suorituskykyvaatimus.
203 mm KRH-kranaattien tuotantolinjoja ei taida montaa olla. Sillä pystynee tekemään sitten kaikki pienemmätkin kaliiperit tarvittaessa, mahdollisesti varataan kyky tehdä jopa suurempia.
Eikös tuo nyt mene vähän väärin päin siihen nähden mitä tällä hetkellä tehdään.
Juuri saatavuuden helpottamisen vuoksi suositaan esim NATO standardia aseistusta jotta aseiden, ammusten valmistajia ja varastojakin löytyy. Rauhanajan markkinat on sitten eri asia ja nyt on poikkeuksellista menekkiä joka varmasti loppuu jos ei ala uusia sotia. Luultavasti useammat maat pyrkivät pitämään tuotanto kykyä kuitenkin olemassa minkä ovat aikojen saatossa ajaneet alas. Ei armeijan aseistuksen ole tarkoitus pitää ammustuotantoa toiminnassa. Vaan pitää ostaa sellaista kampetta mitä varmasti on olemassa tosipaikan.
Bisnes mielessä ajatellen
Ei käy natosopimattomille ammuksille kauppa kun niitä ei kukaan käytäkkään ja tästä syystä ne ketkä käyttää valmistaa ne myös itse. Ainut markkinarako olisi myydä niihin jotakin erikoisammusta mitä niiltä ei löydy omasta takaa. Muuten joutuu odottamaan että kyseisen heittimen käyttäjä maat joutuisivat sotaan ja oma tuotanto ei riittäisi.
Heittimen Tulinopeus pitäisi saada 155mm tykin tasolle. Muuten olisi kannattavampaa käyttää tykkien raskaampia versioita heittimen sijaan paremman etäisyyden vuoksi esim Pioni yms.
Tuolla nopeudella tulitoiminta on käytännössä yksi tai kaksi laukausta ja sitten aseman vaihto koska tulinopeus on liian hidas samasta asemasta ampumiseen.
Muuten niitä heittimiä pitää ostaa reippaasti jotta saadaan riittävää vaikutusta kerralla. Ja tämä on taas turhaa kun käyttötarkoitus on kuitenkin suppea.
Jos nyt kuitenkin tuollaisia olisi käytössä niin Strix 203mm voisi olla aika jytky vaunuja vastaan sekä tykistön Smart ammuksen kaltaisia tytärammusta käyttäviä voisi suunnitella.
Tuota...
Pitääkö vaikka nyt 120 mm heittimen hidastaa 155 mm tykin ls/min tasolle?
Nykyisellään perinteinen hinattava lappaa 12 ls/min vakiona.
Tremos 12 ls/min.
AMOS 16 ls/min.
Nemo 8 ls/min.