Kranaatinheittimistö

Tuommoseen perus mäntymetsässä tiellä hyökkäävän vihollisen päälle ampuisin ihan kyllä sirpaletta. Kuorma-ammukset jättäisin hieman "paremmille" maaleille, kuten vaikka aukealla olevalle hyökkäysryhmitykselle tai ajoneuvoalustalla olevalla heitinpatterille.

Joo en ole asiantuntija tuolla puolen. Mutta näen vain reserviläisen sielussani kuinka AMOS tms. nopeuttaa kohdatun vihollisen kurittamista. Ja mahdollistaa nopeasti vihollisen lyömisen sekä oman tehtävän jatkamisen.

Jo jossain 89-vuoden Jalkaväkisäätiön oppaassa peloteltiin että vihollisen tiedustelu kykenee talvellaparissa tunnissa havaitsemaan hyökkääjän toiminnan. Joten ei valmareilla ole aikaa jäädä hieromaan muniaan turpeeseen.
 
Maavoimien Face sivulla oli pari melko uutta kuvaa AMOS-vaunusta.

11890464_963784506978272_8081127512434836715_o.jpg

AMOS näyttää kyllä varsin räyhäkkäältä peliltä suomalaisessa värityksessä.

Sorry, lievä OT, mutta toivon vastausta.

Tähän voisi vetää hessukessu-maisen kyssärin. :cool:

Siismitävittuanyhäh!!? Mistä lähtien Suomen raskas rauta on saanut ruskeaa ylleen? Aikaisemmin oli vain musta, tumman vihreä ja vaalean vihreä.

14160566964_c6675cc266_b.jpg
 
@Tetra olisitkohan mahdollisesti sotkenut tykistöön. 130 K 54 on ollut panssariammus.
Epäilen, sillä näin sen jossain kranaatinheitinopuksessa, josta en muuta muista, kuin että kyseinen kirja keskittyi kranaatinheittimiin. Kyseistä morkulaahan ei välttämättä Suomessa ole käytetty, mutta se oli siellä mainittu ja kuvakin oli. Muistelen että se kranaatti olisi ollut neuvostoliittolainen ja 80-luvulta, mutta en ole varma. Joka tapauksessa jotenkin siinä oli panssari mainittu.
 
@Mustaruuti kyllähän noita eri naamionti vaihtoehtoja löytyy. Värivariaatioita ja kuvioinnissakin esim. noita suoria viivoja ja sitten pyöreampiä muotoja. Vaikuttais siltä että nykyään käytetään juuri tuota ruskeata.
 
Olisikohan se tuo PRAB sitten?

Ei ole, koska PRAB on rihlatulle heittimelle.

Joo en ole asiantuntija tuolla puolen. Mutta näen vain reserviläisen sielussani kuinka AMOS tms. nopeuttaa kohdatun vihollisen kurittamista. Ja mahdollistaa nopeasti vihollisen lyömisen sekä oman tehtävän jatkamisen.

Jo jossain 89-vuoden Jalkaväkisäätiön oppaassa peloteltiin että vihollisen tiedustelu kykenee talvellaparissa tunnissa havaitsemaan hyökkääjän toiminnan. Joten ei valmareilla ole aikaa jäädä hieromaan muniaan turpeeseen.

Kyllä nopeuttaa, ehdottomasti. Lähinnä siitä ampumatarvikkeesta. Vaikka itsekin sitä olen hehkuttanut, ei se siitä sateentekijää tee. Onhan kuorma-ammus helvetin hyvä, mutta sillä voi vain täydentää sirpalekranaattien vaikutusta, ei korvata.
 
@Mustaruuti kyllähän noita eri naamionti vaihtoehtoja löytyy. Värivariaatioita ja kuvioinnissakin esim. noita suoria viivoja ja sitten pyöreampiä muotoja. Vaikuttais siltä että nykyään käytetään juuri tuota ruskeata.

Nato-standardeja hivutetaan näemmä joka kulmalta...:rolleyes: No ei, eiköhän sitä ruskeaa väriä Suomessakin esiinny.
 
Ampumatoiminnan käsikirjassa mainitaan kuorma-ammuksille ja pitkän kantaman laukauksille omat ampumataulukkonsa, mutta kumpaakaan ei mainita liitteessä, jossa kerrotaan ampumatarvikkeiden teknisiä ominaisuuksia. Knoppitieto: 120mm sirpalekranaatissa on 2050 grammaa trotyyliä. Sinänsä erikoista, että vieläkin kranaatit ladataan trotyylillä vaikka jo vuosikymmeniä on tiedetty että vaikka peno (joku kertoo on peno sama kuin Comp B) kymmeniä prosentteja tehokkaampi.
 
En tarkoita suora-ammuntaa. Vaan ihan perinteistä epäreiluatulitukea, mutta huomattavalla tulen avauksen nopeudella.

Valmarin pataljoona on matkalla rajuun hyökkäykseen. Tarkoituksena on lyödä vihollisen hyökkäyksen kärki. Pataljoonan kärki kohtaa vihollisen mekanisoidun kärjen. Kummankin osapuolen jalkaväki ryntäilee päin metsiä. Suomalainen tulenjohtaja saa yhteyden takana ajavaan AMOS porukkaan. Amos pysähtyy ja ampuu nopeasti tuli-iskun keltaisten kärjen jalkautuneen jalkaväen sekaan. Kun viimeiset keltaisten irtoraajat tippuvat maahan suomalaiset jääkärit hyökkäävät jälelle jääneiden vihollisten kimppuun.

Kun vihollisen kärki on saanut sen verran nokkiinsa että suomalaisetkin joutaa ajattelemaan, niin valmarin pataljoona voi jatkaa edeleen hyökkäystään jne. EI olla jääty tuntikausiksi kupeksimaan saman suon reunan laitaan.

Asiaa hieman sivuten, niin nykyään odottaisin hyökkäyksellä olevan UAV tuki käytössä. Eli ainakin toivoisin, että epäsuora pääsee ampumaan sitä viholliskärkeä ennen kuin kukaan tulee kontaktiin vihollisen kanssa. Luulisi, että vähäinenkin epäsuora vie viholliselta osan huomiosta pois siitä, mitä voi tulla vastaan.
 
Asiaa hieman sivuten, niin nykyään odottaisin hyökkäyksellä olevan UAV tuki käytössä. Eli ainakin toivoisin, että epäsuora pääsee ampumaan sitä viholliskärkeä ennen kuin kukaan tulee kontaktiin vihollisen kanssa. Luulisi, että vähäinenkin epäsuora vie viholliselta osan huomiosta pois siitä, mitä voi tulla vastaan.

Totta. UAV järjestelmillä kohtaamistaistelusta ei välttämättä tule niin sekasotkua.
 
Totta. UAV järjestelmillä kohtaamistaistelusta ei välttämättä tule niin sekasotkua.

Ei välttämättä niin pahaa, jos se tilannekuva saadaan välitetty kun sitä tarvitaan päätöksenteon tueksi, mutta varmasti se on häsellystä puoleen jos toiseen.

Asiaa hieman sivuten, niin nykyään odottaisin hyökkäyksellä olevan UAV tuki käytössä. Eli ainakin toivoisin, että epäsuora pääsee ampumaan sitä viholliskärkeä ennen kuin kukaan tulee kontaktiin vihollisen kanssa. Luulisi, että vähäinenkin epäsuora vie viholliselta osan huomiosta pois siitä, mitä voi tulla vastaan.

Hiukan riskillä mennään jos ammutaan uavllä havaittua liikkeessä olevaa vihollista. Paras hetki ammuttaa uavllä olisi ensikosketuksen saatua, kun vihollisen kärki on pysähtynyt taisteluun meidän kärkeä vastaan.
 
Hiukan riskillä mennään jos ammutaan uavllä havaittua liikkeessä olevaa vihollista. Paras hetki ammuttaa uavllä olisi ensikosketuksen saatua, kun vihollisen kärki on pysähtynyt taisteluun meidän kärkeä vastaan.

Selitätkö, että minkälaisella riskillä? Jos siihen vihollisosaston keskelle saadaan yhtään kranaatteja, niin vihollisen muodostelma alkaisi hajota, kun osa vaunuista koettaisi jatkaa matkaa ja takana tulevat koettavat joko välttää joutumista siihen vaikutusalueelle tai lyhintä tietä pois vaikutusalueelta. Eli juuri sellainen klassinen sekaannuksen hetki jolloin hyökätä vihollisen kimppuun. Ja mikään ei estä sinua ampumasta lisää sitten kun vihollinen tajuaa, että nyt kannattaisi ampua takaisin.
 
Selitätkö, että minkälaisella riskillä? Jos siihen vihollisosaston keskelle saadaan yhtään kranaatteja, niin vihollisen muodostelma alkaisi hajota, kun osa vaunuista koettaisi jatkaa matkaa ja takana tulevat koettavat joko välttää joutumista siihen vaikutusalueelle tai lyhintä tietä pois vaikutusalueelta. Eli juuri sellainen klassinen sekaannuksen hetki jolloin hyökätä vihollisen kimppuun. Ja mikään ei estä sinua ampumasta lisää sitten kun vihollinen tajuaa, että nyt kannattaisi ampua takaisin.

Ymmärtääkseni puolustavien alueellisten joukkojen yksi keskeinen idea olisi tilanteen mukaan hyökätä tuohon tapaan jopa liikkuvan vihollisen marssiryhmityksen heikompia osia vastaan (telatykistö, huolto-osat, viesti, elso), kun vihollista kulutetaan joukon vastuualueella. Käytännössä kyse olisi iskuosastohyökkäyksistä, joiden tehtävänä olisi rikkoa vihollisen valmisteltu marssi- ja hyökkäysjärjestys ja tuhota heikompia osia, jolloin kärkeäkin vastaan voitaisiin iskeä jossain vaiheessa.

Idea on jotakuinkin se, että tiedustelun (perinteinen ja mm. UAV:t) avulla saadaan tieto vihollisen liikkeistä, jolloin voidaan suunnitella, missä kohtaa oletettua reittiä marssiryhmitykseen hyökätään, ja käskeä tämän ajoissa. Tiedustelu suorittaa tarkistusammunat suunnitellulle alueelle, ja hyökkäävän joukon tulenjohtaja käskee tuliyksiköt lataamaan ja suuntaamaan valmiiksi haluttuun pisteeseen. Kun oma joukko on päässyt asemiin hyökkäystä varten, ja vihollisjoukko on kranaattien lentoajan päässä halutusta pysäytyskohdasta, ammutaan valmiiksi suunniteltu tulivalmistelu keskelle vihollisen liikkuvaa marssiryhmitystä ja hyökätään. Tarkoitus on nopeasti tuhota kohteena ollut osa marssiryhmityksestä ja hyökkäyksen tuloksellisuudesta riippumatta ottaa irti ennen kuin vahvemmat osat saavat taistelujärjestyksensä kasaan vastahyökkäystä varten.
Ongelmanahan tässä on se, että myöhästymisille ei ole sijaa, ja viestiyhteyksien pitää toimia riittävän hyvin, tai muuten hyökkäys ei ikinä lähde liikkeelle, kun epäsuoraa ei tulekaan.

Tärkeintä on yllätys ja vihollisen taistelujärjestyksen totaalinen rikkominen. Vain passiivisesti moniportaisen puolustuksen etummaisissa asemissa odottaminen mahdollistaa sen, että vihollinen käyttää suunnittelemaansa taistelujärjestystä kohdatessaan puolustusryhmityksen, ja tempaa aloitteen itselleen.

Pelkän UAV:n avulla tulikomennon antaminen voi olla vähän nihkeää, koska oman hyökkäävän joukon täytyy kuitenkin olla niin lähellä, että hyökkäys voidaan suorittaa. Tietenkin varmaankin hätätapauksessa UAV-tähystyksen avulla annettavia tulikomentoja voitaisiin käyttää suojelemaan esim. omaa huoltamassa olevaa joukkoa tai jotain vastaavaa heikkoa osaa, joka meinaa jäädä vihollisen kärjen alle - tai jos haluttaisiin vain pelata aikaa häiritsemällä vihollisen marssiryhmitystä. Tai jos maali olisi niin tärkeä, että sen tuhoamista kannattaisi yrittää keinolla millä hyvänsä.
 
Viimeksi muokattu:
Selitätkö, että minkälaisella riskillä? Jos siihen vihollisosaston keskelle saadaan yhtään kranaatteja, niin vihollisen muodostelma alkaisi hajota, kun osa vaunuista koettaisi jatkaa matkaa ja takana tulevat koettavat joko välttää joutumista siihen vaikutusalueelle tai lyhintä tietä pois vaikutusalueelta. Eli juuri sellainen klassinen sekaannuksen hetki jolloin hyökätä vihollisen kimppuun. Ja mikään ei estä sinua ampumasta lisää sitten kun vihollinen tajuaa, että nyt kannattaisi ampua takaisin.

Sillä riskillä, että menetetään yllätysmomentti ja se mehevämpi maali kun vihollisen kärkikomppania häröilee hyökkäysryhmitykseen marssiryhmityksestä.
 
duoda duoda...


  • panssarivaunukomppania (vahva yksikkö TST-PSV)
  • se yleensä etenee kolonnan kärjessä (mikään ei varmaankaan estä sellaista)

  • panssariVaunut voivat lähteä rynnäkköön heti alusta lähtien (tälle on jopa hieno termi "vaunurynnäkkö")

  • panssarivaunujen ei tarvitse jäädä odottamaan mitään jääkärien ryhmitysliikkeitä (välttämättä)

  • jenkit kylläkin tulittavat heti tuollaisia kolonnia - toisaalta heillä lienee enempi tulivoimaa yleensä (tykistö ja ilma-ase)

Kun katotte dokumenttia Persianlahden sodasta "highway of death". Siinä näkyy vähän tota rypälepommien tehokkuutta.:eek:
 
Viimeksi muokattu:
Kun katotte dokumenttia Persianlahden sodasta "highway of death". Siinä näkyy vähän tota rypälepommien tehokkuutta.:eek:

En ole katsonut dokkaria, mutta tuli kai siinä esille se pieni seikka, että sen kolonnan pysäytti ensin sirpalepommeilla varustautunut, päivystämässä ollut lentue. Tämän jälkeen kaikki se sakki mitä oli ollut siellä ajoneuvojen kyydissä oli hylännyt ajoneuvot ja hajaantunut aavikolle. Rypälepommit siis lähinnä tuhosivat hylättyjä autoja, jotka sattuivat olemaan kivassa kasassa jälkeenpäin kameramiesten kuvata.
 
En ole katsonut dokkaria, mutta tuli kai siinä esille se pieni seikka, että sen kolonnan pysäytti ensin sirpalepommeilla varustautunut, päivystämässä ollut lentue. Tämän jälkeen kaikki se sakki mitä oli ollut siellä ajoneuvojen kyydissä oli hylännyt ajoneuvot ja hajaantunut aavikolle. Rypälepommit siis lähinnä tuhosivat hylättyjä autoja, jotka sattuivat olemaan kivassa kasassa jälkeenpäin kameramiesten kuvata.

pointtisi oli mikä?

Tuhovaikutus saatiin hyvin aikaiseksi... Tuskimpa siitä oli kellään epäilystä. Käsittääkseni ensimmäiset iskut tekivät merijalkaväen A-6 Intruder maataistelukoneet. Käytettyjä aseita ensi-iskussa olivat sirotemiinat sekä rypälepommit. Näin lienee ollut highway 80 kohteessa. En nyt löydä tähän hätään lähdeviitettä.

Eivät irakilaiset omia ajoneuvojaan tuhonneet juuri ennen kuin luikkivat karkuun. Palaneita ruumiita kyllä löytyi kuorma-autoista jne.

Myönnettäköön etttä lamauttava ja kalustoa vaurioittava ja tuhoava vaikutus oli helpompi saada aikaan esim. highway 80 kohteessa. Tuossa kolonnassa panssaroituja ajoneuvoja olivat vain 2%. Muut ajoneuvot olivat "pehmeitä"
 
pointtisi oli mikä?

Tuhovaikutus saatiin hyvin aikaiseksi... Tuskimpa siitä oli kellään epäilystä. Käsittääkseni ensimmäiset iskut tekivät merijalkaväen A-6 Intruder maataistelukoneet. Käytettyjä aseita ensi-iskussa olivat sirotemiinat sekä rypälepommit. Näin lienee ollut highway 80 kohteessa. En nyt löydä tähän hätään lähdeviitettä.

Eivät irakilaiset omia ajoneuvojaan tuhonneet juuri ennen kuin luikkivat karkuun. Palaneita ruumiita kyllä löytyi kuorma-autoista jne.

Myönnettäköön etttä lamauttava ja kalustoa vaurioittava ja tuhoava vaikutus oli helpompi saada aikaan esim. highway 80 kohteessa. Tuossa kolonnassa panssaroituja ajoneuvoja olivat vain 2%. Muut ajoneuvot olivat "pehmeitä"

Tietääkseni ensimmäiset iskut teki CAP partiossa olleet koneet ja näillä olisi ollut pelkät sirpalepommit käytössä. Tämän pommituksen jälkeen vaan kaikille olisi ollut selvä, että mitä tulee tapahtumaan, joten Irakilaiset olisivat paenneet pois tieltä ja hajaantuneet ties minne. Tämän jälkeen sitten nuo A-6 koneet olisi saapuneet paikalle sopivasti lastattuna ja pommittaneet niitä hylättyjä autoja. Itse veikkaisin, että mikäli se ensimmäinen pommitus sytytti oikeastaan yhdenkään auton palamaan, niin tuli olisi tehnyt selvää jälkeä suuresta osasta noista joka tapauksessa, jos autot tosiaan oli sellaisessa läjässä mitä kuvat näyttävät.

Tällä koetan sanoa, että koko tapaus on aika laajalti hypetetty syystä jos toisestakin. Arviot tappioista vaihtelevat 200:n ja yli 10 000 välillä. Paikalla ollut reporteri oli laskenut 37 ruumista, joten minusta ei oikein vastaa odotuksia, jos siis ensimmäiset ilmaiskut tehtiin rypälepommeilla ja sirotemiinoilla. Jos siellä olisi sirotemiinoja seassa ja ympäristössä, niin ihan varmana siellä olisi enemmän raatoja ja merkkejä raadoista löytyvillä.
 
Back
Top