Olisikohan se tuo PRAB sitten?Ainakaan kranaatinheittiömistön ampumatoiminnan käsikirja ei tunne muita kuin sirpalekranaatit enkä kyllä muissakaan oppaissa ole nähnyt.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Olisikohan se tuo PRAB sitten?Ainakaan kranaatinheittiömistön ampumatoiminnan käsikirja ei tunne muita kuin sirpalekranaatit enkä kyllä muissakaan oppaissa ole nähnyt.
Tuommoseen perus mäntymetsässä tiellä hyökkäävän vihollisen päälle ampuisin ihan kyllä sirpaletta. Kuorma-ammukset jättäisin hieman "paremmille" maaleille, kuten vaikka aukealla olevalle hyökkäysryhmitykselle tai ajoneuvoalustalla olevalla heitinpatterille.
Maavoimien Face sivulla oli pari melko uutta kuvaa AMOS-vaunusta.
AMOS näyttää kyllä varsin räyhäkkäältä peliltä suomalaisessa värityksessä.
Epäilen, sillä näin sen jossain kranaatinheitinopuksessa, josta en muuta muista, kuin että kyseinen kirja keskittyi kranaatinheittimiin. Kyseistä morkulaahan ei välttämättä Suomessa ole käytetty, mutta se oli siellä mainittu ja kuvakin oli. Muistelen että se kranaatti olisi ollut neuvostoliittolainen ja 80-luvulta, mutta en ole varma. Joka tapauksessa jotenkin siinä oli panssari mainittu.@Tetra olisitkohan mahdollisesti sotkenut tykistöön. 130 K 54 on ollut panssariammus.
Olisikohan se tuo PRAB sitten?
Joo en ole asiantuntija tuolla puolen. Mutta näen vain reserviläisen sielussani kuinka AMOS tms. nopeuttaa kohdatun vihollisen kurittamista. Ja mahdollistaa nopeasti vihollisen lyömisen sekä oman tehtävän jatkamisen.
Jo jossain 89-vuoden Jalkaväkisäätiön oppaassa peloteltiin että vihollisen tiedustelu kykenee talvellaparissa tunnissa havaitsemaan hyökkääjän toiminnan. Joten ei valmareilla ole aikaa jäädä hieromaan muniaan turpeeseen.
@Mustaruuti kyllähän noita eri naamionti vaihtoehtoja löytyy. Värivariaatioita ja kuvioinnissakin esim. noita suoria viivoja ja sitten pyöreampiä muotoja. Vaikuttais siltä että nykyään käytetään juuri tuota ruskeata.
En tarkoita suora-ammuntaa. Vaan ihan perinteistä epäreiluatulitukea, mutta huomattavalla tulen avauksen nopeudella.
Valmarin pataljoona on matkalla rajuun hyökkäykseen. Tarkoituksena on lyödä vihollisen hyökkäyksen kärki. Pataljoonan kärki kohtaa vihollisen mekanisoidun kärjen. Kummankin osapuolen jalkaväki ryntäilee päin metsiä. Suomalainen tulenjohtaja saa yhteyden takana ajavaan AMOS porukkaan. Amos pysähtyy ja ampuu nopeasti tuli-iskun keltaisten kärjen jalkautuneen jalkaväen sekaan. Kun viimeiset keltaisten irtoraajat tippuvat maahan suomalaiset jääkärit hyökkäävät jälelle jääneiden vihollisten kimppuun.
Kun vihollisen kärki on saanut sen verran nokkiinsa että suomalaisetkin joutaa ajattelemaan, niin valmarin pataljoona voi jatkaa edeleen hyökkäystään jne. EI olla jääty tuntikausiksi kupeksimaan saman suon reunan laitaan.
Asiaa hieman sivuten, niin nykyään odottaisin hyökkäyksellä olevan UAV tuki käytössä. Eli ainakin toivoisin, että epäsuora pääsee ampumaan sitä viholliskärkeä ennen kuin kukaan tulee kontaktiin vihollisen kanssa. Luulisi, että vähäinenkin epäsuora vie viholliselta osan huomiosta pois siitä, mitä voi tulla vastaan.
Totta. UAV järjestelmillä kohtaamistaistelusta ei välttämättä tule niin sekasotkua.
Asiaa hieman sivuten, niin nykyään odottaisin hyökkäyksellä olevan UAV tuki käytössä. Eli ainakin toivoisin, että epäsuora pääsee ampumaan sitä viholliskärkeä ennen kuin kukaan tulee kontaktiin vihollisen kanssa. Luulisi, että vähäinenkin epäsuora vie viholliselta osan huomiosta pois siitä, mitä voi tulla vastaan.
Hiukan riskillä mennään jos ammutaan uavllä havaittua liikkeessä olevaa vihollista. Paras hetki ammuttaa uavllä olisi ensikosketuksen saatua, kun vihollisen kärki on pysähtynyt taisteluun meidän kärkeä vastaan.
Selitätkö, että minkälaisella riskillä? Jos siihen vihollisosaston keskelle saadaan yhtään kranaatteja, niin vihollisen muodostelma alkaisi hajota, kun osa vaunuista koettaisi jatkaa matkaa ja takana tulevat koettavat joko välttää joutumista siihen vaikutusalueelle tai lyhintä tietä pois vaikutusalueelta. Eli juuri sellainen klassinen sekaannuksen hetki jolloin hyökätä vihollisen kimppuun. Ja mikään ei estä sinua ampumasta lisää sitten kun vihollinen tajuaa, että nyt kannattaisi ampua takaisin.
Selitätkö, että minkälaisella riskillä? Jos siihen vihollisosaston keskelle saadaan yhtään kranaatteja, niin vihollisen muodostelma alkaisi hajota, kun osa vaunuista koettaisi jatkaa matkaa ja takana tulevat koettavat joko välttää joutumista siihen vaikutusalueelle tai lyhintä tietä pois vaikutusalueelta. Eli juuri sellainen klassinen sekaannuksen hetki jolloin hyökätä vihollisen kimppuun. Ja mikään ei estä sinua ampumasta lisää sitten kun vihollinen tajuaa, että nyt kannattaisi ampua takaisin.
Kun katotte dokumenttia Persianlahden sodasta "highway of death". Siinä näkyy vähän tota rypälepommien tehokkuutta.
En ole katsonut dokkaria, mutta tuli kai siinä esille se pieni seikka, että sen kolonnan pysäytti ensin sirpalepommeilla varustautunut, päivystämässä ollut lentue. Tämän jälkeen kaikki se sakki mitä oli ollut siellä ajoneuvojen kyydissä oli hylännyt ajoneuvot ja hajaantunut aavikolle. Rypälepommit siis lähinnä tuhosivat hylättyjä autoja, jotka sattuivat olemaan kivassa kasassa jälkeenpäin kameramiesten kuvata.
pointtisi oli mikä?
Tuhovaikutus saatiin hyvin aikaiseksi... Tuskimpa siitä oli kellään epäilystä. Käsittääkseni ensimmäiset iskut tekivät merijalkaväen A-6 Intruder maataistelukoneet. Käytettyjä aseita ensi-iskussa olivat sirotemiinat sekä rypälepommit. Näin lienee ollut highway 80 kohteessa. En nyt löydä tähän hätään lähdeviitettä.
Eivät irakilaiset omia ajoneuvojaan tuhonneet juuri ennen kuin luikkivat karkuun. Palaneita ruumiita kyllä löytyi kuorma-autoista jne.
Myönnettäköön etttä lamauttava ja kalustoa vaurioittava ja tuhoava vaikutus oli helpompi saada aikaan esim. highway 80 kohteessa. Tuossa kolonnassa panssaroituja ajoneuvoja olivat vain 2%. Muut ajoneuvot olivat "pehmeitä"