Kranaatinheittimistö

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
Onko heittimistöllä ollut käytössä pst-kranaatteja ennen? En tarkoita noita Strixejä, joita kai ei ole käytössä muutenkaan. Muistelen jossain sellaisen kuvan nähneen. Olikohan joku vanha neuvostoliittolainen, oisko ollut 80-luvulta?
Ainakin britit kehittelivät Merlin-ammuksensa 81 krh:lle joskus 1980-tai 90-luvulla. Sitä esiteltiin meilläkin tuolloin joissain alan julkaisuissa, mutta en tiedä, otettiinko sitä kuitenkaan missään käyttöön.
 

Old Boy

Kenraali
Ainakin britit kehittelivät Merlin-ammuksensa 81 krh:lle joskus 1980-tai 90-luvulla. Sitä esiteltiin meilläkin tuolloin joissain alan julkaisuissa, mutta en tiedä, otettiinko sitä kuitenkaan missään käyttöön.
Maksoi liikaa eikä sitä koskaan otettu käyttöön. Kehitys aloitettiin 1980 -luvulla, mutta tilausta harkittaessa ei ollut enää Varsovan Liittoa panssarilauttoineen, eli tarvekin osittain katosi.

Merlin toimi siten, että lentoradan lakipisteen jälkeen se alkoi tutkaperiaatteella etsiä panssarisaalista hakualueelta 300x300 m. Koska lento kesti minuutin tai yli ei maali saanut paljon liikkua, jos se ei ollut iso
panssarilautta.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
http://defense-update.com/20151210_perm.html
Jenkkilän merijalkaväki ostaa Israelilaista 120 millistä ohjautuvaa kranaattia hintaan 18K$ per laaki, kantama 16km.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
http://defense-update.com/20151210_perm.html
Jenkkilän merijalkaväki ostaa Israelilaista 120 millistä ohjautuvaa kranaattia hintaan 18K$ per laaki, kantama 16km.
Hieman on suolaisempi mitä epäilemättä odotettiin, mutta tuo lisääntynyt kantama epäilemättä tekee tuosta hintansa arvoisen.

Eli viittaan tässä nyt siihen yhteen tutkimukseen, jossa mainittiin tuollaisten ammusten maksavan 4-5 tyhmän kranaatin verran, mutta vastaavan samalla n. yhdeksää kranaattia.
 

Samses

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
http://www.hs.fi/kotimaa/a1463547474022

Tämä olisi voinut mennä tuonne "onnettomuudet ja läheltä piti-tilanteet puolustusvoimissa" - ketjuunkin, mutta päätin laittaa tänne kun jäin miettimään tätä lähinnä niinkuin heittimistön kannalta.

"Kevyen kranaatinheittimen ammus räjähti ennen aikojaan osuessaan puun oksaan noin viiden metrin etäisyydellä heittimen asemasta."

Siis - 81 mm heittimen ammus räjähtää 5 m etäisyydellä tuliasemassa olevasta heitinryhmästä. Tulos: yhdelle henkilölle yksi lievä pintahaava. Olenko ainoa jonka mielestä nyt ei jokin ihan stemmaa? Voisiko olla että kranaatti ei todellisuudessa räjähtänyt, vaan vain osui puunoksaan ja rikkoutui? Vai suuntautuiko sirpaleparvi kenties eteen- ja ylöspäin jolloin maan pinnalla olevaan heitinmieheen osui vain jokin kimmonnut sirpale tai sekundäärinen sirpale kuten puunsälö tms.?
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Faktat kuntoon ja huhut poikki iltapaskalta. 81 millisen vanha a-tarvike on räjähtänyt puun latvaan osuessaan. Se miksi vammat ovat niin lievät johtuvat kranaatin huonosta suunnitelusta, jonka takia suurin osa "sirpaleista" on tomua.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
http://www.hs.fi/kotimaa/a1463547474022

Tämä olisi voinut mennä tuonne "onnettomuudet ja läheltä piti-tilanteet puolustusvoimissa" - ketjuunkin, mutta päätin laittaa tänne kun jäin miettimään tätä lähinnä niinkuin heittimistön kannalta.

"Kevyen kranaatinheittimen ammus räjähti ennen aikojaan osuessaan puun oksaan noin viiden metrin etäisyydellä heittimen asemasta."

Siis - 81 mm heittimen ammus räjähtää 5 m etäisyydellä tuliasemassa olevasta heitinryhmästä. Tulos: yhdelle henkilölle yksi lievä pintahaava. Olenko ainoa jonka mielestä nyt ei jokin ihan stemmaa? Voisiko olla että kranaatti ei todellisuudessa räjähtänyt, vaan vain osui puunoksaan ja rikkoutui? Vai suuntautuiko sirpaleparvi kenties eteen- ja ylöspäin jolloin maan pinnalla olevaan heitinmieheen osui vain jokin kimmonnut sirpale tai sekundäärinen sirpale kuten puunsälö tms.?

Olettaisin, että mikäli kranaatti räjähtää oksaan osuttuaan, niin se varmasti tiedetään. Siis IHAN varmasti. Siitä tuskin tulee olemaan epäselvyyttä, joten varmasti se kranaatti sitten räjähti, siitä kielinee ne vauriot puussa.

Mutta väittäisin, että KRH:n ammuksen sirpalevaikutus on taaksepäin aika mitätön, koska se kranaatin pyrstö ei juurikaan sirpaloidu ja siten tuottaa suurehkon "tyhjän" tilan takasektoriin. Joten minullakin kävi mielessä, että se haavan aiheuttanut kappale olisi ollut puuta.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Olettaisin, että mikäli kranaatti räjähtää oksaan osuttuaan, niin se varmasti tiedetään. Siis IHAN varmasti. Siitä tuskin tulee olemaan epäselvyyttä, joten varmasti se kranaatti sitten räjähti, siitä kielinee ne vauriot puussa.

Mutta väittäisin, että KRH:n ammuksen sirpalevaikutus on taaksepäin aika mitätön, koska se kranaatin pyrstö ei juurikaan sirpaloidu ja siten tuottaa suurehkon "tyhjän" tilan takasektoriin. Joten minullakin kävi mielessä, että se haavan aiheuttanut kappale olisi ollut puuta.
Oli se ihan sirpale.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Sitten olen taipuvainen arvaamaan, että osuma oli pelkkä raapaisu, eikä siis tehnyt reikää? Muuten ei puhuttaisi pintahaavasta, jos siis lääkäri olisi joutunut kaivelemään sirpaletta ukosta.
Niin tarkasti en osaa sanoa, voi olla että tosi pieni sirpale joka on uponnut lihaan tyyliin puoli senttiä.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Niin tarkasti en osaa sanoa, voi olla että tosi pieni sirpale joka on uponnut lihaan tyyliin puoli senttiä.
Tulikohan kengän tai vaatteen läpi?
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
http://www.hs.fi/kotimaa/a1463547474022

Tämä olisi voinut mennä tuonne "onnettomuudet ja läheltä piti-tilanteet puolustusvoimissa" - ketjuunkin, mutta päätin laittaa tänne kun jäin miettimään tätä lähinnä niinkuin heittimistön kannalta.

"Kevyen kranaatinheittimen ammus räjähti ennen aikojaan osuessaan puun oksaan noin viiden metrin etäisyydellä heittimen asemasta."

Siis - 81 mm heittimen ammus räjähtää 5 m etäisyydellä tuliasemassa olevasta heitinryhmästä. Tulos: yhdelle henkilölle yksi lievä pintahaava. Olenko ainoa jonka mielestä nyt ei jokin ihan stemmaa? Voisiko olla että kranaatti ei todellisuudessa räjähtänyt, vaan vain osui puunoksaan ja rikkoutui? Vai suuntautuiko sirpaleparvi kenties eteen- ja ylöspäin jolloin maan pinnalla olevaan heitinmieheen osui vain jokin kimmonnut sirpale tai sekundäärinen sirpale kuten puunsälö tms.?
Kuten on jo aprikoitu, kranaatinheittimen ammus tipahtaa normaalisti pystysuoraan alas ja sirpalevaikutus on optimoitu leviämään siitä ympärille vaakatasossa. Jos se osui puuhun 5 metrin korkeudessa, ollaan oltu varsin "turvallisessa" sektorissa.

Asiaa vielä korostaa se, että pyrstö estänee aika tehokkaasti sirpalevaikutusta ammuksen lähtö/tulosuuntaan.
 

JackieBoy

Alikersantti
Olenko ainoa joka kokee ihmeelliseksi miten tämä kranaatti on räjähtänyt 5m päässä olevaan puun latvaan? Tietääkseni iskusytytin ei ehdi tuossa matkassa vielä aktivoitumaan. (korjatkaa jos väärässä, @kertakenttään onko näin?)

Sytyttimen piikkiin? Vai onko koko iltalehden juttu pelkkää kuraa ja totuus on että kyseessä oli helvetin komea puu jolla korkeutta suuresti?
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olenko ainoa joka kokee ihmeelliseksi miten tämä kranaatti on räjähtänyt 5m päässä olevaan puun latvaan? Tietääkseni iskusytytin ei ehdi tuossa matkassa vielä aktivoitumaan. (korjatkaa jos väärässä, @kertakenttään onko näin?)

Sytyttimen piikkiin? Vai onko koko iltalehden juttu pelkkää kuraa ja totuus on että kyseessä oli helvetin komea puu jolla korkeutta suuresti?
Olisiko se korkeus pelkkä arvio? En toki tiedä mikä sen matkan pitäisi olla, mutta taisi joku mainita jo, että kyseessä oli vanha kranaatti, joten sytytin voi kai olla ihan yhtä vanha?
 

J0h1F

Eversti
Olenko ainoa joka kokee ihmeelliseksi miten tämä kranaatti on räjähtänyt 5m päässä olevaan puun latvaan? Tietääkseni iskusytytin ei ehdi tuossa matkassa vielä aktivoitumaan. (korjatkaa jos väärässä, @kertakenttään onko näin?)

Sytyttimen piikkiin? Vai onko koko iltalehden juttu pelkkää kuraa ja totuus on että kyseessä oli helvetin komea puu jolla korkeutta suuresti?
Virallisestihan iskusytyttimissä on lentoratavarmistus, eli sytytin toimisi vasta kranaatin käännyttyä putoamisasentoon lentoradan lakipisteessä. Tämä ei kuitenkaan ole kovin luotettava, ja käytännössä inertiavarmistus on ainoa varma varmistus kranaatissa, ja se lakkaa toimimasta, kun kranaatti lähtee putkesta.
 
Top