Onkos muuten sellainen mahdollista, että kaivetaan sille heittimelle monttu molemmille puolille aukiota ja tarvittaessa siirretään se heitin siihen toiseen monttuun? Monttujen ei tietenkään tarvitse olla täsmälleen toisiaan vastapäätä, vaan sijainnit valitaan tulisektorin mukaan. Vai vaatiiko se siirtäminen noiden valmistelujen tekoa aina kun siirrytään?
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Onkos muuten sellainen mahdollista, että kaivetaan sille heittimelle monttu molemmille puolille aukiota ja tarvittaessa siirretään se heitin siihen toiseen monttuun? Monttujen ei tietenkään tarvitse olla täsmälleen toisiaan vastapäätä, vaan sijainnit valitaan tulisektorin mukaan. Vai vaatiiko se siirtäminen noiden valmistelujen tekoa aina kun siirrytään?
kertakenttään
Ylipäällikkö
No joo, periaatteessa. Siinä vaan kestää tod.näk melko pitkään vaihtaa ne asemat ja muut ovat jo toteuttaneet sen tulitehtävän sillä välin.
En ajatellut asiaa siten, että asemaa alettaisiin vaihtamaan tulitehtävän tullessa, ennemmin se heitin joka ei johonkin voi ampua käsketään siirtymään toiseen asemaan ja odottamaan seuraavaa tehtävää siellä. Ja olettaisin sillä heitin joukkueen johtajalla olevan tarpeeksi hyvä kuva tilanteesta, että jonkinverran osaa päätellä mihin pitää olla varautunut ampumaan.
Taimikko tottakai paras tuliasema niin tykistöllä kun heittimilläkin. Mutta ei heittimien raivaustyöt ole suuria, koska ammutaan yläkulmilla. 15 m korkea puu saa jäädä, kunhan on saman verran aseesta
etäisyyttä. Raivattava tietysti on siten, että käsketyille tulenkäyttöalueille kyetään ampumaan. Heitinjoukkueenjohtaja ei taas päätä tulenkäyttöstä eli mihin ammutaan vaan johtaa ainoastaan tuliasematoimintaa.
Sisältyykö tuliasematoimintaan se, että milloin mikäkin heitin vaihtaa asemaa? Ja oletan tämän johtajan voivan konsultoida muita johtajia sitä mukaa mitä tilanne muuttuu.
kertakenttään
Ylipäällikkö
No on todellakin.
Kerro ihmeessä minkälaista.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tuliasematoiminta: Ollaan siirrytty hajautettuun malliin, jossa joka aseella 1-3 tuliasemat, tuliasemia vaihdetaan kun sieltä on ammuttu x määrä tulitehtäviä tai sieltä on ammuttu kaikki kranaatit, uusi linnoittamiskonsepti koskee myös heittimistöä, tulikomentoyhteydet varmennetaan.
Ampumatoiminta: Toiminta nopeutunut huomattavasti Ahjon käyttöönoton myötä, asepäätteet, uusia tulimuotoja on käytössä (katso uusin tulenjohdon ST IV opas).
Siinä nopeasti.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Suomen sotilaan artikkelissa uudisteutusta taistelutavasta sekä jossain muussa julkaisussa, jota en nyt muista, on samat asia ja lisääkin jos haluaa lueskellla.
Varmaan tulikomentoja-lehdestä hyvä aloittaa.
Itseasiassa varusmiespalveluksessani näin kun hajautettua tulijoukkuetta kokeiltiin. Siinä muistaakseni oli jotain alkukankeutta, mutta ainahan sitä. Koulutetaanko ns. sissiheitinryhmiä miten paljon? Tarkoitan kevyitä heittimiä joita käytetään sissitoiminnassa jääkäritoiminnan sijaan.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kyllähän rajalle koulutetaan kranaatinheitinjoukkueita. Miten paljon, en tiedä enkä varmaan sais sanoakaan.
JackieBoy
Alikersantti
Myöskin jääkärikomppanian heitinjoukkueen toiminta on aika "sissimäistä"
Kadotaan metsään, muu komppania unohtaa että olette olemassa, kuitenkin kranaattia tulee taivaalta kun sitä tilataan.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Myöskin jääkärikomppanian heitinjoukkueen toiminta on aika "sissimäistä"
Kadotaan metsään, muu komppania unohtaa että olette olemassa, kuitenkin kranaattia tulee taivaalta kun sitä tilataan.
Niin, se on vähän tommosta kaikissa paitsi PSAJON jääkärikomppanioissa, varsinkin HAJK ja teka, jossa isot vastuualueet ja paljon tilaa minne hävittää heitinjoukkue. Heittimittäin kevyiden käyttäminen tulee kysymykseen ehkä ihan erikoiserikoistapauksissa ja väliaikaisesti. Kevyt on kyllä siitä helvetin hyvä, että hyvä kantama ja suuri tulinopeus. Ehkä voisi jopa harkita neljännen heittimen lisäämistä kranaatinheitinjoukkueeseen, jotta jääkärikomppanialla olisi parempi tulivoima. Siinä tulisi päälle 200 kiloa sirpaletta minuutissa.
Joukkueethan saivat kolmannen heittimen juuri tuosta syystä. Neljäs heitin tarkoittaisi kuitenkin, että tuliannoksen paino kasvaisi 3.6 tniin. Ja johtaminen vaikeutuisi; aikaisemminhan heitinjoukkueet
olivat 2-putkisia. Silloin tosin johtamisvälineetkin olivat ainoastaan kova ääni ja kenttäpuhelin.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tosin kranaatinheitinjoukkueella ei ole hajauttamiseen tarvittavaa kalustoa, joten sillä ei ole merkitystä.
En tarkoittanut aseittain hajauttamamista ALTYK -tapaan. Vaan sitä, että neljäs heitin tarkoittaisi monenlaista muutakin entiseen verrattuna. Tuskin laitettaisiin 4:n aseen ryvästä muutaman kymmenen
metrin etäisyyksille toisistaan. Onhan kevyet heittimet saaneet tuliasemapuhelimet joten pareittain hajauttaminen onnistuisi. Siis kuten tykistö ennen toimi.
Raveni
Greatest Leader
Asiasta kun en tiedä niin kysyn: kuinka paljon heittimistössä hommaa tehdään käsin? Lähinnä haen sitä seikkaa että se murkula painaa x kg verran ja niitä tarvitaan x määrä. Jonkun on ne siirrettävä paikasta A paikkaan B. Osa tuosta varmaan tapahtuu erilaisissa kulkuneuvoilla mutta miten hajautuksessa? Kuinka paljon sitä tavaraa joudutaan kantamaan ihan ruismoottoria apuaan käyttäen? Peilaan tätä kysymystä tietoihin reserviläisten kun on heikkenemisestä. Vittumainen tilanne jos komppania tarvitsisi tulitukea mutta heittimillä ei ole mitä ampua kun kaverit ei jaksa roudata kranaatteja.
Katso liite: 9632 Katso liite: 9632
Tässähän se on: näin atarvikkeet tuodaan tuliasemiin; onnistuu ainakin puolustuksessa. Sissitoiminnassa, josta ylempänä oli keskustelua, edellyttää ennalta tehtyä atarvikkeiden varastointia.
Tässähän se on: näin atarvikkeet tuodaan tuliasemiin; onnistuu ainakin puolustuksessa. Sissitoiminnassa, josta ylempänä oli keskustelua, edellyttää ennalta tehtyä atarvikkeiden varastointia.
