Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Nykyjutuista on varmaan parempiakin tietäjiä, mutta vanha vastaus on: joukkueen omin voimin ei mitenkään. Tarvii apuja jalkaväeltä murkuloiden kantamisessa. Tämä tulee kyseeseen hyökkäyksessä,
jossa kevyt heitinjoukkue seuraa heti hyökkäävän jalkaväen perässä. Tulenkäyttö (siis ampuminen) on välitöntä ja lyhyestä ampumaetäisyydestä johtuen hajonta (ja samoin varmuusetäisyys omiin) on
hyvin pieni.
Jos ei taistella Pohjois-Suomessa, on tiestöä yleensä käytettävissä. Silloin tukeminen voidaan tehdä ajouran läheisyydestä, jolloin samaa ongelmaa ei ole. Maali on kuitenkin paikannettava koordinaateila,
joka aikaisemmin oli hitaampi metodi. Nythän on MATI -jolla se tehdään satelliittien avulla, joten pitäisi olla yhtä nopea. Paha sanoa, kun olen nähnyt vain laitteet mutta ei koskaan niiden tosikäyttöä.
Raveni
Greatest Leader
Toisaalta puolustuksessa liikettä tulee varmasti myöskin koska kiinteitä asemia ei juurikaan ole vaan liike on suojaa. Tuollainen joukko väsyy varmasti suhteellisen nopeasti taistelu kosketuksessa. Itseä lähinnä huolestuttaa se, että aiemmin meillä on ollut isompi pooli josta äijää ammentaa nyt se on käynyt aika ohkaiseksi ellei huoltoa täydennetä tuon 250k ukon päälle sitten ei sijoitetuista.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kranaatit tuodaan ajoneuvoilla kaksilukuisen metrimäärän päähän tuliasemista, oli sitten hyökkäys, puolustus tai viivytys kyseessä. Aivan erikoistilanteessa kun hyökätään järven yli moottoriveneillä tai koukataan Kebnekaisen huipun kautta, niitä joudutaan kantamaan käsin. Voin kuvitella, että se kärjessä/painopisteessä/kosketuksessa oleva tulenjohtaja kaataa iloisesti tulta vihollisen päälle, joten sitä kranaattimäärää ei voi järkevästi kuljettaa kauramoottorilla.
Raveni
Greatest Leader
Sitä juuri mietinkin, että kädet ovat aika äkkiä makaroonia. Toisaalta Suomessa on hyvä kun tuota tiestöä on laajalti jokapaikassa niin siihen voidaan tukeutua.
Tuossa sissiheitintoiminnassa kunnon on syytä olla hyvä. Tuttavani mukaan sissiheittimessä aika moni jätti kesken koska ei kunto kestänyt. En tosin tiedä onko fyysinen rasitus sen suurempaa kuin sisseillä yleensä, vai oliko materiaali heikompaa. Mutta olisi se kyllä mielenkiintosta touhua!
Honcho
SMLNKO M/83
Voin kuvitella, itsellä meni ihan tavallisessa kevyen heittimen TTR-koulutuksessa sääreen hiusmurtuma. Oikeastaan se alkoi särkynä P-kauden Cooper-testin jälkeen, mutta en voi olla uskomatta että nimenomaan vinhaan tuliaseman vaihtoja ja käsin heittimen osien kantamista sisältävä lyhytkantamenetelmän koulutus ylläpiti tuota siten että vaati useamman viikon vemppaa ennen kuin pääsi kunnolla mukaan koulutukseen. Koulutushaaramerkinkin sain vasta joskus J-kaudella tuon takia. Sissiheitin sisältänee huomattavan paljon enemmän tuota pirun raskasta ja vihattua asiaa
Höpö höpö. Älä sotke KVKRHJ:tta (3 putkea) ja TTR:ää (2 putkea). Puolustavan tyyppisissä alueellisten joukkojen Jalkaväkikomppaniossa oli ennenkin KVKRHJ kuten nykyisissäkin alueellisten joukkojen Jalkaväkikomppaniossa on nyt. TTR kuuluu hyökkäävien PSJK:n ja JK05:n kokoonpanoon edelleenkiin. Tuliannoksen paino ei varsinkaan alueellisilla tai paikallisjoukoilla merkitse mitään koska sitä ei kuljeteta vaan homma perustuu porrastuksiin.
Unohtakaa nyt jo nuo sissiyksiköt ja se pirun sissiromantiikka. Ei ole enään olemassakaan mitään sissiyksiköitä. Mm. RVL:lle koulutetaan heitinjoukkueita, mutta niin koulutetaan JK(HAJ):nkin...eivätkä kummatkaan ole samaa asiaa kun entiset Erilliskomppania (S):t.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Harmi vaan, että koulutuksessa käytetään ehkä näytöksiä lukuunottamatta harjoitustulimuotoja, jolloin isku ammutaan tyyliin kahdella kranaatilla per putki. Harvoin pääsee näkemään millaista jälkeä oikeasti voi saada aikaan epäsuoralla tulella. Varsinkin kevyellä heittimellä se on varsin ikävää, koska sen tulivoima perustuu kokonaan suureen tulinopeuteen.
Hajautetusti taistelevan yksikön heitinjoukkue on lähestulkoon korvaamaton suorituskyky, jonka tulella kyetään saamaan paljon aikaan. Hajautetussa toiminnassa vaan jännitystä tuovana elementtinä on lähisuoja ja tulikomentoyhteyksien toimivuus.
Hajautetusti taistelevan yksikön heitinjoukkue on lähestulkoon korvaamaton suorituskyky, jonka tulella kyetään saamaan paljon aikaan. Hajautetussa toiminnassa vaan jännitystä tuovana elementtinä on lähisuoja ja tulikomentoyhteyksien toimivuus.
Honcho
SMLNKO M/83
Sopii, sitä paitsi ainoa lukemani Reino Lehväslaihon kirjakin on "Sotkalla sodassa"
Honcho
SMLNKO M/83
Omassa koulutuksessa muuten juuri noin, mutta pisimmän ampumaleirin päätteeksi ammuimme 18 kranaatin keskityksen per putki, koska kouluttajaa ei huvittanut lähteä palauttamaan niitä ammuslaatikoita. Harmi että ainoastaan tulenjohtoväki pääsi näkemään ne iskemät. Tuollainen show olisi ollut ihan näkemisen arvoista vaikka olikin vain 2 heittimen TTR.
+1. Äärimmäisen kätevä varsinkin kohtaamishyökkäyksessä, kun voi ampua 150m (SA tilanne) omien eteen eli käsiaseiden tehokkaan kantaman rajalle ja lisäksi tulinopeus on käsittämätyömän hyvä hyvin koulutetulla joukoilla. Hyökkäävissä joukoissa todella kätevää on myös se että normi TTR:n on ajosta ampumavalmis SA-varomääräyksin 2 min siitä kun radiossa kuuluu "Alfa taistelukosketus piste..."...paras näkemäni TTR avasi taisteluammunnassa 3 min:ssa (RA varotoiminta ml.) valmistelemattomista asemista tulen! Kyseinen hyökkäysammunta toteutettiin siten, että TTR jalkautui vaunuista suoraan liikkeeestä kärkijoukkueen takaa kun kärkijoukkue ilmoitti komppanian komentoverkossa taistelukosketuksesta. TTR tosin joutui ampumaan muualle kun oman JV:n eteen varomääräys syistä, mutta silti ampui koirdinaattimenetelmällä ja TJ:n juoksusta jalkautuessaan puheella komentoverkkoon antamaan tulikomentoon.
Eipä nyt mennä sen tarkemmin JK(HAJ) käyttöön, mutta ei se KVKRHJ ole mitenkään korvaamaton vaikkakin onkin kätevä työkalu: käytännössä kuitenkin lähes joka yksiköllä on myös se RSKRHJ omalla tontillaan.
Viimeksi muokattu:
kertakenttään
Ylipäällikkö
Niin ja sitten vielä se, että tykistöllä saa ampua yli, mutta heittimistöllä ei. Rajoittaa hirveesti taisteluammunnan suunnittelua ja muuta. Toisaalta haspilla en välttämättä lähtis ampumaan yli, uudella kylläkin. Perustaktiikan vastaus tuohon raskaaseen: liittyy tilanteesta, vihollisesta ja Jeesuksen syntymäpäivän viikonpäivästä sinä vuonna.
JackieBoy
Alikersantti
Tietääkseni pyritään siihen, että valmiita tuliasemia olisi X-määrä. Jokaisessa tuliasemassa on sitten myös kranaatteja. Parhaimmassa tapauksessa heitinjoukkue saapuu tuliasemaan X, odottaa tulitehtävää hiiren hiljaa "piilossa". Kun tulikomennot saapuvat, suoritetaan tulitehtävä ja otetaan irti. Irtautumisen jälkeen siirrytään taistelusuunnitelman mukaisesti seuraavaan tuliasemaan. (tämä unelma toimii siis vain kevyellä)
kertakenttään
Ylipäällikkö
Vaan miksei toimisi raskaallakin? Erilaisissa lähteissä venäläisten vastatykistön vasteeksi arvaillaan puolesta tunnista tuntiin vasteaikoja. Vartti on vielä semmoinen, että siinä ehtii lähtemään ajoon, jos on valmisteltu ajoonlähtö, jos ryssä on ikävällä päällä.
Minä taas muistan lukeneeni että Ukrainassa saattoi olla kyseessä minuuteista kun vastamurkulaa on alkanut sataa. Jos en nyt ihan väärin muista, on semmoinenkin mahdollista.
Ukrainan juttuja ei kannata ihan suoraan uskoa. Jos asemat on avoimessa maastossa ja asemaanajo havaittu jo hyvissä ajoin voi "vastamurkulat" olla tulossa jo ennen Ukrainalaisen yksikön laukausta.