Kranaatinheittimistö

Niistä tuliasemista vielä. Jos ammutaan hajautetuista tuliasemista ja valmistellaan useampi perussuunta niin raivauksista tulee helposti puoliympyrän (tai mersun merkin) muotoiset jolloin ne on todella helppo havaita. Matala taimikko on paras tuliasema-alue.

Onkos muuten sellainen mahdollista, että kaivetaan sille heittimelle monttu molemmille puolille aukiota ja tarvittaessa siirretään se heitin siihen toiseen monttuun? Monttujen ei tietenkään tarvitse olla täsmälleen toisiaan vastapäätä, vaan sijainnit valitaan tulisektorin mukaan. Vai vaatiiko se siirtäminen noiden valmistelujen tekoa aina kun siirrytään?
 
Onkos muuten sellainen mahdollista, että kaivetaan sille heittimelle monttu molemmille puolille aukiota ja tarvittaessa siirretään se heitin siihen toiseen monttuun? Monttujen ei tietenkään tarvitse olla täsmälleen toisiaan vastapäätä, vaan sijainnit valitaan tulisektorin mukaan. Vai vaatiiko se siirtäminen noiden valmistelujen tekoa aina kun siirrytään?

No joo, periaatteessa. Siinä vaan kestää tod.näk melko pitkään vaihtaa ne asemat ja muut ovat jo toteuttaneet sen tulitehtävän sillä välin.
 
No joo, periaatteessa. Siinä vaan kestää tod.näk melko pitkään vaihtaa ne asemat ja muut ovat jo toteuttaneet sen tulitehtävän sillä välin.

En ajatellut asiaa siten, että asemaa alettaisiin vaihtamaan tulitehtävän tullessa, ennemmin se heitin joka ei johonkin voi ampua käsketään siirtymään toiseen asemaan ja odottamaan seuraavaa tehtävää siellä. Ja olettaisin sillä heitin joukkueen johtajalla olevan tarpeeksi hyvä kuva tilanteesta, että jonkinverran osaa päätellä mihin pitää olla varautunut ampumaan.
 
Niistä tuliasemista vielä. Jos ammutaan hajautetuista tuliasemista ja valmistellaan useampi perussuunta niin raivauksista tulee helposti puoliympyrän (tai mersun merkin) muotoiset jolloin ne on todella helppo havaita. Matala taimikko on paras tuliasema-alue.

olettaisin sillä heitin joukkueen johtajalla olevan tarpeeksi hyvä kuva tilanteesta, että jonkinverran osaa päätellä mihin pitää olla varautunut ampumaan.

Taimikko tottakai paras tuliasema niin tykistöllä kun heittimilläkin. Mutta ei heittimien raivaustyöt ole suuria, koska ammutaan yläkulmilla. 15 m korkea puu saa jäädä, kunhan on saman verran aseesta
etäisyyttä. Raivattava tietysti on siten, että käsketyille tulenkäyttöalueille kyetään ampumaan. Heitinjoukkueenjohtaja ei taas päätä tulenkäyttöstä eli mihin ammutaan vaan johtaa ainoastaan tuliasematoimintaa.
 
Heitinjoukkueenjohtaja ei taas päätä tulenkäyttöstä eli mihin ammutaan vaan johtaa ainoastaan tuliasematoimintaa.

Sisältyykö tuliasematoimintaan se, että milloin mikäkin heitin vaihtaa asemaa? Ja oletan tämän johtajan voivan konsultoida muita johtajia sitä mukaa mitä tilanne muuttuu.
 
Onko kranaatinheittimistön taktinen (tai taistelutekninen?) toiminta kehittynyt viimeisinä vuosikymmeninä?
 
Kerro ihmeessä minkälaista.

Tuliasematoiminta: Ollaan siirrytty hajautettuun malliin, jossa joka aseella 1-3 tuliasemat, tuliasemia vaihdetaan kun sieltä on ammuttu x määrä tulitehtäviä tai sieltä on ammuttu kaikki kranaatit, uusi linnoittamiskonsepti koskee myös heittimistöä, tulikomentoyhteydet varmennetaan.
Ampumatoiminta: Toiminta nopeutunut huomattavasti Ahjon käyttöönoton myötä, asepäätteet, uusia tulimuotoja on käytössä (katso uusin tulenjohdon ST IV opas).

Siinä nopeasti.
 
Ahjo ja asepäätteet minullakin oli mielesssä.
 
Suomen sotilaan artikkelissa uudisteutusta taistelutavasta sekä jossain muussa julkaisussa, jota en nyt muista, on samat asia ja lisääkin jos haluaa lueskellla.
Itseasiassa varusmiespalveluksessani näin kun hajautettua tulijoukkuetta kokeiltiin. Siinä muistaakseni oli jotain alkukankeutta, mutta ainahan sitä. Koulutetaanko ns. sissiheitinryhmiä miten paljon? Tarkoitan kevyitä heittimiä joita käytetään sissitoiminnassa jääkäritoiminnan sijaan.
 
Itseasiassa varusmiespalveluksessani näin kun hajautettua tulijoukkuetta kokeiltiin. Siinä muistaakseni oli jotain alkukankeutta, mutta ainahan sitä. Koulutetaanko ns. sissiheitinryhmiä miten paljon? Tarkoitan kevyitä heittimiä joita käytetään sissitoiminnassa jääkäritoiminnan sijaan.

Kyllähän rajalle koulutetaan kranaatinheitinjoukkueita. Miten paljon, en tiedä enkä varmaan sais sanoakaan.
 
Myöskin jääkärikomppanian heitinjoukkueen toiminta on aika "sissimäistä" :solthum:

Kadotaan metsään, muu komppania unohtaa että olette olemassa, kuitenkin kranaattia tulee taivaalta kun sitä tilataan.

Niin, se on vähän tommosta kaikissa paitsi PSAJON jääkärikomppanioissa, varsinkin HAJK ja teka, jossa isot vastuualueet ja paljon tilaa minne hävittää heitinjoukkue. Heittimittäin kevyiden käyttäminen tulee kysymykseen ehkä ihan erikoiserikoistapauksissa ja väliaikaisesti. Kevyt on kyllä siitä helvetin hyvä, että hyvä kantama ja suuri tulinopeus. Ehkä voisi jopa harkita neljännen heittimen lisäämistä kranaatinheitinjoukkueeseen, jotta jääkärikomppanialla olisi parempi tulivoima. Siinä tulisi päälle 200 kiloa sirpaletta minuutissa.
 
hyvä kantama ja suuri tulinopeus. Ehkä voisi jopa harkita neljännen heittimen lisäämistä kranaatinheitinjoukkueeseen, jotta jääkärikomppanialla olisi parempi tulivoima. Siinä tulisi päälle 200 kiloa sirpaletta minuutissa.

Joukkueethan saivat kolmannen heittimen juuri tuosta syystä. Neljäs heitin tarkoittaisi kuitenkin, että tuliannoksen paino kasvaisi 3.6 tniin. Ja johtaminen vaikeutuisi; aikaisemminhan heitinjoukkueet
olivat 2-putkisia. Silloin tosin johtamisvälineetkin olivat ainoastaan kova ääni ja kenttäpuhelin.
 
Joukkueethan saivat kolmannen heittimen juuri tuosta syystä. Neljäs heitin tarkoittaisi kuitenkin, että tuliannoksen paino kasvaisi 3.6 tniin. Ja johtaminen vaikeutuisi; aikaisemminhan heitinjoukkueet
olivat 2-putkisia. Silloin tosin johtamisvälineetkin olivat ainoastaan kova ääni ja kenttäpuhelin.

Tosin kranaatinheitinjoukkueella ei ole hajauttamiseen tarvittavaa kalustoa, joten sillä ei ole merkitystä.
 
Tosin kranaatinheitinjoukkueella ei ole hajauttamiseen tarvittavaa kalustoa

En tarkoittanut aseittain hajauttamamista ALTYK -tapaan. Vaan sitä, että neljäs heitin tarkoittaisi monenlaista muutakin entiseen verrattuna. Tuskin laitettaisiin 4:n aseen ryvästä muutaman kymmenen
metrin etäisyyksille toisistaan. Onhan kevyet heittimet saaneet tuliasemapuhelimet joten pareittain hajauttaminen onnistuisi. Siis kuten tykistö ennen toimi.
 
Asiasta kun en tiedä niin kysyn: kuinka paljon heittimistössä hommaa tehdään käsin? Lähinnä haen sitä seikkaa että se murkula painaa x kg verran ja niitä tarvitaan x määrä. Jonkun on ne siirrettävä paikasta A paikkaan B. Osa tuosta varmaan tapahtuu erilaisissa kulkuneuvoilla mutta miten hajautuksessa? Kuinka paljon sitä tavaraa joudutaan kantamaan ihan ruismoottoria apuaan käyttäen? Peilaan tätä kysymystä tietoihin reserviläisten kun on heikkenemisestä. Vittumainen tilanne jos komppania tarvitsisi tulitukea mutta heittimillä ei ole mitä ampua kun kaverit ei jaksa roudata kranaatteja.
 
Katso liite: 9632 Katso liite: 9632

Tässähän se on: näin atarvikkeet tuodaan tuliasemiin; onnistuu ainakin puolustuksessa. Sissitoiminnassa, josta ylempänä oli keskustelua, edellyttää ennalta tehtyä atarvikkeiden varastointia.
 

Liitteet

  • IMG_1876.JPG
    IMG_1876.JPG
    6 MB · Luettu: 42
Back
Top