Onko tuo ainoa malli vai onko vuosien varrella tehty muita versioita?
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Onko tuo ainoa malli vai onko vuosien varrella tehty muita versioita?
Tarkoittaako tuo, etta ammuttiin "boxiin" vahan niinkuin 2. ms ilmatorjunnassa?
Vihulainen mennyt lapi 1. boxista, tulta seuraavaan , kaikilta? IT-tarkkuushan oli kanss vahan sita ja tata, eli ampumalla tarpeeksi sai jalkea, mutta suora osuma olisi ollut sattuma.
- varmaan naiivi kysymys, mutta kun hajautetaan linnakkeen ymparistossa tarpeeksi, niin tulee aika yksilolliset asteikot
En minä ole noilla ampunut vaan ainoastaan nähnyt k.o. värkin ohimennen sivusta. Edelleen hataria muistikuvia 80-luvulta. Ja todisteiden valossa vääristyneitä sellaisia.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Joo, kyllä tulee. Pisteistä x ja y on eri suunta ja etäisyys pisteeseen z, joten samoilla ampuma-arvoilla ei tietenkään voi ampua. Se onko RT heittimet sijoitettu koottuun tuliasemaryhmitykseen, jolloin yhdensuuntaisella viuhkalla kaikki voi ampua samoilla arvoilla en tiedä.
Tässä kysymyksessä luotamme veli @veeteetee n asiantuntemukseen! Linnakejalustoja on siten ollut useampaa mallia.
Mites se on ratkaistu rannikkojaakareilla, kun liikkeessa 81 mm (veneiden parannuttua uisko-tasosta) todettiin, ettei 81 millinen ylla valttamatta suojaamaan liiketta (jos on ammuttavaa seur. tai sita seur, saaressa)?
Nain ehdotuksen, etta siirrytaan 120 mm krh. Taisi loppua yhta akkia kuin PT-76 merella; eihan tuollaista saa realistisissa olosuhteissa kallioisen rannan yli, vai mitenka?
- onko ohjukset liian kalliita tulitukeen? Javelin'ia kaytetty A-stanissa rutiininomaisesti siihenkin.
Nain ehdotuksen, etta siirrytaan 120 mm krh. Taisi loppua yhta akkia kuin PT-76 merella; eihan tuollaista saa realistisissa olosuhteissa kallioisen rannan yli, vai mitenka?
- onko ohjukset liian kalliita tulitukeen? Javelin'ia kaytetty A-stanissa rutiininomaisesti siihenkin.
J0h1F
Ylipäällikkö
Ovat. PST-puolellakaan niitä ei ole ihan liikaa käytettäväksi (josta meillä kulki sitkeä vitsi siitä, että ohjusjoukkueista tulee raskassinkokomppanioita kun ohjukset loppuvat), eikä niitä muutenkaan ole optimoitu sirpalevaikutuksen kannalta.
NEMO-Jehu on sellainen, jota on jossain väläytelty vaihtoehtona, mutta koska Merivoimien hankintabudjetti menee laivoihin, ei rannikkojoukoille (tai -tykistölle) jää niihin varoja.
Epäsuoran tuki rannikkojääkäreille perustuu siis perinteisiin heittimiin ja rannikkotykkeihin mikäli niiden kantamassa sattuvat toimimaan.
Otettiin uudet ampumattomat heittimet rovalle ja kranaattierä oli jostain kahdeksankymmentäluvulta. En tiedä oliko niillä jotain yhteisvaikutusta, vai ei, mutta kranaatti juuttui pyrstöstä putkensuuhun aivan helvetin tiukkaan. Sitten viilattiin. Se taisi sitten vuotaa iltapäivälehtiin joku puolivuotta myöhemmin.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Olikohan JVA 1572, jossa on ongelmana pyrstön siivekkeiden kulmikkuus, jonka takia niitä on hankala ladata ja se kun jumittaa niin se on kunnolla kiinni. Virallisesti viilaaminen on kiellettyä, mutta sitä tapahtuu silti, että se silakka sulahtaa helpommin putkeen. Varsinkin, jos edessä näytösammunta ja ammutaan ko. kranaattia.
Edit. Korjaan, JVA1571 on se ongelmakranaatti, osa 1572 on myös suorapyrstöistä.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Jotenkinhan se murkula on sinne putkeen saatava, jos jumittaa ja muuta ei ole tarjolla. Joten miksipä ei viilaa, vaikka erikoiselta näyttääkin, jos ei taustoja tiedä.
Olen ollut joskus taannoin ns. tulkkivarastossa kuulemassa, kuinka PV:n työntekijöillä ei ollut aivan niin mairitteleva käsitys teollisuuden toimittamien tavaroiden laadusta kuin voisi kuvitella.
Olen ollut joskus taannoin ns. tulkkivarastossa kuulemassa, kuinka PV:n työntekijöillä ei ollut aivan niin mairitteleva käsitys teollisuuden toimittamien tavaroiden laadusta kuin voisi kuvitella.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Sen kranaatin sinne kyllä saa, kun jaksaa nostaa sen naatin siihen putken suulle suoraan. Se on lataajasta kiinni, jos se jumittaa. Toki se suorapyrstöinen kranaatti korostaa, jos ladataan vinosti.
JR49
Respected Leader
Ok. Taas opin uutta. Minulla oli väärä käsitys jumituksen syystä. Hyvä, että oikaisit.
kertakenttään
Ylipäällikkö
RANNJP:llä on KRHK, mutta se liikkuu ihan kuorma-autoilla eli on teihin sidottu. Varmaan on jotain keinoja pohdittu josko sitä pystyisi siirtämään veneillä, mutta sen 500+ kiloisen mötistkän siirtäminen veneestä maihin on melkoinen voimannäyttö, riittävästä määrää ampumatarvikkeita puhumattakaan. Mikäli päästään loivalle ja tasaiselle rannelle se jostain paatista viskaamaan niin silloinhan se voi onnistua, mutta kutsukaa minua epäileväksi Tuomakseksi.
Loiva ranta ja tällainen vene, niin vois toimia. Paljonkohan noita rampillisia työveneitä Suomessa lieneekään, ei ihan joka laiturissa ainakaan...
kertakenttään
Ylipäällikkö
Pitää miettiä paljon tuollainen kantaa kiloina. Heitin päälle 500kg, 1+6 heitinryhmä a 100kg varusteineen ja reppuineen, tuliasemalaatikko 50+kg. Vielä ei ole ainottakaan kranaattia ja ollaan jo 1250kg. Paatin omapaino on 2300kg ja ilmoituksen mukaan kantaa 12 henkilöä. Toki jos veneitä riittää mihin jakaa kuormaa niin mikäs siinä.
Itelle tuli silloin mieleen, että olisi ollut jompikumpi vähän turhan tiukalla toleranssilla tehty. Löysin äsken arkistosta kuvankin missä sitä murkulaa ryitään irti. Harmi kun noita paperikuvia on hankala zoomata.
No isompi parempi toki, tuo oli vaan ensimmäinen mikä nettiveneestä löytyi hakusanalla "työvene." Oli siellä yksi kalalauttakin, sellaisella siirtynee jo joukkue kerralla. (Ilman vetoautoja toki.) Vaan jos tuollakin siirtyy edes pelkkä heitin niin miehet ja paukut liikkuvat vielä bustereillakin jotenkin. Ei se tietenkään nemojehulle pärjää, mutta päästään edes auttavasti irti tieverkosta jos täytyy.
Älä zoomaa, scannaa.
http://www.balticworkboats.ee/news/...boats-1400-ultra-shallow-draft-landing-crafts
Baltic 1400 USDLC (Ultra Shallow Draft Landing Craft
Baltic 1400 USDLC (Ultra Shallow Draft Landing Craft
D
Deleted member 266
Guest
Ainakin tätä, joka vastaa aiemmin postaamaani kuvaa vuodelta 1975 ja joka on 2000-luvun alusta:
