Kranaatinheittimistö

kertakenttään kirjoitti:
Voin laittaa huomenna selittävä kuvan asiasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos, olin jo huolissani, etta meidan taytyy siirtya kr-heittimista enemman tykistoon. Se olis liian kallis juttu: toista plaatua kun on varastossa riittavasti ja toinen on , valta-osaltaan, happanemassa kasiin pikapuoliin (naissa asioissahan ei puhuta vuosina, vaan lahemmas vuosikymmenina).

Ennen kuin siirrymme kujalta pihalle, kannattaa muistaa, etta aloitin keskustelun vertaamalla henkilomaaleihin suunnatun krh tulituksen tehokkuutta per sama maara kranaatteja: ilmarajahteiset vastaan perinteiset. Et ole tahan kai ottanut kantaa lainkaan, vaan vain erilaisiin teknisiin yksityskohtiin... jotka tietysti syventavat keskustelua ja joita luen suurella mielenkiinnolla. Jatketaan!
 
kertakenttään kirjoitti:
Sä olet aika kujalla siitä miten lentonopeus vaikuttaa sirpaleviuhkan muotoon...
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten sinäkin, osittain! Sirpaleiden alkunopeus on nimittäin 1300-1500 m/s joten kranaatin tulonopeuden vaikutus sirpaleiden liikesuuntiin on huomattavasti pienempi. Tosin sirpaleiden epäedullisen muodon johdosta niiden nopeus alenee karkeasti sanottuna puoleen 10 m päässä. Ihan kaikki sirpaleet eivät siten lennä sivulle ja eteenpäin. Kranaatinheittimessä ei juuri lennä sirpaleita suoraan taaksepäin, mutta tämä johtuu pyrstökappaleesta jonka kohdalla ei tietenkään tapahdu sirpaloitumista. Eikä siis tulonopeudesta.
 
Old Boy kirjoitti:
Kuten sinäkin, osittain! Sirpaleiden alkunopeus on nimittäin 1300-1500 m/s joten kranaatin tulonopeuden vaikutus sirpaleiden liikesuuntiin on huomattavasti pienempi. Tosin sirpaleiden epäedullisen muodon johdosta niiden nopeus alenee karkeasti sanottuna puoleen 10 m päässä. Ihan kaikki sirpaleet eivät siten lennä sivulle ja eteenpäin. Kranaatinheittimessä ei juuri lennä sirpaleita suoraan taaksepäin, mutta tämä johtuu pyrstökappaleesta jonka kohdalla ei tietenkään tapahdu sirpaloitumista. Eikä siis tulonopeudesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aina ei voi voittaa.
 
salama-anteri kirjoitti:
Taivaan tuuliin, maanpinnan mukainen contour- lentaminen...kolmaskin vaihtoehto on:):

Kylla varmaan jotain on tehty suunnittelupuolella, jotta saadaan kartionmuoto ja sita kautta maksimivaikutus maanpinnalla aikaiseksi?
- en ole alan asiantuntija, mutta noin logiikka sanoisi, ja aika vaikuttavaa jalki on videoillakin, tosin koeammunnat videoidaan avoimessa maastossa, joten jalkea "sivuilla" ei nay

Tykkipuolella ainakin asia osataan, kuten tasta nakyy, ei lahella olevien rakennusten seiniin osu mitaan, kun taas alla oleva ala saa kunnon kasittelya:
Klikkaa laajentaaksesi...
Srapnellin uusi tuleminen?
 
Jukkis kirjoitti:
Srapnellin uusi tuleminen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kai kasitteellisesti esim AHED- ammus, jonka tungsten kuulat jatkavat laajenevassa muodostelmassa lentamista eteenpain (alkup. shrapnel sisalsi myos kuulia; suurtuotannon edut, kun musketteihin ja tykkeihin suollettiin "tehtaalta" samaa kamaa), tai meillekin hankinnassa olevien AW-taistelukarkien "pre-fragmentation" luontaisen sirpaloitumisen sijaan, eroa paljoakaan alkuperaisesta.
 
Tämä kysymys on asiantuntijoille.
Markku Palokangas, Jalkaväen raskaat aseet ja ryhmäaseet, sivu 166.
Kyse on 82:n millin venäläisistä sotasaalisheittimistä. Palokangas kirjoittaa, että sodan oloissa oli poikkeustilanteessa mahdollista käyttää 81:n millin kranaatteja näissä 82:n millin sotasaalisheittimissä. Järkeenkäypää.
Sitten: Sotasaalisheittimillä ammutun 81:n millin kranaatin teho, lentorata ja ampumaetäisyys jäivät tällöin normaalia pienemmiksi, mutta merkittäviä turvallissuusriskejä ei kuitenkaan ollut ja tällaisia tilanteita varten oli jo sodan aikana laadittu tuliasemakäyttöön poikkeamataulukko.
Epäsuorasta kun en mitään ymmärrä, niin miten kranaatin teho heikkenee tuossa tilanteessa? Ymmärrän kyllä, jos ei osu niin tarkkaan kuin asianmukaisilla milleillä. Vai tätäkö kirjoittaja juuri tarkoittaakin puhuessaan kranaatin tehosta, siis jos ei osu tarkasti maaliin? Minulle on vakuutettu, että heitin on niin tarkka, että sillä voi ampua vaikka ämpäriin. Mitenköhän se on käytännössä vaikuttanut osumatarkkuuteen tämä poikkeuskäytäntö?
Torjunnassa ei varmaan niinkään haittaa, mutta ehkäpä hyökkäyksessä varsin.
Olisi kiinnostava kuulla, jos joku avaisi asiaa tarkemmin.
 
Viimeksi muokattu:
JR49 kirjoitti:
Tämä kysymys on asiantuntijoille.
Markku Palokangas, Jalkaväen raskaat aseet ja ryhmäaseet, sivu 166.
Kyse on 82:n millin venäläisistä sotasaalisheittimistä. Palokangas kirjoittaa, että sodan oloissa oli poikkeustilanteessa mahdollista käyttää 81:n millin kranaatteja näissä 82:n millin sotasaalisheittimissä. Järkeenkäypää.
Sitten: Sotasaalisheittimillä ammutun 81:n millin kranaatin teho, lentorata ja ampumaetäisyys jäivät tällöin normaalia pienemmiksi, mutta merkittäviä turvallissuusriskejä ei kuitenkaan ollut ja tällaisia tilanteita varten oli jo sodan aikana laadittu tuliasemakäyttöön poikkeamataulukko.
Epäsuorasta kun en mitään ymmärrä, niin miten kranaatin teho heikkenee tuossa tilanteessa? Ymmärrän kyllä, jos ei osu niin tarkkaan kuin asianmukaisilla milleillä. Vai tätäkö kirjoittaja juuri tarkoittaakin puhuessaan kranaatin tehosta, siis jos ei osu tarkasti maaliin? Minulle on vakuutettu, että heitin on niin tarkka, että sillä voi ampua vaikka ämpäriin. Mitenköhän se on käytännössä vaikuttanut osumatarkkuuteen tämä poikkeuskäytäntö?
Torjunnassa ei varmaan niinkään haittaa, mutta ehkäpä hyökkäyksessä varsin.
Olisi kiinnostaa kuulla, jos joku avaisi asiaa tarkemmin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taisin lukea jostakin, että venäläiset tekivät samaa sotasaaliksi saaduilla 81mm kranaateilla.
 
JR49 kirjoitti:
Tämä kysymys on asiantuntijoille.
Markku Palokangas, Jalkaväen raskaat aseet ja ryhmäaseet, sivu 166.
Kyse on 82:n millin venäläisistä sotasaalisheittimistä. Palokangas kirjoittaa, että sodan oloissa oli poikkeustilanteessa mahdollista käyttää 81:n millin kranaatteja näissä 82:n millin sotasaalisheittimissä. Järkeenkäypää.
Sitten: Sotasaalisheittimillä ammutun 81:n millin kranaatin teho, lentorata ja ampumaetäisyys jäivät tällöin normaalia pienemmiksi, mutta merkittäviä turvallissuusriskejä ei kuitenkaan ollut ja tällaisia tilanteita varten oli jo sodan aikana laadittu tuliasemakäyttöön poikkeamataulukko.
Epäsuorasta kun en mitään ymmärrä, niin miten kranaatin teho heikkenee tuossa tilanteessa? Ymmärrän kyllä, jos ei osu niin tarkkaan kuin asianmukaisilla milleillä. Vai tätäkö kirjoittaja juuri tarkoittaakin puhuessaan kranaatin tehosta, siis jos ei osu tarkasti maaliin? Minulle on vakuutettu, että heitin on niin tarkka, että sillä voi ampua vaikka ämpäriin. Mitenköhän se on käytännössä vaikuttanut osumatarkkuuteen tämä poikkeuskäytäntö?
Torjunnassa ei varmaan niinkään haittaa, mutta ehkäpä hyökkäyksessä varsin.
Olisi kiinnostaa kuulla, jos joku avaisi asiaa tarkemmin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri sitä, 82 millisellä 81mm ampuminen on silleen "hohhoijaa, ammutaan suunnilleen tolle matkalle". Teho laskee heikentyneen tarkkuuden takia. Ballistista valmistelua tehdessä määritetään ampumatarvikekorjaus, mikäli kyseessä on taulukkoampumatarvike se on 0%, mutta mikäli ammutaan jotain muuta on se otettava huomioon. Tavallisesti a-korjaus, jossa on kaikki painoluokat, lämpötila ja vastaavat otettu huomioon vaihtelee siinä +5%- -5%, mutta ammuttaessa 82mm 81 millistä se taitaa liikkua jossain 25% paikkeilla.
 
Sellainenkin tornihuhu kiersi joskus, että joku kertoi joskus nähneensä kuinka varusmiehet viilaavat krh:n ammusten pyrstöstä liiat pois, koska muuten ei mennyt putkesta sisään.
 
kertakenttään kirjoitti:
Juuri sitä, 82 millisellä 81mm ampuminen on silleen "hohhoijaa, ammutaan suunnilleen tolle matkalle". Teho laskee heikentyneen tarkkuuden takia. Ballistista valmistelua tehdessä määritetään ampumatarvikekorjaus, mikäli kyseessä on taulukkoampumatarvike se on 0%, mutta mikäli ammutaan jotain muuta on se otettava huomioon. Tavallisesti a-korjaus, jossa on kaikki painoluokat, lämpötila ja vastaavat otettu huomioon vaihtelee siinä +5%- -5%, mutta ammuttaessa 82mm 81 millistä se taitaa liikkua jossain 25% paikkeilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitän.
Mainittakoon, että 82:n millin sotasaalisheittimet hylättiin ja poistettiin vuosina 2001-2002. Eli 82 Krh 36 Y, 82 Krh 36 RT, 82 Krh 37 Y ja 82 M/41/43 (eli 82 KRH 38 Y/82 KRH T 71).
 
Rannari kirjoitti:
Oliko tuo se kiinteä asennus? Tai ei ihan kiinteä koska saihan sen suunnattua :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Ehän mie tiijä. Mutta kirjassa sanotaan ainakin M/71 Y:n kohdalla:
Rannikkopuolustusta varten oli olemassa kiinteälavettinen linnakeversio M/71 RT.
Mitenkä se sitten käytännössä oli asemissa, valmiina jossain louhitussa tuliasemassa, en osaa sanoa?
Edit: aijaa, lukeepas M/36:n kohdalla, että kiinteälavettinen rannikkopuolustusversio. Oikeassa olit :)
 
JR49 kirjoitti:
Ehän mie tiijä. Mutta kirjassa sanotaan ainakin M/71 Y:n kohdalla:
Rannikkopuolustusta varten oli olemassa kiinteälavettinen linnakeversio M/71 RT.
Mitenkä se sitten käytännössä oli asemissa, valmiina jossain louhitussa tuliasemassa, en osaa sanoa?
Edit: aijaa, lukeepas M/36:n kohdalla, että kiinteälavettinen rannikkopuolustusversio. Oikeassa olit :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Siellä se oli kivenkolossa valmiina sylkemään maihinnousua yrittävän niskaan tulimyrskyn ja teräshelvetin. Tuosta on hämäriä muistikuvia. Siinä oli muistaakseni sekä sivusuuntaukselle että korolle kiinteät asteikot eli suuntaaminen poikkesi normaalista heittimestä. En muista pyörikö kolossaan täyden ympyrän vai oliko ampumasektori vain joku 120 astetta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top