Kranaatinheittimistö

Ok, jos on niin iso luku niin täytyy olla 81:t mukana.
Lainaan erästä kenraalikunnan jäsentä, Pahkajärvellä 2013:

"Näistä heittimistä puhutaan aivan liikaa, meillä ei edes ole niitä tarpeeksi varastossa SA-tilaan."
"En tiedä minkä helvetin takia näitä kevyitä heittimiä halutaan hajauttaa, siitä ole mitään hyötyä." <-- Okei, samaa mieltä.

Muutenki kys. herra oli erittäin kyynaamana paikan päällä. En tiedä pitikö KRH:ta aivan turhana, vai oliko muuten vaan huono päivä.
 
Lainaan erästä kenraalikunnan jäsentä, Pahkajärvellä 2013:

"Näistä heittimistä puhutaan aivan liikaa, meillä ei edes ole niitä tarpeeksi varastossa SA-tilaan."
"En tiedä minkä helvetin takia näitä kevyitä heittimiä halutaan hajauttaa, siitä ole mitään hyötyä." <-- Okei, samaa mieltä.

Muutenki kys. herra oli erittäin kyynaamana paikan päällä. En tiedä pitikö KRH:ta aivan turhana, vai oliko muuten vaan huono päivä.

Eikös niitä heittimiäkin stenattu? Tiedä sitten olivatko vanhimmat missä kunnossa tai turvallisia ampua.

Mutta onneton on se jalkaväkiyksikkö, jolla ei ole integraalista heitinosaa.
 
Eikös niitä heittimiäkin stenattu? Tiedä sitten olivatko vanhimmat missä kunnossa tai turvallisia ampua.

Mutta onneton on se jalkaväkiyksikkö, jolla ei ole integraalista heitinosaa.
Ei kyllä yhtään huoleta. Heitin kuitenkin niin yksinkertainen laite, että pitäis tehtaalta aika nopeasti saapua. Tietysti ei A10+ luokkaa, mutta sellaista millä pystyy ampumaan "sinnepäin".

+ samaa mieltä, ilman sitä KRHJ:ta on JK aika heikkona.
MW-BI553_syria__MG_20130916173019.jpg
 
Mikähän sen ressuvoimin tusaillun tulenjohtajan + laskijan "appsin" tilanne mahtaa olla? En ole ollut itse mitenkään piirissä mukana, mutta tällaista kuulin pähkityn tosissaan. Ja jos gekados niin ei sit mitn.

Riippumatta äskeisestä, hajautettu (osuvan) epäsuoran kyky on kait aika ikävää vastustajan kannalta. Vaikka lamauttavia ja tuhoavia vaikutuksia saadaan vain tulta keskittämällä, tiedetään sekin että ensimmäiset kranaatit tuovat eniten vaikutusta JA on pakko reagoida kuten tulisi enemmänkin niskaan. Ihan vaan nakkelemalla rivistöön sieltä - täältä, on aika monella kansimatkustajalla halu mennä sisään. Ja sitten onkin vähemmän silmiä ja tulenavaajia kun tulee isompi piikki kylkeen. Jne.

Tappioita rajapuomilta lähtien...
 
Mikähän sen ressuvoimin tusaillun tulenjohtajan + laskijan "appsin" tilanne mahtaa olla? En ole ollut itse mitenkään piirissä mukana, mutta tällaista kuulin pähkityn tosissaan. Ja jos gekados niin ei sit mitn.

Riippumatta äskeisestä, hajautettu (osuvan) epäsuoran kyky on kait aika ikävää vastustajan kannalta. Vaikka lamauttavia ja tuhoavia vaikutuksia saadaan vain tulta keskittämällä, tiedetään sekin että ensimmäiset kranaatit tuovat eniten vaikutusta JA on pakko reagoida kuten tulisi enemmänkin niskaan. Ihan vaan nakkelemalla rivistöön sieltä - täältä, on aika monella kansimatkustajalla halu mennä sisään. Ja sitten onkin vähemmän silmiä ja tulenavaajia kun tulee isompi piikki kylkeen. Jne.

Tappioita rajapuomilta lähtien...

Jos ukot on sisällä tankissa niin on toki helpompi posauttaa koko purkki singolla. Mutta eikös vihollisia yleensä pyritä houkuttelemaan pois suojasta? Jolloin olisivat helppo maali KRH:lle tai esim viuhkamiinoille?

Sen jälkeen -ilman saattoväkeä- tankki on vieläkin helpompi pala sinkomiehelle.

On kuitenkin yleisesti tiedossa että tankit liikkuu suurissa laumoissa, eikä sinkomies pääse lähelle. Pelkästään maavalvontatutka näkee monta kilometriä, jopa 20km.
https://www.thalesgroup.com/en/netherlands/defence/squire-ground-surveillance-radar

Miinatkin havaitaan tutkatekniikalla, joten ainoa tapa tehdä mitään tappioita on tykistö, raskas krh, lentopommitukset ja kamikaze sinkomiehet.
 
Sopisiko 120 mm heitin mielestänne jo komppaniatasolle vai onko se liian raskas kaliberi?
Kaipa se jossain saattaisi sopiakin, mutta en näe sitä kovin järkevänä meille täällä suomessa.

Oikeastaan ainoa asia mikä mielestäni puhuu isomman heittimen puolesta (ja varsinkin tuollaisen itsestään liikkuvan) on isompi kantama. Kun 81:set aikanaan laitettiin komppaniatasolle niin silloisten suunnittelijoiden karttapiirroksissa komppanian tussilla piirretty vastuualue oli selvästi pienempi kuin nykyään (komppanioita oli jossain vaiheessa aika reilusti enemmän kuin nykyään). Nythän ollaan tilanteissa joissa vastuualueet on pahimmillaan niin isoja että koko alueelle ei omilla heittimillä pystytä vaikuttamaan.

Toisaalta sitten taas vaakakupissa on kevyempi huolto-vaatimus sekä itse heittimetkin, jotka siis vielä tällä hetkellä teoriassa siirtyvät vaikka käsi- ja jalkapelillä hiukan matkaa (krh-miehet varmaan nauraa mulle kun näin väitän eli käytännössä toi voi olla hiukan hankalaa). En osaa sanoa kuinka paljon olisi huollollista hyötyä siitä että KrhJ ja KrhK söisivät samaa 120 mm murkulaa - ei siitä haittaakaan luulisi olevan.
Ihan omana juttunaan on sitten se, että kun kuitenkin pataljoosta löytyy 120 mm:stä heitintä niin on itse asiassa ihan hyvä että komppaniassa on pienempää koska sen pienempi sirpale-etäisyys sallii käytön tilanteissa joissa 120:stä ei enää voi käyttää.
Korostetusti tämä tulee esiin hyökkäyksen aikana mutta toki muutenkin. Esim nykyisenkaltaisissa tuliylläkkö tilanteissa kuvittelisin olevan hiukan huono juttu jos ei pysty ammuttamaan lähellekään omia joukkoja. Tekee ainakin käsiaseiden tulen ja krh:n tulen kohdistamisen samaan aikaan ja samaan paikkaan hankalaksi.

Näihin krh-kalustoasioihin liittyen olisin enemmän huolissaan siitä, miten tuo kantama riittää. Tämä siis koskee sekä 81:stä komppaniatasolla että 120:stä pataljoonatasolla.... Meinaan ei kovin isoa vastuualuetta tartte piirtää että rupeaa olemaan vähissä ne paikat joihin krh voidaan sijoittaa niin että tulitoiminta tarvittaviin paikkoihin onnistuu.
 
Isommassa kranaatissa on kyllä sekin puoli, että se taitaapi olla tehokkaampi lumessa. Merkityksellinen juttu näillä leveysasteilla.
 
On kuitenkin yleisesti tiedossa että tankit liikkuu suurissa laumoissa, eikä sinkomies pääse lähelle. Pelkästään maavalvontatutka näkee monta kilometriä, jopa 20km.
https://www.thalesgroup.com/en/netherlands/defence/squire-ground-surveillance-radar

Miinatkin havaitaan tutkatekniikalla, joten ainoa tapa tehdä mitään tappioita on tykistö, raskas krh, lentopommitukset ja kamikaze sinkomiehet.

Ei taida olla ihan noin yksinkertaista.

Kuinka kauas näkee maastovalvontatutkalla jos se on sijoitettu esim. 30 m ympäristöään korkeammalle ja valvontapaikan ja vihollisen oletetun toiminta-alueen välillä on 10 km normaalia itä-suomalaista metsämaastoa?

Huomionarvoista tuo linkin kuva kun miettii minkälaiseen maaston noi on tarkoitettu.
 
Jos ukot on sisällä tankissa niin on toki helpompi posauttaa koko purkki singolla. Mutta eikös vihollisia yleensä pyritä houkuttelemaan pois suojasta? Jolloin olisivat helppo maali KRH:lle tai esim viuhkamiinoille?

Sen jälkeen -ilman saattoväkeä- tankki on vieläkin helpompi pala sinkomiehelle.

On kuitenkin yleisesti tiedossa että tankit liikkuu suurissa laumoissa, eikä sinkomies pääse lähelle. Pelkästään maavalvontatutka näkee monta kilometriä, jopa 20km.
https://www.thalesgroup.com/en/netherlands/defence/squire-ground-surveillance-radar

Miinatkin havaitaan tutkatekniikalla, joten ainoa tapa tehdä mitään tappioita on tykistö, raskas krh, lentopommitukset ja kamikaze sinkomiehet.

Tuo sanoo, että kävelevä henkilö 10 kilsan päästä. Toisaalta, mitäs tuo tutka tekee, jos maali ei olekaan millään valtavalla aukiolla, vaan hieman yleisemmässä metsässä? Tässä maassa kun lähes poikkeuksetta näkyvyys maan pinnassa on alle 200 metriä. Poikkeuksina on vesistöt, tiet (yleensä vain tiettyyn suuntaan) ja pellot.

Myöskin huomaa, että myös PV:llä on vastaavia tutkia.
 
Kannettava tutkapaljastin on ison kännykän kokoinen. Jokainen tutka on havaittavissa ennen kun tutka voi itse havaita maalin. Kaikki mäet nyppylät ovat kohteen ja tutkan edessä luovat turvallisia katveita joissa voi kulkea. Joten maavalvontatutka ei ole mikään kaiken näkevä silmä.
 
Kannettava tutkapaljastin on ison kännykän kokoinen. Jokainen tutka on havaittavissa ennen kun tutka voi itse havaita maalin. Kaikki mäet nyppylät ovat kohteen ja tutkan edessä luovat turvallisia katveita joissa voi kulkea. Joten maavalvontatutka ei ole mikään kaiken näkevä silmä.

Eikä nuo tutkat ole erityisen käteviä hyökkäysosastoille, muuten kuin sivustojen valvomiseen. Lentävät tutkat voivat sitten ollakin isompi ongelma.
 
Mites onko 81mm olemassa herätesytyttimellä varustettua kranua? Meinaan eikös se olisi tuon kaliiberiin aseessa huomattavasti tehokkaampi kuin iskusytyttimellä varustettu?
 
Mites onko 81mm olemassa herätesytyttimellä varustettua kranua? Meinaan eikös se olisi tuon kaliiberiin aseessa huomattavasti tehokkaampi kuin iskusytyttimellä varustettu?

Jenkeillä on herätesytytin 60 millin kranuunkin. Itseasiassa sama sytytin taitaa sopia kaikkiin kolmeen kranaattityyppiin.
http://en.wikipedia.org/wiki/M734_fuze

Ei varmaan olisi liikaa vaadittu, jos kaikki KRH:n sirpaleammukset olisi varustettu noilla sytyttimillä.
 
Ei kyllä yhtään huoleta. Heitin kuitenkin niin yksinkertainen laite, että pitäis tehtaalta aika nopeasti saapua. Tietysti ei A10+ luokkaa, mutta sellaista millä pystyy ampumaan "sinnepäin".

Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa "Kranaatinheitinonnettomuus Rovajärvellä 2.12.2005" (http://turvallisuustutkinta.fi/mate...tutkintaselostus/b32005y_tutkintaselostus.pdf) on mielenkiintoinen kuvaus onnettomuusheittimen (120 Krh 92) valmistus- ja tarkastushistoriasta. Putkiaihiot on hieman yllättäen valettu Ranskassa ja käytetty terässeos on samaa, mitä käytetään tykkien putkissa. Aihio oli tarkastettu kahdesti ultraäänellä ja kaikenlaisia tarkastuksia oli ollut toistakymmentä, ennen kuin putkella päästiin ampumaan varusmiesten voimin ensimmäistä ja viimeistä kertaa.
 
Voisiko 60mm herätekranulla korvata 81mm normikranun tulitehon? Siinä voisi olla ideaa jalkaväkijoukkojemme tulituen tehostamiseksi tai siis tarkemmin sanottuna keventämiseksi, korvata 81mm krh:t 60mm krh:lla niin olisi kevyempi kuskata ja helpommin saisi enemmän ammusta mukaan ja matkaan.
 
Voisiko 60mm herätekranulla korvata 81mm normikranun tulitehon? Siinä voisi olla ideaa jalkaväkijoukkojemme tulituen tehostamiseksi tai siis tarkemmin sanottuna keventämiseksi, korvata 81mm krh:t 60mm krh:lla niin olisi kevyempi kuskata ja helpommin saisi enemmän ammusta mukaan ja matkaan.
Eiköhän ne 81mm kranut räjähdä ilmassa iskusytyttimelläkin, eli osuvat puihin ja isoihin oksiin. Ainakin jos ammutaan isoilla etäisyyksillä niin saapuvat 45-55 asteen kulmassa. Tai ainakin osa räjähtää. Tankkeja vastaan ei taida läpäisy riittää, joten onteloammuksia pitäisi olla myös seassa. En tiedä onko.
 
Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa "Kranaatinheitinonnettomuus Rovajärvellä 2.12.2005" (http://turvallisuustutkinta.fi/mate...tutkintaselostus/b32005y_tutkintaselostus.pdf) on mielenkiintoinen kuvaus onnettomuusheittimen (120 Krh 92) valmistus- ja tarkastushistoriasta. Putkiaihiot on hieman yllättäen valettu Ranskassa ja käytetty terässeos on samaa, mitä käytetään tykkien putkissa. Aihio oli tarkastettu kahdesti ultraäänellä ja kaikenlaisia tarkastuksia oli ollut toistakymmentä, ennen kuin putkella päästiin ampumaan varusmiesten voimin ensimmäistä ja viimeistä kertaa.

Tämä johtuu siitä, että Suomen ainoa takomo, joka kykeni valmistamaan tykkien ja heittimien putkiaihioita lopetettiin Tampellan pilkkomisen yhteydessä noin neljännesvuuosisata sitten. Sen jälkeen näiden "kotimaisten" tykkien ja heittimien avainosa on todella pitänyt ostaa ulkomailta, Ransklan GIAT:lta. Se valmistetaan vähän samaan tyyliin, kun aikoinaan seppä takoi miekan.
 
Tämä johtuu siitä, että Suomen ainoa takomo, joka kykeni valmistamaan tykkien ja heittimien putkiaihioita lopetettiin Tampellan pilkkomisen yhteydessä noin neljännesvuuosisata sitten. Sen jälkeen näiden "kotimaisten" tykkien ja heittimien avainosa on todella pitänyt ostaa ulkomailta, Ransklan GIAT:lta. Se valmistetaan vähän samaan tyyliin, kun aikoinaan seppä takoi miekan.

Loppujen lopuksi kattopeltikin tehdään vähän samaan tyyliin, kuin seppä aikoinaan teki työnsä. Kuuma metalli ja paljon voimaa, nyt vaan eivät tee sitä lihasvoimin.
 
Back
Top