Kranaatinheittimistö

En tiedä kuka noita tekee, mutta tuli mieleen, että olisiko mahdollista tehdä tavalliselle KRH:lle ylikaliberinen ammus jos tilanne vaatisi valtavaa räjähdystä, vaikka sitten vain lyhyen matkan päähän, tavallisen kranaatin sijaan?
Teoriassa varmasti. Käytännössä ongelmia on yhtä varmasti melkoinen liuta. Alkaen ihan siitä riittääkö putken tuenta, ettei koko setti kaadu jo putken yläpäähän jäävän ison painon vaikutuksesta. Pitäisi myös osata laskea, kuinka ison jöötin saa tarpeeksi pitkälle ilman että putken maksimipaine ylittyy. Siihen on tietysti jossain määrin apua jos pystytään kehittämään sopiva erikoisruuti. Normaalilaukauksen ruudeilla ei kovin paljon raskaampaa palikkaa saada ammuttua halkaisematta putkea.

Saattaisi jäädä perus krh:n elinkaari lyhyeksi,

Suunnilleen kertakäyttöinen voisi olla parempi
Nuo yli 75 vuotta sitten hätä kädessä suunnitellut wunderwaffet eivät kovin paljon kerro siitä, mitä nykyisellä tietämyksellä ja kokemuksella rauhassa laskien ja testaten kehitetyt systeemit kestäisivät. Mutta kovista rasituksista kyllä puhutaan ihan 120mm heittimen normaalilaukauksissakin.
 

Kun on krh-puolella hiljaisempaa niin laitetaan tällainen vanha kännykkävideo. PorPr ampuu kaksi iskua eli 2x12 ls kestoaika 2 min. Ekat 12 menee ihan normiajassa minuutin sisällä ja toisesta iskusta puolestaan ammutaan kranaattien säästämiseksi ainoastaan viimeinen. Tulen täytyy päättyä tasan 2 min kuluttua sen alkamisesta joten heittimenjohtaja katsoo kellosta laukaisuajan.

Kaksoislatauksen estolaite putken suulla näyttää olevan vähän erilainen kun nykyään. Huomaa myös miten lataaja sekä apusuuntaaja pitävät kädellä kiinni etutuen jaloista, jotta huomaavat heittimen varmasti lauenneen. Apusuuntaaja näyttää vielä koukistetulla kädellä merkin kun näin tapahtuu.
 
Swiss Army to receive modern 120mm mortar systems

Aivan järkyttävän kallista ja ihmetystä herättää, että miksi enää kehittää omaa KRH-tornia, vaikka markkinoilla on useampia hyviä torneja valmiina! RUAGin tornille on vaikeaa nähdä merkittävää vientimenestystä ja Sveitsin armeija jäänee ainoaksi käyttäjäksi.

Hankkeen kustannus on ollut 440 miljoonaa frangia ja jos tästä laskisi pari miljoonaa latausajoneuvon hinnaksi, KRH-ajoneuvoille jää silti hinnaksi noin 11 M€ per ajoneuvo. Tässä ei ole järjen häivää! Ainoa peruste on teollisuustuki omalle teollisuudelle, ei Sveitsin armeijan tarpeet.
 

Kun on krh-puolella hiljaisempaa niin laitetaan tällainen vanha kännykkävideo. PorPr ampuu kaksi iskua eli 2x12 ls kestoaika 2 min. Ekat 12 menee ihan normiajassa minuutin sisällä ja toisesta iskusta puolestaan ammutaan kranaattien säästämiseksi ainoastaan viimeinen. Tulen täytyy päättyä tasan 2 min kuluttua sen alkamisesta joten heittimenjohtaja katsoo kellosta laukaisuajan.

Kaksoislatauksen estolaite putken suulla näyttää olevan vähän erilainen kun nykyään. Huomaa myös miten lataaja sekä apusuuntaaja pitävät kädellä kiinni etutuen jaloista, jotta huomaavat heittimen varmasti lauenneen. Apusuuntaaja näyttää vielä koukistetulla kädellä merkin kun näin tapahtuu.

Kaunista... Ei paljon turhia liikkeitä ollut.
 

Kun on krh-puolella hiljaisempaa niin laitetaan tällainen vanha kännykkävideo. PorPr ampuu kaksi iskua eli 2x12 ls kestoaika 2 min. Ekat 12 menee ihan normiajassa minuutin sisällä ja toisesta iskusta puolestaan ammutaan kranaattien säästämiseksi ainoastaan viimeinen. Tulen täytyy päättyä tasan 2 min kuluttua sen alkamisesta joten heittimenjohtaja katsoo kellosta laukaisuajan.

Kaksoislatauksen estolaite putken suulla näyttää olevan vähän erilainen kun nykyään. Huomaa myös miten lataaja sekä apusuuntaaja pitävät kädellä kiinni etutuen jaloista, jotta huomaavat heittimen varmasti lauenneen. Apusuuntaaja näyttää vielä koukistetulla kädellä merkin kun näin tapahtuu.
Ja KymJP:n perinnemarssi(jääkärimarssi) soi taustalla, muistoja......(y):salut:
 
Kaksoislatauksen estolaite putken suulla näyttää olevan vähän erilainen kun nykyään.
ei oikein erotu mitä putken suulla on, mutta käyttöön hyväksyttyjä kaksoislatauksenestolaitteita PV:llä on ollut vain yksi ja sama joka edelleenkin on käytössä.
Tässä uskomme tietysti ammattimies jäsen @Stokes in näkemystä. Muistan että valitettavan onnettomuuden jälkeen asiaa pähkäiltiin joten on tietysti mmahdollista että kuvassa on joku kokeilumalli.
 
Onko suositeltavaa kirjallisuutta tai julkaisuja heitinryhmän ja krhj:n toiminnasta ?
Onko määritelty, kuka korvaa kenetkin tappioiden koittaessa? Esim. jos lataaja lähtee jsp:lle, kuka paikkaa?
 
Onko suositeltavaa kirjallisuutta tai julkaisuja heitinryhmän ja krhj:n toiminnasta ?
Onko määritelty, kuka korvaa kenetkin tappioiden koittaessa? Esim. jos lataaja lähtee jsp:lle, kuka paikkaa?
Vanhoja ohjesääntöjä löytyy markkinoilta eikä kalusto ja metodit ole juuri muuttuneet. Lainaksikin saa esim MpKK:n kirjastosta. Uusimmat ohjesäännöt ja oppaat ovat turvaluokiteltuja, eikä niitä saa luettaviksi.

Heitinryhmän jäsenet harjoittelevat kaikkia eri tehtäviä ja pystyvät lennossa korvaamaan toisensa. Tietysti suuntaaja sekä lataaja ovat tärkeimmät ja harjaantuneet hommaansa. Mutta sodassa ei kukaan saa olla korvamaton.
 
Kranaatinheittimien kantama on kasvanut aika paljon viime sodista. Esim. 81mm kantama 3000m-->6000m.
Olisi siis järkevää keskittää kevyet heittimet pataljoonatasolle (kuten USarmy ja IDF) ja raskaat heittimet prikaatille.
Komppanialle 60mm heitin (kommandoversio ~5 kg ja tavallinen alle 20kg), tai kehittää 81mm kevytversio lyhyellä (alle 3km) kantamalla.
 
Back
Top