Kranaatinheittimistö

Wagner kirjoitti:
Kranaatinheittimien kantama on kasvanut aika paljon viime sodista. Esim. 81mm kantama 3000m-->6000m.
Olisi siis järkevää keskittää kevyet heittimet pataljoonatasolle (kuten USarmy ja IDF) ja raskaat heittimet prikaatille.
Komppanialle 60mm heitin (kommandoversio ~5 kg ja tavallinen alle 20kg), tai kehittää 81mm kevytversio lyhyellä (alle 3km) kantamalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Entisenä heitinkulina joudun olemaan eri mieltä tämän idean järkevyydestä.

81mm ja 120mm heittimillä on syynsä olla siellä missä ne ovat. Kyse ei ole pelkästään kantamasta.

81mm tukee sopivasti komppanian taistelua. Sen teho riittää suurimpaan osaan haasteita joita yksittäinen komppania kohtaa. 120mm on pataljoonankomentajan nyrkki. Sillä hän saa kovan iskun aikaiseksi painopisteeseen heti, kun hän katsoo sen aiheelliseksi. Jos raskaat olisi alistettu prikaatiin, tällainen ei joko olisi mahdollista koska kaikki muutkin olisivat tukea huutamassa tai ainakin prosessi hidastuisi. 81mm taas ei riitä alkuunkaan pataljoonatason taistelun painopisteen tukemiseen sen enempää tehon kuin kantaman puolesta. Esimerkiksi pataljoonan alueella jo maasto saattaa aiheuttaa sen, että yksi komppania saa vastaansa ryntövaunuja ja kaksi muuta eivät. Jne.

Prikaatilla on tykistönsä jolla sitten tukea prikaatitasolla. 120mm heitin on liian kevyt siihen hommaan. Jo pelkkä sijoittelu etäisyyksien aiheuttaa sen., että alistaminen pataljoonatasolle on ainoa järkevä ratkaisu. Puhumattakaan tehosta.

Mitä tulee pienoisheittimiin. Ne nousevat tasaisin väliajoin selvitykseen ja aina ne ammutaan alas samoin perusteluin. Teho nyt vain on liian heikko verrattuna 81mm heittimeen eikä niitä kannata kantaa mukana lisänä vaikka ne ovatkin kevyempiä. Loppuu nurmiporat kesken.

Omana aikanani oltiin kuviteltu kranaattipistooleiden/muiden vastaavien 30-40mm vehkeiden korvaavan kevyen heittimen. Ei onnistunut. Nyttemmin samaa jotkut uskoivat krkk-vehkeistä. Ei toiminut sekään.
 
inscout kirjoitti:
Omana aikanani oltiin kuviteltu kranaattipistooleiden/muiden vastaavien 30-40mm vehkeiden korvaavan kevyen heittimen. Ei onnistunut. Nyttemmin samaa jotkut uskoivat krkk-vehkeistä. Ei toiminut sekään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näinpä, 40 mm järjestelmät menevät lähinnä juuri tuon pienoisheittimen tontille, jolloin saadaan täydennettyä sitä vaikutusta mikä jää kvkrh:n ja kivkal aseiden väliin.
 
81 mm ja muidenkin max AMETeilla kun ammutaan maksimipanoksilla, onko siitä seurauksia putken kestolle ja tulinopeudelle?
 
Hämeen hanki kirjoitti:
Onko laskija-au:n toimenkuvasta saatavilla kelvollista kirjallisuutta, oppaita tai opasvideoita?
Klikkaa laajentaaksesi...
Aarne1 kirjoitti:
81 mm ja muidenkin max AMETeilla kun ammutaan maksimipanoksilla, onko siitä seurauksia putken kestolle ja tulinopeudelle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Vanhat krh-oppaat on julkisia. MpKK:n kirjastosta löytyy heti kun korona hellittää, että sinne taas siviilit pääsee. Militariakirjoja on myös asemessuilla usein myynnissä.

Krh:n putkihan on "väljä" eli ei täysin tiivis joten täyspanoas ei mun järkeilyn mukaan kuluta asetta samalla tavalla kun tykissä tapahtuu. Täällä on tosin parempiakin tietäjiä. Tulinopeuteen ei tällä asialla ainakaan ole mitään vaikutusta.
 
Aarne1 kirjoitti:
81 mm ja muidenkin max AMETeilla kun ammutaan maksimipanoksilla, onko siitä seurauksia putken kestolle ja tulinopeudelle?
Klikkaa laajentaaksesi...

Maksimipanoksissa palaa enemmän ruutia eli muodostuu lämpöä. Putki kuumenee nopeammin ja liian kuumenemisen vuoksi tulinopeutta pitää lopulta hidastaa. Putken saisi varmasti myös kuumenemaan pilalle jos vaan antaa kuumentua. Ylettömän kuumaksi ampuminen varmaan myös nopeuttaa normaalia kulumaa. En osaa heittää mitään lks määrä esimerkkejä.

Normi kuluma kasvaa tykeillä ja heittimillä selkeästi panosten ollessa maksimaalisia. Paineet ja lämmöt on suurempia ja ohipuhallus lisääntyy. Hatusta heittäisin että kuluma voi hyvin kymmenkertaistua pari panosnumeroa miedompaan verrattuna ja esim. krh 0p ei taida edes pahemmin kulua. Aseiden muut rakenteet myös rasittuvat enemmän ja vaativat tiheämpää huoltoa. Tuo on tosin enemmän tykkien ongelma.

Laukeamaton ylikuumassa putkessa on myös ei toivottava asia.

Ylettömän reipas tulenkäyttö alkaa edellyttämään myös logistista panostusta etenkin 120mm heittimellä.
 
Minkähän takia US Army käyttää 60mm kun on todettu että meillä ovat liian heikkotehoisia? Sopivat paremmin aavikolle kuin metsään?
 
Herman30 kirjoitti:
Minkähän takia US Army käyttää 60mm kun on todettu että meillä ovat liian heikkotehoisia? Sopivat paremmin aavikolle kuin metsään?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jenkit ovat käyttäneet 60mm heittimiä komppaniatasolla jo ennen toista maailmansotaa, heidän käyttöön se on soveltunut ilmeisen hyvin useammissakim sodissa ja olosuhteissa.

Se että meillä ei sitä ole otettu käyttöön useammista testeistä huolimatta on tietääkseni ne erikoisolosuhteet, eli soveltuvuus maastoon, käyttötapaan ja raha. Joku paremmin heittimiä tunteva voi korjata tai tarkentaa.
 

Täällä on ollu esillä krh-videoita, mutta ei ilmeisesti tätä: Svenska talande kranatkastare från Vasa Kustjägarbat vm 2007. Kuvanlaatu sitten sen mukaan, kun on ajan kännyköillä kuvattu. Tuottajana ilmeisesti henkilökunta, kun loppuun on leikattu mittava henkilöluettelo. Siitä näkee mm, ettei ruotsia äidinkielenään puhuvia riitä läheskään kaikkiin virkoihin. Ruotsinkieliset joukot käyttää samoja suomenkielisiä komentoja kun muukin PV eli "Isku" on isku jne. Tästä oli hauskoja kokemuksia kun epiksen kulta-aikoina muodostettiin yhteinen harjoituspsto Dragalaisten kanssa. Kun tämä joukko oli koottu yhteen leirillä, niin perinteiseen "Hyvää päivää, Harjoituspsto neljä!; God Dag Övningsek fyra!" kukin sotilas vastasi omalla äidinkielellään ja tietysti yhtä aikaa. Sitä sekasotkua oli vaikea nauramatta kuunnella, varsinkin ekoilla kerroilla.

Vuoden 2005 onnettomuus ei oo vielä vaikuttanut heitinmiehistön toimintaan, vaan uudet ohjeet on tullu myöhemmin. Hyvin on tuli koossa vaikka ei alussa ihan mahdukaan ruutuun. Komeat räjähdykset ei oo herätesytyttimiä vaan kranaatit osuu välillä puihin. Taustalta kuuluu kun tulenjohtaja komentaa aikaa iskun alkuun ja myös loppuun. Tasan 60 sek päästä ammutaan vikat kranaatit yhteislaukauksena.
 
Viimeksi muokattu:
gekados kirjoitti:
Jenkit ovat käyttäneet 60mm heittimiä komppaniatasolla jo ennen toista maailmansotaa, heidän käyttöön se on soveltunut ilmeisen hyvin useammissakim sodissa ja olosuhteissa.

Se että meillä ei sitä ole otettu käyttöön useammista testeistä huolimatta on tietääkseni ne erikoisolosuhteet, eli soveltuvuus maastoon, käyttötapaan ja raha. Joku paremmin heittimiä tunteva voi korjata tai tarkentaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ampumatarvikkeiden tuotos-panossuhde lienee suurin syy. Aikoinaan Patria lupasi PV:lle epävirallisesti antavansa heittimet ilmaiseksi, mikäli tilaamme ammuttavat.
 
gekados kirjoitti:
Jenkit ovat käyttäneet 60mm heittimiä komppaniatasolla jo ennen toista maailmansotaa, heidän käyttöön se on soveltunut ilmeisen hyvin useammissakim sodissa ja olosuhteissa.

Se että meillä ei sitä ole otettu käyttöön useammista testeistä huolimatta on tietääkseni ne erikoisolosuhteet, eli soveltuvuus maastoon, käyttötapaan ja raha. Joku paremmin heittimiä tunteva voi korjata tai tarkentaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Meillä on paljon heittimiä nytkin, niitä on valmistettu täällä eli en usko että rahasta ainakaan olisi kiinni. 100 ja yksi muuta syytä sitten on tullut vastaan.
 
Hanski kirjoitti:
Metrin lumipeite Kainuusta ylöspäin vie pahimman puhdin pois kuuskytmillisestä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä perustelu on kuultu monta kertaa foorumilla eikä sitä sinänsä ole syytä epäillä. Haluaisin vain kysyä, että mikä tekee isommista parempia tässä suhteessa?

Onko suuremmissa kranaateissa enemmän räjähdysainetta suhteessa kranaatin kuoren pinta-alaan? Ovatko suurempien kranaattien sirpaleet suurikokoisempia, ja jos kyllä, niin millä mekanismilla (esisirpalointi? kranaatin kuoren paksuus?)? Onko teknistä estettä tehdä "pehmeän maaston kranaattia" pienikaliberiseen kranaatinheittimeen?

Entä ovatko herätesytyttimet niin kalliita, ettei niitä voida käyttää rutiininomaisesti? Toki on kohtuullista olettaa, että sytytin on osapuilleen samanhintainen niin pieneen kuin isoon kranaattiin, joten jos se on kovin kallis komponentti, niin sitten ne kannattaa tietysti ruuvata isompiin kranaatteihin.

Voidaanko lisäksi vetää johtopäätös, että talvitaistelussa sirpalekäsikranaatti on heikkotehoinen ja suhteellisen hyödytön taisteluväline? Kranaatit veke ja lipas tai pari lisää rynnäkkökivääriin?
 
Huhta kirjoitti:
Voidaanko lisäksi vetää johtopäätös, että talvitaistelussa sirpalekäsikranaatti on heikkotehoinen ja suhteellisen hyödytön taisteluväline? Kranaatit veke ja lipas tai pari lisää rynnäkkökivääriin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei voida. Osaava taistelija sijoittaa käkrin paljon tarkemmin kuin heittimellä on mahdollista, jolloin sen pienempi panos ja sirpaloituva massa voi tuottaa riittävän vaikutuksen. Suomeksi siis käsikranaatin voit heittää vihollisen poteroon, heittimellä et osu niin tarkasti. Etkä niin lähelle.
 
Jukkis kirjoitti:
Ei voida. Osaava taistelija sijoittaa käkrin paljon tarkemmin kuin heittimellä on mahdollista, jolloin sen pienempi panos ja sirpaloituva massa voi tuottaa riittävän vaikutuksen. Suomeksi siis käsikranaatin voit heittää vihollisen poteroon, heittimellä et osu niin tarkasti. Etkä niin lähelle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö tuollaisessa puolisuljetussa tilassa käytettäisi (tai vähintäänkin voisi käyttää) painekäsikranaattia?

Mutta myönnän, että suhtaudun sirpalekäsikranaattiin muutoinkin epäilevästi. Ympäriinsä leviävä sirpalepilvi ei tunnu hyvältä ajatukselta sellaisilla etäisyyksillä, joille keskivertoihminen kranaatin heittää. Ystävällisen tulen riski on suuri, ellei ole yksin ja hyvässä suojassa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top