Onko noin 0:30 kohdalla näkyvä putken ilmeisesti eteenpäin nyökkäävä liike normaali? On tietysti normaalia että vastinlevy painuu maata vasten ja heittää valmistelemattomassa asemassa maata, mutta tuo näyttää oudolta.
Palataan tarkkasilmäisen veli
@peelo n kysymykseen lopuksi, mutta Maavoimisen julkaisemassa twiitissä on hienoja yksityiskohtia raskaan krh:n toiminnasta.
0:02 Kranaatin pyrstön reikään työnnetään haulikon patruunaa ulkonaisesti muistuttava peruspanos. Panokseksi on komennettu kolmospanos, joka näkyy siipien eteen kranun kaulalle asetetuista sinisistä lisäpanoksista. Ammuksen kylkeen maalattu 120 trk on trotyylikranaatti ja 8 AL tarkoitaa 8 kpl alumiinisiipiä. AseV 7 (Asevarikko 7) on nykyisin Räjähdekeskuksen osasto Ähtärissä.
0:05 Kaksoislatauksen estolaitetta kierretään paikoilleen
0:07 Apusuuntaaja vie kiinnityspistelaatan paikoilleen. Yksinkertaiseen levyyn tähdätään heittimestä kun sitä suunnataan ja vempele osaa myös huomioida aseen liikkumisen ammunnan aikana.
0:10 Em kiinnityspiste asetetaan tiettyyn suuntaan sen jälkeen kun heitin on saanu suunnan tuliasemassa olevalta suuntakehältä. Oikean paikan löydyttyä suuntaaja huutaa: "Jep."
0:11 Tässä lapioidaan kenttälapiolla irtomaata vastimen alle, joka on epäilyttävän "vapaasti" maanpinnalla. Tarkemmin postaukseni lopussa.
0:14 Led-valo lienee suuntauspiste pimeällä tai liittyy varotoiminnan sallittuihin ampumasektoreihin. Ite en oo koskaan nähny niitä käytännössä.
0:22 Tässä poistetaan öljyjä putkesta ennen ammuntaa.
0:35 Punaiset "aurauskepit" ledivaloineen osoittavat sallitun ampumasektorin. Oikealla heittimen ajolaitteen pyörästö. Alussa mainittu heittimen pomppaus laukauksen jälkeen näkyy selvästi.
0:38 Tässä on jotain omituista, kun maata räjäytetään heittimen ollessa jo tuliasemissa. Henkilöstökin epäilyttävän lähellä, mutta en tiedä nykyisiä varomääräyksiä.
Sitten siihen kysymykseen, johon olisin toivonut esim ammattimies jäsen
@Stokes in näkemystä. Ite en oo raskaalla heittimellä ampunut; nähnyt kyllä monesti. Siten tietty lähdekritiikki on paikallaan:
Roudassa olevan maan kanssa toimitaan osapuilleen mun käsityksen mukaan niin, ett ensin rautakangella reikä, siihen panos ja syntyneeseen alkureikään tavaraa enemmän. Siten päästään roudan alta löytyvään sulaan maahan. Kun vielä väistämättä syntyvät kokkareet rikotaan rautakangella ja kenttälapioilla, niin lopputuloksen pitäisi näyttää kuten kuvassa alla. Se on otettu vuosia sitten; talvella tosin mutta en enää muista millaiset säät oli silloin.
Kohdassa 0:11 siis näkyy heittimen vastin suoraan (räjäytetyn) maan pinnalla. Sen alla on tyhjää tai hyvin irrallista lapiotua maata. Lähtösysäyksessä vastin painuu kovaa routaa vasten ja pomppaa takaisin. Tämä pomppu ei vaikuta kranaatin lentoon kun se on jo lähtenyt, mutta heitin ei välttämättä palaudu samaan paikkaan takaisin. Toiminta hidastuu kun arvot säädetään takaisin kohdalleen. Vaarallisempi tilanne syntyy kun vastimen alla on tyhjää, jolloin se saattaa kallistua toispuoleisesti.
Näin kävi Rovajärvellä kesällä 1998, jolloin iskua ammuttaessa kranaatit alkoi lähestyä tulenjohtopaikaa. Tuli seis ei enää auttanut kun kaikki ammuttu oli jo ilmassa. Säikähdyksellä silloin selvittiin ja huonosti valmisteltu vastimen alusta kerrottiin episodin syyksi.
Muutenkin omalla P-kaudella käkr-opetuksessa kehotettiin suojautumaan heiton jälkeen ja vasta räjähdyksen jälkeen nousemaan viimeistelemään työ kiväärillä. 
