Tätä on syytä pohtia avoimin silmin. Suorituskykyä korvattaessa ajatusnappulat pitää kääntää asentoon "tarvitsemme nopean tulivaikutuksen vihollisjoukkoon 20km kantaman päässä" sen sijaan että lukitaan asentoon "tarvitsemme tykin korvaajaksi toisen tykin"
Vaihtoehtoja on syytä arvioida, vaikka arvioinnin jälkeen tultaisiinkin siihen lopputulokseen että tykki on edelleen se paras järjestelmä halutun suorituskyvyn tuottamiseen.
Voidaan pohtia vaikka heti.
Korvaavat ja mahdolliset suorituskyvyt:
- krh
- lennokit
- ohjukset
- ilmasta-maahan tuki
- taistelukopterit
- raketinheittimet
Mikä jäi pois? En keksi mitään muuta kineettistä vaikuttamistapaa äkkiseltään, joka mahdollistaisi edes jonkinlaisen lamauttavan ja laajan vaikutuksen vastapuolen maajoukkoihin / aluemaaleihin.
Noh, kranaatinheittimet on mainittu ja sitä joskus itsekin onanoin AMOS/ NEMO-muodossa korvaajaksi haupitseille. Homma tyssää rahoitukseen, koska suorituskykyiset NEMOt maksavat paljon, niin paljon että 500 tykkiä ei voida niillä korvata. Normaali, hinattava heitin ei tuo samaa suorituskykyä monessakaan asiassa. Mahdollinen, mutta epätodennäköinen korvaaja siis.
Lennokeita on jo, mutta niiden päärooli on tiedustelu ja aluevalvonta. Tappajalennokit on tarkoitettu pistemaaleihin ja niiden massamainen käyttökään ei tuo tykistön vaikusta. Lisäksi pitää ottaa niiden alttius häirinnälle. Ei siis jatkoon.
Ohjukset on myöskin pistemaaleihin (pl. GMLRS tai vast.). Taktisia ohjuksia ja pst-ohjuksia varmasti hankitaan, mutta nekään eivät kykene laajaan vaikuttamiseen suuria muodostelmia vastaan. Ei jatkoon siis.
Ilmasta-maahan tuen lisääminen toteutuu jossain määrin HX-hankkeessa, jos nyt pitää jonkinlaisena viitteenä DSCA-hankintailmoituksia. AG-aseiden määrä kasva joka tapauksessa, vaikka kaikkea tarjouksissa ei hankittaisi. Taistelukoneiden määrä tosin ei kasva eli tulivoiman ja kantaman kasvu riippuu ilmavoiminen selviytymiskyvyistä. Ilmavoimat eivät myöskään pysty tarjoamaan jatkuvaa tulenkäyttöä kaikille rintamille / komentajille. Joukkojen oman tulituen nojaaminen yksinään hävittäjiin olisi vaarallista. Osittainen korvaaja siis, mutta ei ratkaise kokonaisuutta.
Taistelukopterit: taas uusi ja kallis suorituskyky. 12 koneen laivue olisi hankittavissa ja ylläpidettävissä kyllä, mutta määrä on liian pieni korvaamaan tykistöä. Eivät siis kykene korvaamaan lyhyen kantaman tykistöä kokonaisuudessaan, koska korvaaminen tulisi liian kalliiksi.
Raketinheittimet. Raskaita hankittu jo kohtalainen määrä, mutta a-tarvikkeet kalliita johtuen älystä ja suorituskyvystä. 122mm heittimiä on vielä, mutta nekin varmasti häviävät 2030-luvulla teknisesti vanhentuneina. Heittimet eivät sinänsä vanhene, kuten alustat jos relevanttia ammusta on tarjolla. Keveiden heittimien kantama tosin on heikohko ja osumatarkkuus summittainen, siis tykistöä huonompi. 122mm heittimillä kyllä voidaan vaikuttaa laajasti alueelliseen maaliin, mutta pitkäkestoinen tulenkäyttö vaatii ennakoitua logistiikkaa, eikä yllä jatkuvuudessa tykistön tasolle.
Heitinten määrä nykyisin ei riitä tarjoamaan taisteluosastoille omaa, orgaanista vastinetta tykistöpatteristolle. Ei jatkoon siis.
Olivatko perusteluni aivan metsässä? Jos rahoituksesta ei olisi pulaa, tykistö voitaisiin korvata tietyillä osilla näistä vaihtoehdoista tai hankkimalla vaikka kaikki. Suomen budjetilla ja näin laajoilla maavoimilla ei kuitenkaan ole tähän mahdollisuuksia, kuten hyvin tiedetään. Millä siis tuotetaan 122 H63 / 122 2S1 suorituskykyä vastaava voima jatkossa? Tämänkään ratkaisu ei yksin riitä, vaan painetta olisi lisätä kantamaa ja liikkuvuutta.