Nimenomaan, tuollaiset kelluvat merikontit eivät herätä kenessäkään huomiota eikä huolta huomisesta, kuten on tarkoituskin jos ajatellaan liikkua vihollisen vesillä tihutöissä. Silloin kannattaa olla mahdollisimman näkyvä, mutta huoleton näky. Väylien taktinen pohjamiinoittaminen, tai sukeltajien verkkoon kytkeytyminen samalla kun viisi alastonta juopunutta "turistia" viuhuu saunalautan kannella ei vaadi kullattua komentosiltaa.
Helikopterien laskeutumisalustat on siellä jo, se että ne on ratsattu ei poista niiden käyttökelpoisuutta ellei niitä oikeasti tuhota.
Kallioon louhittu tila hekokentän vieressä? Siellä voi välivarastoida vaikka kymmeniä kuutioita lentopetroolia mökkien ja saunalauttojen toiminnan turvaamiseen.
Ja sitten sijainti. Högön miinavaraston ja muiden tukikohtasaarten lisäksi, etäisyys Skinnarvikin tukikohtaan, josta laivaston alukset hakisivat aseensa, on 21km, toiseen suuntaan Pansion laivastotukikohtaan on 19km. Ja tämä matkailukeskus on siinä kaikkien väylien keskellä.
Tai sitten luolat on oikeasti vain että Igor saa kaljan kylmään peruskallion sisälle. Saaristoon suunnitellut lotjat vetouisteluun ja hekokentätkin vain kuulantyöntörinkejä.
Edit. Lisään tähän jutun vuodelta 2014. Voisin epäillä myynnin läpi ajaneita maanpetoksesta. Onneksi viranomaiset korjaavat nyt menneitä virheitä.
Sotilasalue myytiin ulkomaalaisille
16.10.2014 klo 9:08 (muokattu 17.10.2014 klo 5:18)
Merivoimien materiaalilaitos yritti turhaan estää maakaupat
asevarikon suoja-alueella.
Puolustusvoimien varikko Skinnarvikissa Kemiössä. Ulkomaalaistahoille myyty kiinteistö sijaitsee varikon suoja-alueen välittömässä läheisyydessä.
Merivoimien räjähdeainevarikon suoja-alueella Kemiön Skinnarvikissä tehty
maakauppa toteutui materiaalilaitoksen suojausyrityksistä huolimatta vuonna 2008.
Iltalehden hallussa olevat asiakirjat todistavat, että Merivoimien materiaalilaitos yritti rajoittaa ulkomaalaisten maanhankintaa varikkoalueen lähimaastossa turvallisuussyistä jo vuonna 2007. Materiaalilaitos ehdotti, että maat lunastettaisiin valtiolle.
Pääesikunnan oikeudellinen osasto kuitenkin katsoi, ettei maa-alueiden myynti muodostaisi riskiä sotilasalueelle eikä suoja-aluetta täten ollut tarvetta turvata erityistoimenpitein.
Linjaus tuli myös presidentti Tarja Halosen kanslian tietoon maanomistajan tekemän kantelun myötä.
Vain muutama kuukausi myöhemmin Suomen valtiota edustanut Metsähallitus teki maakaupat ukrainalaisen liikemiehen kanssa varikon suoja-alueella. Metsähallituksessa ei hämmästelty, vaikka maata havitelleen liikemiehen yritys oli rekisteröity Vantaan kaupungin vuokra-asuntoon. Liiketoimintakin oli vaatimatonta.
Maa-alueet nimiinsä lainhuudattaneen yrityksen osakkeet on myyty eteenpäin Virossa jo joitakin vuosia sitten. Maa-alueiden tämän hetkisestä omistajasta ei ole tietoa sen paremmin puolustusvoimilla kuin Metsähallituksellakaan.
"Äärimmäisen vakavaa"
Insinöörieversti evp.
Olli-Pauli Sarvarantavastasi puolustusvoimien räjähdeainevarikkojen turvallisuudesta pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston päällikkönä samaan aikaan, kun Skinnarvikin kaupat toteutettiin.
Sarvaranta ihmettelee, miksei pääesikunnan tarkastusosastoa kuultu myyntilinjauksia tehtäessä.
- Kyseessä on äärimmäisen vakava asia.
Räjähdeainevarikkojen läheisyydestä ei saa myydä mitään. Eikä varsinkaan ulkomaalaisomistukseen, jyrähtää Sarvaranta