HS osa2
Suojelupoliisi on seurannut venäläisten maakauppoja yli 20 vuotta: Viitteitä vakoilusta tai piilotetusta vaikuttamisesta ei ole löytynyt
Kiire ja heikko liiketoimintaosaaminen johtivat venäläisten huonoihin sijoituksiin Suomessa. Keskusrikospoliisin Airisto-operaatiossa on kyse puhtaasta talousrikostutkinnasta, Helsingin Sanomien lähde kertoo.
Tuomo Pietiläinen HS
Julkaistu: 24.9. 16:37 , Päivitetty: 24.9. 18:14
SUOJELUPOLIISI (Supo) on seurannut venäläisten maakauppoja Suomessa jo yli kaksikymmentä vuotta. Minkäänlaisia viitteitä vakoilutoiminnasta tai vaikuttamisesta ei kuitenkaan ole tullut ilmi, kertovat Helsingin Sanomien haastattelemat tiedustelulähteet.
Aamulehti
kertoi maanantaina, että hallitus ja presidentti ovat epäilleet jo vuodesta 2014, että Airiston Helmen kiinteistöjä voitaisiin käyttää tunnuksettomien venäläisjoukkojen majoittamiseen kriisitilanteessa. Helsingin Sanomien lähteen mukaan keskusrikospoliisin Airisto-operaatiossa on kuitenkin kyse puhtaasta talousrikostutkinnasta.
Videolla näytetään venäläisomistukseen siirtyneitä kiinteistöjä ostovuosineen Turun saaristosta:
Airiston Helmen ja venäläisliikemiehen hankkimia kiinteistöjä Turun saaristossa
SUPON tehtävänä on torjua vieraiden valtioiden vakoilutoimintaa, erityisesti siviilivakoilutoimintaa Suomessa. Supon rinnalla sotilasvakoilua paljastaa ja torjuu Puolustusvoimien vastavakoilu.
”Paljon puhetta, mutta hyvin vähän villoja.”
Supo ja Puolustusvoimat ovat saaneet seurata kiinteistökauppoja avointen lähteiden kuten kiinteistörekisterin kautta. Ilman rikosepäilyä ne eivät kuitenkaan ole voineet käyttää salaisia pakkokeinoja kuten esimerkiksi viestiliikenteen kuuntelua,
mihin Supo ja puolustusvoimat nyt haluaisivat oikeuden valmisteilla olevissa tiedustelulaeissa.
Lain
perusteluiden mukaansotilastiedustelun kohteena on toiminta, joka ei ole välttämättä rikollista toimintaa tai ei koskaan sellaiseksi muutu.
”Sotilastiedustelu voi kohdistua tietyn sinänsä laillisen toiminnan tarkoituksen ja taustojen selvittämiseen, kuten tiettyjen sotilaskohteiden läheisyydessä tapahtunut kiinteistökauppa”, lakiesityksessä sanotaan.
SUPON kiinnostus venäläisten maakauppoihin Suomessa heräsi kylmän sodan jälkeen 1990-luvun alussa. Supo myös selvitteli niitä vuosien varrella, mutta vakoiluun liittyviä viitteitäkään ei tullut ilmi.
”Paljon puhetta, mutta hyvin vähän villoja”, kuvaa Helsingin Sanomien haastattelema tiedustelulähde.
Supo muodosti pian käsityksen, että kyseessä oli kiire siirtää rahaa pois epävakaan Venäjän talousjärjestelmästä. Kiire sekä kova halu tehdä bisnestä ei kuitenkaan riittänyt, vaan monet investoinneista olivat taloudellisesti typeriä.
Huonot investoinnit taas ovat johtaneet suomalaisten arvailuun siitä, että maakauppojen taustalla on piiloteltuja päämääriä kuten vakoilua tai valmistautumista sodankäyntiin, HS:n tiedustelulähde kertoo.
SUPO ei kuitenkaan voi sulkea täysin pois mahdollisuutta, että maakaupat voisivat olla varautumista niin sanottuun hybridivaikuttamiseen.
”Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa”, Supo mainitsee esimerkkinä hybridivaikuttamisesta. Supon päällikkö
Antti Pelttari antoi lausunnon eduskunnan hallintovaliokunnalle syksyllä 2016.
SUPON mukaan hybridiuhassa on ”kiteytettynä kyse vieraan valtion vihamielisestä vaikuttamisesta toisen valtion päätöksentekijöiden toimintaan laajalla keinovalikoimalla”.
Supon mukaan hybridiuhille on ominaista tietty hienovireisyys.
”Vieras valtio pyrkii yleensä toteuttamaan toimenpiteen siten, ettei kohdevaltio voi olla aivan varma onko kyseessä vieraan valtion ohjaama tietoinen operaatio vai ei”, Pelttari kuvaili lausunnossa.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005839856.html
