Hyysäri linkittää tiedustelulait ja Airiston operaation, ehkäpä pelkäävät että Venäjän hyväksi touhuavat jäävät kiinni ja kukahan ohjeen jutusta on antanut.
Venäläiset ovat tehneet maakauppoja strategisten kohteiden lähellä – Mutta mitä niistä pitäisi ajatella?
Kaksi ajankohtaista lakihanketta paljastaa, että viranomaisiltakin puuttuu kattava tilannekuva ulkomaalaisten kiinteistöomistuksista, kirjoittavat HS:n toimittajat Minna Passi ja Suvi Vihavainen.
Päivän lehti 7.10.2018
Venäläiset ovat tehneet maakauppoja strategisten kohteiden lähellä – Mutta mitä niistä pitäisi ajatella?
Kansallisen turvallisuuden kannalta strategisia kohteita ovat muun muassa satamat ja lentokentät. Myös koko Turun saariston voidaan katsoa olevan strategisesti merkittävässä kohdassa. Kuvassa Turun saaristoa Saaristomerellä ja Vuosaaren satama.
Minna Passi HS Suvi Vihavainen HS
Julkaistu: 7.10. 2:00 , Päivitetty: 7.10. 6:36
Venäläisten maakaupat – niistä on kohistu vuosia. Poliisin syyskuinen isku Airiston Helmi -yritykseen nosti aiheen jälleen otsikoihin, kun yrityksen ja sen taustalla olevan venäläisen liikemiehen kiinteistöjä tutkittiin Turun saaristossa satojen viranomaisten voimin.
HS on selvittänyt venäläisten kiinteistöomistuksia syyskuisen iskun jälkeen. Erityisesti selvityksessä kiinnitettiin huomiota useisiin strategisesti tärkeiden kohteiden lähellä sijaitseviin omistuksiin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi lentokentät, satamat ja asevarikot.
Äkkiseltään näyttää siltä, ettei mielenkiintoisista kohteista ole pulaa.
Esimerkiksi Ähtärissä, Etelä-Pohjanmaalla, on Puolustusvoimien asevarikko. Varikon osan lähistöllä on venäläisomistuksessa ainakin kesämökkejä, joiden harvaa käyttöä jotkut paikalliset ovat ihmetelleet. Yksi kiinteistöistä päätyi tänä kesänä ulosmittauksen kohteeksi maksamattoman pankkilainan vuoksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kiinteistön omistavalla venäläismiehellä on yhteyksiä erilaisiin yrityksiin. Yhdellä yrityksistä on Asiakastiedon mukaan ulosotossa miltei kaksi miljoonaa euroa verohallinnon saatavia.
Toisen mökin omistaja on ollut mukana yrityksessä, joka on ajautunut konkurssiin ja jonka suomalainen vastuuhenkilö on joutunut liiketoimintakieltoon.
Naapurikunnassa Saarijärvellä venäläisomistuksista kohuttiin jo kymmenen vuotta sitten, kun eräs venäläinen liikemies suunnitteli sinne mittavaa lomakylätoimintaa. Mies olisi halunnut ostaa yhteensä 200 hehtaaria maata. Paikalliset vastustivat ja bisnekset menivät pieleen.
Liikemies kytkettiin julkisuudessa myös kansainväliseen rahanpesuepäilyyn, johon liittyi Venäjällä muun muassa ministerinä toiminut mies. Nyt yrityksillä, joiden vastuuhenkilöksi tai omistajaksi liikemies on merkitty, on rutkasti velkoja ulosotossa.
Mielenkiintoista on, että sama liikemies on mukana myös kiinteistöyhtiössä, joka osti saaritontin ja rakennuksen Helsingin Vuosaaren sataman edustalta. Kiinteistörekisterin tietojen mukaan paikka on kuitenkin ollut jo muutaman vuoden ulosmittauksen kohteena.
(KUVA: Markku Ulander / Lehtikuva)
Venäläisten omistamia kiinteistöjä löytyy myös joidenkin lentokenttien liepeiltä, kuten esimerkiksi erään nykyisin koelento- ja harjoituskäytössä olevan sotilaslentokentän välittömästä läheisyydestä.
Siellä erään kiinteistön toinen omistaja on venäläismies, joka on mukana useissa yrityksissä. Yritysten toimialatiedoista mainitaan usein muun muassa IT-sektori, metsänhoito ja kiinteistöjen omistaminen. Yritysten omistajat ovat venäläisiä tai venäläistaustaisia.
Yritysten toiminta on kaupparekisteriin toimitettujen asiakirjojen mukaan hyvin pienimuotoista. Tosin johtopäätösten tekemistä vaikeuttaa se, että yhteensä kolmeen eri yritykseen on toimitettu viime vuodelta yhden ja saman yrityksen tilinpäätös.
Mitä näistä tiedoista sitten voi päätellä?
Ainakin sen, että näiden kiinteistöjen omistajilla on ollut epäonnisia liiketoimintavirityksiä tai että heidän paperiasiansa ovat sotkussa.
Venäläisten huonosti sujuneet bisnekset eivät kuitenkaan tarkoita, eivätkä vielä talousrikoksetkaan, että maakauppoihin sisältyisi mitään kansallisen turvallisuuden kannalta arveluttavaa.
Liiketoimintasotkujakin löytyy vain harvojen kiinteistönomistajien jäljiltä. Strategisten kohteiden lähellä on loputtomiin ihan tavallisten venäläisten ihan tavallisia kesämökkejä ja taloja.
Eikä se ole ihme.
Venäläiset ovat virolaisten jälkeen toiseksi suurin Suomessa asuva ulkomaan kansalaisten ryhmä. Heitä asuu Suomessa lähes 30 000. Suomi on muutenkin looginen sijoituskohde naapurimaan kansalaisille, ja Venäjän epävakaassa taloustilanteessa rahaa on haluttu siirtää ulkomaille turvaan.
Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan venäläiset ovat tehneet Suomessa tällä vuosikymmenellä yhteensä yli 3 000 kiinteistökauppaa, joihin on käytetty rahaa yhteensä vajaat 300 miljoonaa euroa. Tilastossa eivät näy yritysten nimissä tehdyt ostot.
Huippuvuonna 2008 kauppoja tehtiin lähemmäs tuhat, mutta viime vuosina määrät ovat romahtaneet esimerkiksi Krimin valtauksesta seuranneiden talouspakotteiden vuoksi. Kiinteistöjen ostoa ja ylläpitoa vaikeuttaa myös se, että rahansiirtoja tarkkaillaan aiempaa paremmin.
Kiinteistöjä on myös myyty pois.
Miksi venäläisten maakaupoista sitten kohistaan?
Osin kyse voi olla puhtaasti ennakkoluuloista, mutta taustalla on myös huoli hybridivaikuttamisesta. Siitä alettiin puhua aiempaa enemmän Krimin valtauksen jälkeen, vaikkei ilmiö sinänsä ole uusi.
Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan vieraan valtion vihamielistä vaikuttamista toisen valtion päätöksentekijöihin laajalla keinovalikoimalla. Asiaa on sivuttu esimerkiksi raportissa, jonka suojelupoliisi toimitti eduskunnan hallintovaliokunnalle vuonna 2016.
Supon mukaan vieras valtio pyrkii yleensä toteuttamaan toimenpiteensä niin hienovaraisesti, ettei kohdevaltio voi olla aivan varma, onko kyseessä vieraan valtion ohjaama tietoinen operaatio vai ei.
”Toimenpiteitä, joissa saattaa olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen kriisitilanteessa, havaitaan jatkuvasti. Tällaisesta voi olla kyse maakaupoissa, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa”, raportissa kuvaillaan.
Raportin mukaan vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.
Mitä venäläisten maakaupoista ja strategisten paikkojen lähistöllä sijaitsevista kiinteistöistä sitten pitäisi ajatella?
Viranomaiset ovat vuosien mittaan tehneet asiasta erilaisia selvityksiä, eikä niissä ole löytynyt näyttöä kansallista turvallisuutta vaarantavista hankkeista. Toisaalta kaksi ajankohtaista lakihanketta paljastavat, ettei selvitysten tueksi ole ollut kunnollisia keinoja.
Sekä ulkomaalaisten kiinteistökauppaa koskevan lain että tiedustelulain esitöistä pystyy päättelemään, ettei viranomaisilla ole tällä hetkellä kattavaa tilannekuvaa venäläisten maaomistuksista, eikä varmuutta siitä, liittyykö osaan niistä jokin ulkomailta johdettu suunnitelmallinen operaatio vai ei.
Osaltaan tilannekuvaa voisi parantaa maakauppalaki, jonka avulla ulkomaalaisten kiinteistökauppoja valvottaisiin tietyillä alueilla nykyistä paremmin. Lakihanke saattaa ehtiä eduskuntaan vielä syksyllä.
Lakihanketta valmistellut työryhmä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005803960.htmlperusteli EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten kiinteistökauppoja suitsivaa lakihanketta Supon tapaan sillä, että vieras valtio voi hyödyntää kiinteää omaisuutta hybridivaikuttamisessa.
Työryhmän mukaan huolestuttava kehityspiirre ovat strategisten kohteiden läheisyydessä tapahtuvat kaupat, joissa todellinen ostaja on häivytetty välikäsijärjestelyillä, kiinteistönomistajien tavoittaminen osoittautuu mahdottomaksi tai kiinteistön käyttö poikkeaa tavanomaisesta.
Suomessa ei ole ollut 2000-luvulla voimassa ulkomaalaisten kiinteistöomistusta koskevaa säätelyä, ja aiemmat asiaa koskevat lakihankkeet ovat kaatuneet.
Suomessa millään viranomaisella ei ole tehtävänään ylläpitää tilannekuvaa ulkomaalaisten omistusten kehittymisestä. Erityistä seurantajärjestelmää ei ole olemassa, ja viranomaisten rekistereiden tiedot ulkomaalaisista omistajista ovat suppeita.
Laki muuttaisi esimerkiksi Venäjän kansalaisten kiinteistökaupat luvanvaraisiksi, jos kohteet sijaitsevat 500–1 000 metrin päässä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kohteista.
Valtiolle tulisi myös etuosto-oikeus esimerkiksi Puolustusvoimien toimipaikkojen, lentopaikkojen ja satamien lähelle kohdistuvissa kiinteistökaupoissa. Valtio voisi lisäksi lunastaa kiinteistöjä kansallisen turvallisuuden nojalla tietyin ehdoin.
Lakihanketta
on arvosteltu esimerkiksi siitähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005838604.html, ettei sen kautta pääse välttämättä kiinni kansallista turvallisuutta mahdollisesti uhkaaviin ulkomaalaisten omistuksiin, sillä niitä voidaan tehdä bulvaanin tai esimerkiksi Suomeen tai toiseen EU-maahan perustetun yhtiön kautta.
Pykälät etuosto-oikeudesta ja lunastuksesta eivät ole kuitenkaan sidottu omistajan kansallisuuteen, vaan niiden hyödyntämisessä arvioitaisiin turvallisuuteen kohdistuvaa riskiä.
Myös tiedustelulain esitöissä mainitaan useasti kansallista turvallisuutta vaarantavat hankkeet, jotka eivät täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä.
Lakihanke nytkähti keskiviikkona eteenpäin, kun eduskunta muutti perustuslakia kiireellisestihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005850630.html.
Suojelupoliisin eduskunnan hallintovaliokunnalle toimittamassa koosteessa on kuvitteellisia esimerkkejä hankkeista, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta, vaikka varsinaista rikosepäilyä ei olisi.
Yksi esimerkeistä tuo väistämättä mieleen Airiston Helmen: ”Valtion X kansalaiset ovat tehneet suuren määrän kiinteistökauppoja, joiden johdosta Suomen huoltovarmuuden kannalta elintärkeän sataman sisääntuloreittiä ympäröivät maa-alueet ovat siirtyneet tai siirtymässä heidän haltuunsa. Alueiden käytöstä ei ole tarkempaa tietoa.”
Koosteen mukaan tiedustelulla haluttaisiin selvittää, mikä maakauppojen taustatarkoitus on ja mikä niiden merkitys on kansalliselle turvallisuudelle. Lisäksi tavoitteena olisi selvittää, onko toiminta johdettua ja suunnitelmallista ja onko sillä kytkös valtion X johtoon.
Koosteessa mainitaan myös se, että nykyisin maakauppojen taustoihin on vaikeaa päästä käsiksi, koska kiinteistöjen ostaminen on täysin laillista ja mahdollista taustaoperaatiota johdetaan ulkomailta.
Ja selviääpä koosteesta sekin, mitkä ovat tiedusteluviranomaisten näkökulmasta mahdollisia uhkakuvia kiinteistökaupoissa, joita tehdään strategisessa mielessä tärkeiden kohteiden lähistöllä.
Ensiksi viranomaiset ovat huolissaan Suomen kriisiajan huoltovarmuuden kannalta merkittävien asioiden selviämisestä vieraalle valtiolle ja huoltovarmuuden vaarantumisesta.
Toiseksi viranomaiset kantavat huolta siitä, että sabotaasitoiminta mahdollistuisi kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa.
Venäläistaustainen Airiston Helmi -yhtiö omistaa useita kohteita Turun saaristossa. (KUVA: Kalle Koponen / HS)
Airiston Helmen kohdalla talousrikostutkinta on vielä kesken, eikä julkisuuteen ole tihkunut tietoa, onko mahdollisesta hybridivaikuttamisesta löytynyt viitteitä.
Selvää kuitenkin on, että nimenomaan Airiston Helmi on ollut tiedusteluviranomaisten mielenkiinnon kohteena jo pitkään.
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistöhttps://www.hs.fi/henkilo/Sauli+Niinistö sanoi politiikan toimittajien yhdistyksen lounastilaisuudessa vuonna 2015, että hän ”ehkä tulee kyselemään” Airiston Helmen maakauppojen perään.
Käytännössä yritykseen ei ole kuitenkaan päästy kunnolla käsiksi ennen kuin verottaja ja poliisi löysivät näyttöä epäillyistä veropetoksista ja rahanpesusta.
Nyt keskusrikospoliisi käy kaikkea yrityksestä löytynyttä materiaalia läpi yhdessä Supon ja Puolustusvoimien kanssa. Virallisesti Supo ja Puolustusvoimat tarjoavat poliisille muun muassa käännösapua, mutta luonnollisesti ne pääsevät näkemään myös kaiken itseään kiinnostavan materiaalin.
Voi olla, että tutkinnan suurimmaksi anniksi jääkin se, että tiedusteluviranomaiset saavat näkymän yrityksen asioihin.
On täysin mahdollista, että erityisesti rahanpesuepäilyt kuivuvat kasaan tutkinnan edetessä, sillä epäilty rahanpesun alkurikos on tapahtunut jossakin ulkomailla, jolloin rahanpesusta on vaikeaa saada sellaista näyttöä, joka kestäisi oikeudessa.
Kaiken lisäksi poliisi teki iskunsa silloin, kun yhtiön taustalla vaikuttava venäläismies ei ollut Suomessa. Häntä voi olla vaikea saada kuultavaksi Suomeen.
Airiston Helmen omistuksessa
Tingskär (saari). Viisi rakennusta, joista osa lomarakennuksia.
Airiston Helmen omistuksessa
Getgrund (saari)
Airiston Helmen omistuksessa
Lillholmen (saari)
Airiston Helmen omistuksessa
Lilla Segellot (saari)
Liikemiehen omistuksessa
Säkkiluoto ja Nevamo. Kaksi saarta, joiden välissä kulkee kanava. Saarten välissä on ruopattu sisäsatama. Säkkiluodolla on yhteensä seitsemän ja Nevamolla kahdeksan lomarakennusta sekä muuta rakennusta. Säkkiluodolla on lisäksi järeitä betonilaitureita ja lukuisia valvontakameroita. Airiston Helmi osti Säkkiluodon yksityisomistajilta vuonna 2007. Venäläinen liikemies osti Nevamon ja vesiväylän vuonna 2013. Hieman alle hehtaarin kokoisesta vesialueesta hän maksoi noin 46 000 euroa. Vuonna 2014 liikemies osti Airiston Helmeltä 4,5 miljoonalla eurolla Säkkiluodon ja Paraisten omakotitalon.
Airiston Helmen omistuksessa
Hepokari (saari). Neljä rakennusta, joista kaksi lomarakennuksia. Lisäksi järeä betonilaituri.
Liikemiehen omistuksessa
Kolkan ja Tampankari. Kolkan saarella on lomarakennuksia ja muita rakennuksia.
Airiston Helmen omistuksessa
Oxtorp, Prostvik. Maa-alue Nauvon saaristossa meren rannalla. Autotie ja seitsemän rakennusta, joista kolme lomarakennuksia. Myös betonilaitureita.
Liikemiehen omistuksessa
Paraisilla tontti, jossa on suuri omakotitalo.
Airiston Helmen omistuksessa
Jos tiedustelulaki tulee voimaan, tiedusteluviranomaisten ei tarvitse jatkossa enää jäädä odottelemaan rikosepäilyä epäilyttävien maakauppojen setvimiseksi. Maakauppalaki taas mahdollistaisi nykyistä kattavamman seurannan siitä, kuka kiinteistöjä ostaa ja keinoja puuttua kauppoihin tietyissä tilanteissa.
Jatkossa viranomaisilla saattaakin olla huomattavasti nykyistä tarkempi tilannekuva siitä, onko maakauppojen taustalla jokin suunnitelmallinen ja johdettu operaatio vai ei.
Toisaalta uudet toimivaltuudetkaan eivät tee autuaiksi, sillä maakauppojen taustojen selvittely ei ole niidenkään avulla nopeaa ja yksinkertaista.
Kauppojen setviminen ei ole myöskään sen enempää suojelupoliisin kuin sotilastiedustelunkaan prioriteettilistan kärjessä. Niiden edelle menee monta muuta turvallisuuden kannalta tärkeämpää asiaa.
Tästä on kyse
Maakaupat nousivat taas pinnalle
Venäläisten maakaupat Suomessa nousivat jälleen keskusteluun, kun poliisin teki jättioperaation Airiston Helmi -yrityksen kiinteistöihin Turun saaristossa syyskuussa. Tapauksessa epäillään muun muassa rahanpesua.
EU:n ulkopuolisten ihmisten kiinteistökauppoja aiotaan rajoittaa syksyllä eduskuntaan vietävällä lakihankkeella.
Myös eduskunnan käsittelyssä olevalla tiedustelulailla halutaan parantaa viranomaisten mahdollisuuksia epäilyksiä aiheuttavien maakauppojen selvittämiseen.
![Yeko_Photo_Studio_shutterstock_101893087_peda[1].jpg](https://maanpuolustus.net/data/attachments/24/24288-8d5ee85cc0b22681122f265c22163904.jpg?hash=jV7oXMCyJo "Yeko_Photo_Studio_shutterstock_101893087_peda[1].jpg")
![b_LADRILLO-LOFT-Artstone-Panel-Systems-338878-relb5e3809f[1].jpg](https://maanpuolustus.net/data/attachments/24/24289-09a14564c711312da90fe4eeaf9c0d07.jpg?hash=CaFFZMcRMS "b_LADRILLO-LOFT-Artstone-Panel-Systems-338878-relb5e3809f[1].jpg")
![Katharine-Mcphee-Extends-800x450[1].jpg](https://maanpuolustus.net/data/attachments/24/24290-d57e07de955dca989cc59fb3bbf5085e.jpg?hash=1X4H3pVdyp "Katharine-Mcphee-Extends-800x450[1].jpg")
![Teppich-Kinderteppich-Minnie-Maus-Teppich-Minnie--95x133[1].jpg](https://maanpuolustus.net/data/attachments/24/24292-d574911123a6125124bc82dd7754e7de.jpg?hash=1XSRESOmEl "Teppich-Kinderteppich-Minnie-Maus-Teppich-Minnie--95x133[1].jpg")
![1488267871776417499[1].jpg](https://maanpuolustus.net/data/attachments/24/24293-7d068b5d607082d6652a787590cfa87e.jpg?hash=fQaLXWBwgt "1488267871776417499[1].jpg")
![00cannabistop5_750xx600-338-0-31[2].jpg](https://maanpuolustus.net/data/attachments/24/24294-f84e00d2b1aff1de43a8923061e33790.jpg?hash=-E4A0rGv8d "00cannabistop5_750xx600-338-0-31[2].jpg")
![sabbath.original[1].png](https://maanpuolustus.net/data/attachments/24/24295-4e40dd77f32db096801d06d9d2af44b2.jpg?hash=TkDdd_MtsJ "sabbath.original[1].png")
![Finland+ZU23[1].jpg](https://maanpuolustus.net/data/attachments/24/24296-2e4dcc80f20b7d9554069bf4cea74c06.jpg?hash=Lk3MgPILfZ "Finland+ZU23[1].jpg")
