Kuinka Kreikka pystyy ylläpitämään budjetillaan sen nykyisen suuruista armeijaa?

#1
Kyseisellä valtiolla on vain noin miljardin suurempi budjetti kuin meillä, mutta kun katsoo esim. ilmavoimia, niin heiltä löytyy pari sataa hävittäjälentokonetta, laivastolta 11 sukellusvenettä ja 13 fregattia, maavoimilta reilut tuhat taistelupanssarivaunua ja reilut pari sataa helikopteria. Meidän kaluston määrän oletan jo kaikkien tietävän. Ja heillä on henkilökuntaa noin sata tuhatta, kun meillä on se reilut 30 tuhatta.

Joten millä ihmeellä he pystyvät tuon kokoista armeijaa tuolla neljällä miljardilla pyörittämään tuon kokoista armeijaa?

Lähteenä noille luvuille käytin englanninkielistä Wikipediaa.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
#3
Kyseisellä valtiolla on vain noin miljardin suurempi budjetti kuin meillä, mutta kun katsoo esim. ilmavoimia, niin heiltä löytyy pari sataa hävittäjälentokonetta, laivastolta 11 sukellusvenettä ja 13 fregattia, maavoimilta reilut tuhat taistelupanssarivaunua ja reilut pari sataa helikopteria. Meidän kaluston määrän oletan jo kaikkien tietävän. Ja heillä on henkilökuntaa noin sata tuhatta, kun meillä on se reilut 30 tuhatta.

Joten millä ihmeellä he pystyvät tuon kokoista armeijaa tuolla neljällä miljardilla pyörittämään tuon kokoista armeijaa?

Lähteenä noille luvuille käytin englanninkielistä Wikipediaa.
Yksinkertaista, rakas Watson. Olette liian nuori muistamaan 10 vuoden takaisia asioita.

Kaiken kaikkiaan voidaan summata seuraavat tekijät:

1. Kreikka käytti huomattavasti enemmän rahaa ennen talouskriisiä. Se sama englanninkielinen Wikipedia: "According to NATO, in 2008, Greece spent 2.8 percent of G.D.P. on its military, or about €6.9 billion, or around $9.3 billion."

2 Kreikka käyttää kaikkea romua, Kreikka on vähän kuin Suomi 30 vuotta sitten - varastoissa oli ties mitä jatkosodan aikaista Emmaa. Esimerkiksi nyt F-4, kuka sillä enää lentää? Tai jos katsotaan maavoimien kalustoa, niin kuka taistelee Leopard 1A5:llä, M48A5:llä tai M60A3:lla? Jokseenkin moderneja taistelupanssarivaunuja (Leo 2A4 ja 2A6) Kreikalla on noin 350 kpl.

3. Nato-maana Kreikka saa liittolaisten ylijäämäkalustoa halvalla tai ilmaiseksi. Esimerkiksi nuo mainitsemasi helikopterit, Kreikan armeija osti 70 kpl OH-58 Kiowa -helikoptereita alle miljoonan euron kappalehinnalla.

4. Kirjavahvuudet ovat kirjavahvuuksia. Tietääkö joku, mikä on kreikkalaisten kaluston valmiusaste? Onko puolet kalustosta käyttökelvotonta varaosien puutteessa? Harjoittelevatko joukot riittävästi vai lusivatko varusmiehet 9 kk kasarmeilla?

5. Suurta miesvahvuutta selittää suurempi määrä asevelvollisia (Kreikan asukasluku on suunnilleen kaksinkertainen Suomeen nähden) ja alhaiset palkkakustannukset (kreikkalaisten keskipalkka on paljon alhaisempi kuin suomalaisen).
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#4
Vasta tosioleva sota näyttäisi, miten Kreikka on ollut valmis sotaan massiivisine virittelyineen. Onhan näitä massiivivirityksiä jo nähty. Irak, oli meinaan tauhkaa ja amitsioonia...ei kestänyt amerikkalaista riepotusta pätkääkään. Ukraina...suonlaidat ja pellot notkuivat materiaalia ja ilmoitussarakkeet pursuivat miehistöä ja materiaalia...kuis meni.

Ei se keto vaan keko, jos sallitaan wanha talonpoikaiswertaus.
 

Tex

Luutnantti
#7
Veikkaanpa sokerijuurikasta tai naurista tms, ei se, kuinka isolla alalla sitä on laitettu, caan millainen sato on korjattuna ja valmiina. Pyy pivossa ku 10 oksalla niinku.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#8
Kyllä Tex juuri näin. Ei ne hehtaarit vaan sato. Ison teknisen armeijan ylläpitäminen taistelukuntoisena vaatii hervottomasti fyrkkaa. Jos paino on sanalla -taistelukunnossa-. Pelloilla ja vesakoissa säilytetty panssari- tai hekokalusto ei vaan minua säväytä.

Suomessa tehtiin selkeä valinta: mieluummin taistelukuntoinen ja pystyvä hetivalmis armeija kuin ladoissa säilytettyä romuja kirjavahvuuksissa riiputettu lafka. Totta moses se asettaa kokonaisvahvuutta silmällä pitäen rajoituksensa, mutta nyt asiaa katsottaessa valinta osui nappiin.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#9
Suomessa tehtiin selkeä valinta: mieluummin taistelukuntoinen ja pystyvä hetivalmis armeija kuin ladoissa säilytettyä romuja kirjavahvuuksissa riiputettu lafka.
Tuo sama oli myös yksi syy miksi Ruotsi pienensi PV;nsä vahvuutta (saapuneen ikuisen rauhan lisäksi). He totesivat että suuri osa vahvuudesta oli olemassa vain paperilla tai sitten ikivanhaa varustusta.
 

adam7

Ylipäällikkö
#10
Tuo sama oli myös yksi syy miksi Ruotsi pienensi PV;nsä vahvuutta (saapuneen ikuisen rauhan lisäksi). He totesivat että suuri osa vahvuudesta oli olemassa vain paperilla tai sitten ikivanhaa varustusta.
Siinä kyllä meni paljon aivan pätevää tavaraa, kun kaikki piti saada pois. Piti olla vain huippitavaraa, ja nyt sitten kolutaan museosta meritorjuntaohjusten autoja ja hankitaan analogitekno Mjölneriä.

Joku balanssi pitää olla, mutta kun Kreikan touhuja yleensä seuraa, niin ei nyky-Kreikassa juurikaan pitkä tähtäin ole ollut framilla.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#11
Kyseisellä valtiolla on vain noin miljardin suurempi budjetti kuin meillä, mutta kun katsoo esim. ilmavoimia, niin heiltä löytyy pari sataa hävittäjälentokonetta, laivastolta 11 sukellusvenettä ja 13 fregattia, maavoimilta reilut tuhat taistelupanssarivaunua ja reilut pari sataa helikopteria. Meidän kaluston määrän oletan jo kaikkien tietävän. Ja heillä on henkilökuntaa noin sata tuhatta, kun meillä on se reilut 30 tuhatta.

Joten millä ihmeellä he pystyvät tuon kokoista armeijaa tuolla neljällä miljardilla pyörittämään tuon kokoista armeijaa?

Lähteenä noille luvuille käytin englanninkielistä Wikipediaa.
Oletko varma että pystyvät?
 
#13
Laitetaan tähän väliin lyhyt mutta naseva tietopaketti Kreikan geopolittisesta asemasta.

 
#14
Nyt suomen kielen taitoni ei riitä ymmärtämään tätä sanontaa. Saisiko selityksen, kiitos?
Baikal-Suomi-sanakirjaa yritän tulkita: keto tarkoittaa maa-alaa esim luonnonniityyä tai peltoheittoa (huonoa peltoa) ja keko tarkoittanee esim viljakasaa yms satoa ( ennenaikaan vilja korjattiin lyhteinä jotka kerättiin kuhilaiksi pellolle ennen kuin ne kuljetettiin riiheen puitavaksi, kuhilas voisi olla jossain murteissa keko?) Eli lyhyesti isotkaan alat huonoa peltoa eivät tarkoita hyvää satoa, näin minä tämän tulkitsisin. @baikal varmasti hyväksyy tai hylkää tämän selvityksen..
 
#15
Baikal-Suomi-sanakirjaa yritän tulkita: keto tarkoittaa maa-alaa esim luonnonniityyä tai peltoheittoa (huonoa peltoa) ja keko tarkoittanee esim viljakasaa yms satoa ( ennenaikaan vilja korjattiin lyhteinä jotka kerättiin kuhilaiksi pellolle ennen kuin ne kuljetettiin riiheen puitavaksi, kuhilas voisi olla jossain murteissa keko?) Eli lyhyesti isotkaan alat huonoa peltoa eivät tarkoita hyvää satoa, näin minä tämän tulkitsisin. @baikal varmasti hyväksyy tai hylkää tämän selvityksen..
Ja tähän olikin jo annettu vastaus, pitäisi näköjään aina lukea loppuun ketjut ennenkuin alkaa suoltamaan tekstiä..
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#16
Jatketaan minun suomen kielen puutteilla; uutisissa luki että jotkut kainuulaiset olivat (sähkökatkoksen aikana) saaneet vettä hetteestä. Mikä on hettee?
Googlasin mutta antoi tulokseksi vain järven sillä nimellä ja se on kaukana Kainuusta.
 
#17
Jatketaan minun suomen kielen puutteilla; uutisissa luki että jotkut kainuulaiset olivat (sähkökatkoksen aikana) saaneet vettä hetteestä. Mikä on hettee?
Googlasin mutta antoi tulokseksi vain järven sillä nimellä ja se on kaukana Kainuusta.
Varmaan jonkunlainen suonsilmäke tai rantahetteikkö järvessä yms eli hetteikkö voisi olla se muoto minkä Google tuntee
 
#19
Jatketaan minun suomen kielen puutteilla; uutisissa luki että jotkut kainuulaiset olivat (sähkökatkoksen aikana) saaneet vettä hetteestä. Mikä on hettee?
Googlasin mutta antoi tulokseksi vain järven sillä nimellä ja se on kaukana Kainuusta.
Se ei ole perusmuodossa hettee vaan hete eli hetteikkö. Lähinnä heinää kasvava märkä paikka, jopa rantahetteikkö. "Ei siellä uimaan päässyt. Se oli semmoista hetteikköä." Ja uimisen voi myös korvata vaikka ajamisella.
 
Top