Ei voi olla todellista. Tässäkin ketjussa on jo 5 jalkaväkikoulutuksen saanutta, joista ainakin 80% on saanut siinä aselajissa myös johtajakoulutuksen... Ja mitä ilmeisimmin ainoastaan kahdelle on todellisuudessa annettu jalkaväen taistelijan perusopetukseen kuuluva ampumakoulutus....
Täytyypä tarkastaa aika kovalla kädellä kantaa Puolustusvoimien ampumaopetuksesta. Tähän saakka olen uskonut, että tuo mitä minä ja setämies olemma tehneet on se yleinen normi taisteleville jalkaväkisotilaille. Eipä näköjään olekaan.
Olen aina tiennyt, että aselajimiehet keskittyvät omaan alaansa ja jv-koulutus aseineen jää heikoksi, mutta en koskaan olisi uskonut, että joku selviää palveluksesta alle 100 kovalla patruunalla.
Itselläni menee siviilielämän ratapäivänä kevyesti tuo +100 rk:n patruunaa ja saman verran pistoolin patruunoita eikä tarvitse kovin kummoisia ammuntoja vetää. 20-40 laukausta ihan perus kympintappoa, että saa tuntuman palautettua ja sen jälkeen joko kahta tai kolmea stagea tai aseenkäsittelyammuntoja eli tyyliin:
Tuliasema ykkösestä tuplalaukaus pystystä, lippaanvaihto, tuplalaukaus polvelta
------> siirtyminen tuliasema kakkoseen, kaksi tuplalaukausta eri maaleihin, lippaanvaihto, tuplalaukaus, häiriön eli latausharjoituspatruunan tai hylsyn poisto, tuplalaukaus ----> aseman vaihto, tuplalaukaus, asennon vaihto polvelle ja tuplalaukaus.
Ei tarvitse kaveria tai timeria. Ihan perusharjoitus, joka on helppo ampua yksin ja melko pienillä valmisteluilla.
@veffeade
Olen minäkin ampunut enemmän paukkupatruunoita kuin kovia ja ne eivät varsinkaan ilman simulaattoria ole mitään muuta kuin motivaattori ja poskilaukauksen korvike. Simulaattorien kanssa ne ovat osa harjoitusvälineitä taistelukoulutuksessa. Ampumakoulutusta niillä ei voi hoitaa.
Jo alokkaina ennen varsinaista jalkaväkikoulutusta ammuttiin paljon, kuten olen toisessa ketjussa sanonut. Ampumaratapäivä eli kouluampumaohjelmiston toisto tarkoitti sitä, että 30 miehiselle (miinus vempat) alokasjoukkueelle oli päivää varten varattu parhaimmillaan 6000 rk:n patruunaa ja huonoimmillaankin 3000. Niitä ei palauteltu jos vain ehdittiin kaikki ampua ilman räiskintää. Kiitos sille, että oma alokasjoukkueenjohtajani ei lähtenyt ampumaradalla puhumaan tai äkseeraamaan vaan ammuttamaan.