Kuinka paljon kovia ammuit varusmiespalveluksen aikana?

Kuinka monta kovaa patruunaa ammuit varusmiespalveluksen aikana?

  • En yhtään.

    Ääniä: 1 2.4%
  • Alle 100

    Ääniä: 4 9.5%
  • 100-300

    Ääniä: 11 26.2%
  • 301-500

    Ääniä: 6 14.3%
  • 501-1000

    Ääniä: 12 28.6%
  • 1000-2000

    Ääniä: 3 7.1%
  • Yli 2000

    Ääniä: 5 11.9%

  • Äänestäjiä yhteensä
    42

RPG83

Soome Majori
Arvostaisin, jos viitsisit mainita vuoden, tehtävän (jos nyt joku hat-hat, niin sitten vaan yleisluontoisesti) ja määrät eri aseilla (rynkky, pkm, pistooli, haulikko, mp5 jne.).
 
Useita tuhansia patruunoita. Suurin osa rynnäkkökiväärillä ja konekiväärillä. Joitakin satoja pistoolilla ja tarkkuuskiväärillä. Sinkoaseilla 6 orakkia. En pitänyt tarkkaa lukua muista. Tapahtui viime vuosikymmenellä, tehtävänä oli jalkaväen aliupseeri ja koulutushaarana ensin psj, myöhemmin pst.
 
Varmaan välille 500-1000. Pääasiassa rynkyllä, vähän KvKK:lla ja tarkkuuskiväärillä, ehkä pari lippaallista pistoolilla. Vuosituhannen alku, tiedustelu. Lasketaanko räjäytykset? :)

Kosovossa sitten melkein joka viikko vuoden ajan 30-180+ latia rynkyllä ja ehkä keskimäärin 20 pistoolilla. Ehkä yhteensä kolme kannullista á 50 lks ItKK:lla. Kyllä tuosta varmaan lomatkin laskien 4000 kuulaa tulee.
 
Ou mään. Liian tarkkoja vaihtoehtoja.

En juuri pitänyt kirjaa, mutta väitän olleeni samoissa lukemissa Pstsian kanssa. Tämä siis samoissa tehtävissä samoihin aikoihin.

Yhden hikisen apilaksen pääsin törsäyttämään. Ei ole tarvetta uusia suoritusta. Halpana simulaattorina toiminee lapion isku naamaan.
 
Missä aselajissa ja millä vuosikymmenellä täysin palvelleena reserviin siirretyn asevelvollisen kovilla ampumatarvikkeilla suorittamat ammunnat jäävät alle 100 laukaukseen?
Pidin juttuja Nuijasodan aikaisista veteraaneista lähinnä huumorina, mutta tuo antaa kyllä ymmärtää, että aseina olisivat olleet jotkin lunttulukkoiset musketit…

Hmm. 1800- luvun alun ruotusotamiehet taisivat vuosittaisissa harjoituksissaan ampua jotain 3-7 laukausta keskimäärin. Muuten äkseerattiin.

E.

Sotilaan käsikirjan mukaan pelkästään P-kaudella ammuttavat rynnäkkökiväärin kouluammunnat vaativat jo 205 patruunaa.
 
Tuhannen kahtapuolta, rynnäkkökivääri, suomiKp, kvkk, ukko-pekka, -80-luvun loppupuoliskolla. Voisi olla aika liki tuhat patruunaa.
 
Äänestelin 500 ja 1000 välillä: RK62, AK-47, KvKK (muistelen 1 vyöllinen), PKT (oisko ollut kannu tai kaksi), lippaallinen (tai kaksi) SuomiKP, muutamia kampoja Ukko-Pekalla, Lahti-pistoolilla ja FN (?) parin kymmenen paikkeilla.

Päälle vielä kertasingon kovat (olikohan 3 kertaa) ja sinko S 55 kerran sekä parin TNT moykyn räjäytys "pioneerileirillä".

Tämä kaikki siis tapahtui -82-83.
 
Ammuttiinko 20-30 vuotta sitten ollenkaan taisteluammuntoja? Patruunamäärien perusteella ei ainakaan kovin kaksisia. :huh:

Järkyttävän vähän tuolloin on kuitenkin ammuttu. Johan PKM:n "totuttautumisammunnat" vievät heti kättelyssä monta vyötä per mies eikä siinä tehdä muuta kuin "tutustutaan" aseeseen. Vasta sen jälkeen aloitetaan todellinen ase- ja ampumakoulutus sekä taistelukoulutus kyseiselle ruiskulle.
Taisteluammunnoissakin rk:lla aseistetut ampuvat sen 3 lipasta eli 90 patruunaa per veto...
 
pstsika kirjoitti:
Ammuttiinko 20-30 vuotta sitten ollenkaan taisteluammuntoja? Patruunamäärien perusteella ei ainakaan kovin kaksisia. :huh:

Eipä juurikaan kovilla muuta kuin ryhmäammunnat ja taulut. Itsellä kovilla
ryhmäammunnat 2 kertaa; toinen morttiaikana ja toinen alokasryhmänjohtaja. Muut pyssyt sitten räkäpäitten jälkeen kovilla aliupseerikurssin aikana olivat lähinnä juurikin tuota alla mainittua "totuttautumista".

Itselle on parhaiten jäänyt mieleen kovilla tapahtunut harjoitus "liikkuva tuli" (tjsp):
rivissä edettiin (oisko ollut 5 m:n välit miehillä) ja AK:lla ammuttiin ns. vauhdissa. Itse kyllä pudottauduin väliin polviasentoon kun ei meinannut lonkalta osua mihinkään. Ei ollut mitään aivan vaaratonta puuhaa; eteneminen kun kuitenkin tapahtui vähän eri tahtia; toiset meinas keretä edelle (ja tulilinjalle). Tuskin enää edes harrastetaan?.

Järkyttävän vähän tuolloin on kuitenkin ammuttu. Johan PKM:n "totuttautumisammunnat" vievät heti kättelyssä monta vyötä per mies eikä siinä tehdä muuta kuin "tutustutaan" aseeseen. Vasta sen jälkeen aloitetaan todellinen ase- ja ampumakoulutus sekä taistelukoulutus kyseiselle ruiskulle.
Taisteluammunnoissakin rk:lla aseistetut ampuvat sen 3 lipasta eli 90 patruunaa per veto...

Räkäpäitä meni sitten senkin edestä.
 
pstsika kirjoitti:
Taisteluammunnoissakin rk:lla aseistetut ampuvat sen 3 lipasta eli 90 patruunaa per veto...

Olen aika samaa ikäluokkaa kuin sinä ja ihan jääkärikomppaniassa koskaan ei saatu kolmea täyttä lipasta vaan yleisintä oli että taisteluammunnoissa n. 15 patruunaa jaettiin kolmen eri lippaan kesken. En usko että on mitään hyötyä ko. kouluttajien ja koulutettavien taitotasolla antaa paljon patruunoita käyttöön per ammunta vaan olisi tärkeää vetää pienellä patruunamäärällä erilaisia toistoja ja suorituksia mahdollisimman monia. Muuten asiat menevät räiskimiseksi ja aloittelijalle ei pidä koskaan antaa kahta nuolta (Kenka Yoshida).
 
Ei voi olla todellista. Tässäkin ketjussa on jo 5 jalkaväkikoulutuksen saanutta, joista ainakin 80% on saanut siinä aselajissa myös johtajakoulutuksen... Ja mitä ilmeisimmin ainoastaan kahdelle on todellisuudessa annettu jalkaväen taistelijan perusopetukseen kuuluva ampumakoulutus....

Täytyypä tarkastaa aika kovalla kädellä kantaa Puolustusvoimien ampumaopetuksesta. Tähän saakka olen uskonut, että tuo mitä minä ja setämies olemma tehneet on se yleinen normi taisteleville jalkaväkisotilaille. Eipä näköjään olekaan.
Olen aina tiennyt, että aselajimiehet keskittyvät omaan alaansa ja jv-koulutus aseineen jää heikoksi, mutta en koskaan olisi uskonut, että joku selviää palveluksesta alle 100 kovalla patruunalla.
Itselläni menee siviilielämän ratapäivänä kevyesti tuo +100 rk:n patruunaa ja saman verran pistoolin patruunoita eikä tarvitse kovin kummoisia ammuntoja vetää. 20-40 laukausta ihan perus kympintappoa, että saa tuntuman palautettua ja sen jälkeen joko kahta tai kolmea stagea tai aseenkäsittelyammuntoja eli tyyliin:

Tuliasema ykkösestä tuplalaukaus pystystä, lippaanvaihto, tuplalaukaus polvelta
------> siirtyminen tuliasema kakkoseen, kaksi tuplalaukausta eri maaleihin, lippaanvaihto, tuplalaukaus, häiriön eli latausharjoituspatruunan tai hylsyn poisto, tuplalaukaus ----> aseman vaihto, tuplalaukaus, asennon vaihto polvelle ja tuplalaukaus.

Ei tarvitse kaveria tai timeria. Ihan perusharjoitus, joka on helppo ampua yksin ja melko pienillä valmisteluilla.

@veffeade

Olen minäkin ampunut enemmän paukkupatruunoita kuin kovia ja ne eivät varsinkaan ilman simulaattoria ole mitään muuta kuin motivaattori ja poskilaukauksen korvike. Simulaattorien kanssa ne ovat osa harjoitusvälineitä taistelukoulutuksessa. Ampumakoulutusta niillä ei voi hoitaa.

Jo alokkaina ennen varsinaista jalkaväkikoulutusta ammuttiin paljon, kuten olen toisessa ketjussa sanonut. Ampumaratapäivä eli kouluampumaohjelmiston toisto tarkoitti sitä, että 30 miehiselle (miinus vempat) alokasjoukkueelle oli päivää varten varattu parhaimmillaan 6000 rk:n patruunaa ja huonoimmillaankin 3000. Niitä ei palauteltu jos vain ehdittiin kaikki ampua ilman räiskintää. Kiitos sille, että oma alokasjoukkueenjohtajani ei lähtenyt ampumaradalla puhumaan tai äkseeraamaan vaan ammuttamaan.
 
Sinällään ammuttu patruunamäärä ei kerro mitään koulutuksen laadusta ja lopputuloksesta vain käytössä olevista resursseista. Omien kokemusten perusteella sanoisin että on tärkeämpää harjoitella kuivana asioita paljon. Vaikka oma varusmiespalvelus olisi kaivannut enemmän ammuttuja patruunoita niin tärkeämpää olisi ollut että kouluttajat olisivat itse ampuneet tai tienneet enemmän asioista kuin sen mitä itse varusmiespalveluksessa olivat saaneet vuorollaan. Eihän se mene niinkään että ala-asteelta valmistunut opettaa ala-asteelaisia.
 
Kyllähän ampumakoulutus on mennyt eteenpäin eikä siinä ainoana tekijänä ole lks-määrät tms. vaan on otettu kuvioon monipuolisemmin erilaisia asioita, se on oikein. Mutta kehitettävää riittää ja vastaan alkaa tulla väkisin palvelusajat: jos rohkee kolmannes kotiutetaan 5.5 kk:n koulutuksella niin ei se kovin paksua enää ole. No, näillä mennään.

Paradoksi onkin ehkä se, että me huonosti koulutetut olimme vielä fyysisiltä valmiuksiltamme sellaisia, että kykenimme roudaamaan itsemme ja kamat pelipaikoille, joissa aseita käytetään....nyt se alkaa suoraan sanoen näyttää lähes epätoivoiselta.
 
1990-luvulla laukauksia karsivana tekijänä oli lama...

J-os ampumatarvikkeiden koulutuskiintiön määräsi Koul-Os/PE, mutta jakomäärän hankki/luovutti Ase-Os/PE ja myöhemmin MatLE.
-arvatkaas oliko em. summat likikään toisiaan? Autan sanomalla ettei edes samasta maailmasta.

Kun sotilaiden käsketään pihdata, käskyä totellaan. Siksi ammunnoissa käytettävien patruunoiden kulutus laski kuin aurinko länteen.
Jopa siinä määrin, että patruunoista alkoi tulla ongelmajätettä yli-ikääntymisen myötä. Pokassa jytisee, juu.

Korjaavat liikkeet ovat alkaneet jostain 2010 vuodesta eteenpäin ja ammunnat ovat kehittyneet huomattavasti parinkymmenvuoden takaisista koulu- ja maastoon sovelletuista kouluammunnoista (sillä tst-parin puolustusammunta ei paljoa opeta a-rataan nähden).
 
Varmaan reilusti yli tuhannen mennään. Varusmiehenä panssarijääkäri koulutushaara JV/PST vuonna 2005, ja ammuttua tuli RK95, PKM, KvKK, ja 66 KES 75. Sittemmin reserviläisenä tullut ammuttua vielä TAK 85, RK62 ja pistooli.
 
Ylli kirjoitti:
Miten tuollaista voisi muistaa?

Voi arvioida kuinka usein oli eri kovilla ampumisharjoituksia ja paljonko niissä ammuttiin. Varsinkin jos on hieman enemmän aikaa kulunut, jää kovinkin arvioksi.

Pari vuotta intin jälkeen oltiin kaverin kanssa prätkillä etelä-euroopassa ja milanossa juteltiin erään hyvin englantia taitavan italialaisen kaverin kannsa, jonka äiti oli UKsta, joka selitti englanninkielen osaamisen. Kaveri asui italiassa ja oli ollut vuoden asepalveluksessa italiassa. Hämmästyksemme oli suuri, kun kaveri kertoi ampuneensa 1 kpl. kovia panoksia sen vuoden aikana. Kundi ei uskonut korviaan kun kerroimme että kävimme ampumassa kovia 1-2 kertaa viikossa asevelvollisina. Ja mustit + 55 singot siihen päälle. ( silloin ei vielä ollut kertasinkoja pvn varustuksessa).
 
Minä lasken tähän topiikkiin vain ns. kiväärikaliiberin aseilla suoritetut ammunnat. Eli alle 100. Muusta ei sen enempää.
 
Miten varusmiespalvelun voi suorittaa alle sadalla ammutulla kovalla? Eikö jo peruskoulutuskaudella ammuta paljon enemmän ?
 
Back
Top