Kuinka paljon kovia ammuit varusmiespalveluksen aikana?

Kuinka monta kovaa patruunaa ammuit varusmiespalveluksen aikana?

  • En yhtään.

    Ääniä: 1 2.4%
  • Alle 100

    Ääniä: 4 9.5%
  • 100-300

    Ääniä: 11 26.2%
  • 301-500

    Ääniä: 6 14.3%
  • 501-1000

    Ääniä: 12 28.6%
  • 1000-2000

    Ääniä: 3 7.1%
  • Yli 2000

    Ääniä: 5 11.9%

  • Äänestäjiä yhteensä
    42
adam7 kirjoitti:
Eikö jo peruskoulutuskaudella ammuta paljon enemmän ?

RK:n kouluammunnat vaativat 205 patruunaa jos kaikki "numerot" ammutaan. Kaipa tuolla intissä porrastetaan ampumatarvikkeita aika suurelta osin jalkaväelle ja muut ampuvat sitten mitä ampuvat.


commandon esimerkkiin 15 patruunasta taisteluammunnoissa:

Eihän riitä alkuunkaan jos ammutaan vähänkään pidempi veto. Joukkueen hyökkäysammunta, joka kestää toista tuntia tai kuten HämPsp:n The Veto, jossa pataljoona ampuu hyökkäysammunnat ja siihen osallistuvat Leopardit, Bemarit, jääkärit, pioneerit, pst-aseet ja kranaatinheittimet.
Kissanpolku-ammuntaan eli taistelijaparin hyökkäysammuntaan 15 patruunaa ei riitä jos toimitaan, kuten koulutus edellyttää. Alle minuutin kestäviin partion sisäänmenoammuntoihin tuo riittää, jos huoneita ei ole enempää kuin kolme.
 
Käsitykseni on ollut, että peruskoulutuskausi on kaikille sama. Eli rynkky opetellaan ja ryynätään ja ammutaan. Eikö olekaan näin?
 
Paperilla se on sama. Ainakin oman kaveripiirini kokemusten perusteella rohkenen väittää, että jalkaväen perusyksikössä alokaskoulutus on tasokkaampaa kuin esimerkiksi ilmatorjunnan puolella. Kouluttajien ammattitaito ja ryhmänjohtajien osaaminen vaikuttavat paljon. Jalkaväen alikersantilla on varmasti paremmat edellytykset alokaskouluttajaksi kuin viestin alikersantilla, johtuen siitä, että alokaskoulutus on taisteluteknisesti yksittäisen jalkaväkimiehen taitojen opettelua ja jv-ryhmänjohtajat eli apukouluttajat ovat saaneet juuri sen alan hommiin koulutuksen. Sama juttu aliupseerikursseissa. Nimellisesti AUK1 opettaa jääkäriryhmän asioita, mutta itse en jv-koulutuksen saaneena tunnusta, että viesti- tai tuliasema-aliupseereilla olisi luotu kovinkaan kummoisia edellytyksiä jalkaväkiryhmän johtamiseen tai edes riittäviä jalkaväkimiehen taitoja yksittäisinä sotilaina vrt. 6 kk jalkaväen miehistö.
 
Tasosta voi aina keskustella, mutta miksi siellä olisi vähemmän ampumaharjoituksia?
 
Koska a-tarvikkeita on rajallisesti ja jalkaväkikoulutettaville ampumataito on elintärkeä toisin kuin muissa aselajeissa.
 
vehamala kirjoitti:
Minä lasken tähän topiikkiin vain ns. kiväärikaliiberin aseilla suoritetut ammunnat. Eli alle 100. Muusta ei sen enempää.

Sinä taidat tosiaan olla wanhan kaartin väkeä, ammuitteko musketeilla nuo kaikki laukaukset?:angel:
 
baikal kirjoitti:
vehamala kirjoitti:
Minä lasken tähän topiikkiin vain ns. kiväärikaliiberin aseilla suoritetut ammunnat. Eli alle 100. Muusta ei sen enempää.

Sinä taidat tosiaan olla wanhan kaartin väkeä, ammuitteko musketeilla nuo kaikki laukaukset?:angel:

Bertaanilla? (Berdan)
 
pstsika kirjoitti:
commandon esimerkkiin 15 patruunasta taisteluammunnoissa:

Eihän riitä alkuunkaan jos ammutaan vähänkään pidempi veto. Joukkueen hyökkäysammunta, joka kestää toista tuntia tai kuten HämPsp:n The Veto, jossa pataljoona ampuu hyökkäysammunnat ja siihen osallistuvat Leopardit, Bemarit, jääkärit, pioneerit, pst-aseet ja kranaatinheittimet.
Kissanpolku-ammuntaan eli taistelijaparin hyökkäysammuntaan 15 patruunaa ei riitä jos toimitaan, kuten koulutus edellyttää. Alle minuutin kestäviin partion sisäänmenoammuntoihin tuo riittää, jos huoneita ei ole enempää kuin kolme.

No jääkärijoukkueen hyökkäys ampumaleirillä kesti korkeintaan 20 minuuttia kovapanosvaiheessa josta suurin osa oli odottelua katsellen panokset loppuen jantterien ylösnousua ja puoli päivää hinkattiin kuvioita sitä ennen muistiin huutaen "laukaus, laukaus". Eli tosiaan kyseessä ei ollut mikään toista tunta kestävä veto ajoneuvoin.
 
Persikka! Unohtui AUK:n aikaiset näytösammunnat. Niissä ei kuulaa säästelty! Eka harjoitus PrKom, toinen esitys maanpuolustuskurssille ja kolmas Venäjän ja Suomen silloisille puolustusministereille seurueineen.

Vaan ääni on jo annettu (liian pienelle määrälle)
 
baikal kirjoitti:
vehamala kirjoitti:
Minä lasken tähän topiikkiin vain ns. kiväärikaliiberin aseilla suoritetut ammunnat. Eli alle 100. Muusta ei sen enempää.

Sinä taidat tosiaan olla wanhan kaartin väkeä, ammuitteko musketeilla nuo kaikki laukaukset?:angel:

Kyllä olen wanhaa kaartia, mutta jokin osa ajasta ammuskeltiin vähän isommilla vehkeillä...
Muskettia en ikävä kyllä ole päässyt kokeilemaan.
 
En yhtään....lasketaanko lelupyssy ? :D tai ilmakivääri?
 
Pitää vielä kysyä tarkennuksena: lasketaanko vain palveluksessa valtion aseilla ammutut laukaukset? Itse ammuin muistaakseni enemmän laukauksia siviiliaseilla kuin tornin aseilla vmp aikana. (Jopa oli osuva lyhenne, itsehän siis tykkäsin vm-ajasta.)
 
Valtion aseilla ammutut lasketaan. Voit toki laittaa erikseen, paljonko tulee siviilissä ammuttua. Voisin vaikka tehdä myöhemmin aiheesta gallupin.
 
Hejsan kirjoitti:
En yhtään....lasketaanko lelupyssy ? :D tai ilmakivääri?

Hejsan, ei lasketa, koska olen varma etteivät niillä ammunnat tapahtuneet varusmiespalveluksen aikana (koska ilmoitit jossain, ettet ole käynyt varusmiespalvelusta, et Ruotsissa etkä Suomessa).

Edit: Sinäkö äänestit "En yhtään."?
 
P-kauden ammunnat ja kotiutusammunnat.
P-kauden jälkeen en asettani nähny,kuin ehkä n6kk päästä.
 
RPG83 kirjoitti:
Valtion aseilla ammutut lasketaan. Voit toki laittaa erikseen, paljonko tulee siviilissä ammuttua. Voisin vaikka tehdä myöhemmin aiheesta gallupin.

Varusmiesvuonna noin 500 ls valtion piikkiin, tuplaten tuon ruutiaseilla siviilissä, mutta suuri(n) osa pienoiskiväärillä ja -pistoolilla. Ratatilanne oli kämppäni lähellä kyseisellä talvikaudella heikko, ja velveillä ei kiinnostanut lähteä ajelemaan kovin kauas. Suurin ampumalla tappamani eläin kyseisenä vuonna oli varis - iso muutos edellisiin vuosiin. Tosin ajoin yhden rusakon takapään yli ja kalautin sen hiljaiseksi.

Pienoisena yksityiskohtana mainittakoon, että olin ampunut ensimmäiset laukaukset sekä ensimmäistä kertaa myös sarjatulella RK62:lla noin kahta vuotta aiemmin. Kyseessä oli luvallinen siviiliase ja kotimaiset siviilipatruunat. Terveisiä vaan länsirannikolle!
 
Minäkin olen tutustunut rynnäkkökiväärin kuohittuun itselataavaan serkkuun jo paljon ennen inttiä.
8- vuotiaana olen osannut purkaa ja koota sellaisen. Suurinpiirtein samanikäisenä eka ampumakokemus sellaisella. Voi olla, että olin silloin jo kyllä 9 vuotias.
Inttiaikana omat ampumiset olivat melko nollissa. Max. pari sataa patruunaa ruutiaseilla ja vähän ilmakiväärillä.
 
Mökki-ilmakolla muuten tuli ammuttua pirusti jo ennen kuin edes ajattelin inttiä. On meinaan hillittömän hyvää laukaisutreeniä näin jälkeenpäin ajatellen.

Sitäpaitsi ei sitä hirveästi kehdannut ohikaan ampua kun viritys oli niin jäykkä. :D
 
Kyllähän ne pv:n varomääräykset oli jotain... Etenkin taisteluammunnoissa ja varsinkin tst-haudan vyöryttämisessä kun ase piti varmistaa joka välissä.
Todellisessa tilanteessa sen homman pitää käydä kuin tuli ja leimaus, eikä taatusti sormet vaeltele liipasimelta vaihtimelle ja takaisin siinä välissä.
Virkauralla sitten tetsattiin ihan kunnon vermoksilla ko. hommaa ampuma-alueen taisteluhaudoissa, ja todetuksi tuli kuinka vaikeaa on oikeasti heittää paloajaltaan 2,5s käkr sinne seuraavaan mutkaan: nimittäin se on melko kapea ura, sen poikki menee tukiparruja ja jota et voi samalla tähystää. KP/RK-miehen osuus on suoraviivaista, mutta se bombadier/grenadier-taistelijan on syytä osata hommansa! Tetsarit ovat vihoviimeiset vekottimet ko. ympäristössä, vallakin m/85 takalokerikko. Eikä mokomissa liiveissä ole tarpeeksi tilaa lippaille, eikä varsinkaan käsikranaateille, joita vyörytyksessä kuluu melko runsaasti niistä ohi- ja yliheitoistakin johtuen.


Kun on ollut tekemisissä ruutiaseiden kanssa jo melko pienestä asti, ja varsinkin 15-19 vuotiaana laukausmäärät olivat melkoisia mm. kaatopaikalla tapahtuneissa rottajahdeissa niin sitä tunsi itsensä varusmiehenä melko hölmistyneeksi sen "paapomisen" keskellä. Ei vastannut mielikuvaa taisteluammunnoista kautta raa`asta sotaväestä moinen.
Liikaa omaehtoista kokemusta sekä liikaa kaunokirjallisuutta sotaväen kovasta koulutuksesta.

Taistelet kuten harjoittelet. Ymmärrän varomääräykset ja varovaisuuden, mutta kohtuus se on kerjätessäkin.
 
Tvälups kirjoitti:
Kyllähän ne pv:n varomääräykset oli jotain... Etenkin taisteluammunnoissa ja varsinkin tst-haudan vyöryttämisessä kun ase piti varmistaa joka välissä.

En muista enää ulkoa vanhoja varomääräyksiä, mutta todennäköisesti tuolloinkin on ollut lähinnä kyse ammunnanjohtajien ja tulitoiminnanvalvojien omista "tiukennuksista" varomääräyksiin.
Asetta ei tarvitse varmistaa liikuttaessa jne..vaikka jotkut ammunnajohtajat ja tulitoiminnanvalvojat yhä joskus niin vaativatkin ampujia tekemään.

Asia on juuri kuten sanot, eli niin taistelet kuin harjoittelet. Aseenkäsittelyyn, joka on mekaaninen suoritus "selkärangassa", se pätee todella hyvin. Ei voi olla useita erilaisia tapoja jos suorituksen pitää olla "selkärangassa"!
No, ihan kohta voimaan tulevassa ohjeistuksessa ase ei ole varmistettu kuin perusvalmiusasennossa - muissa asennoissa (ala- ja ylävalmius- sekä ampuma-asento) ase ei enää ole varmistettuna.
Nyt ei enää puutu kuin se, että tuo uusi ohjeistus saadaan 100%;sti siirtymään myös taistelu- ja muihin ammuntoihin.
 
Back
Top