Kuinka paljon paremmin Suomi olisi voinut valmistautua toiseen maailmansotaan?

tankki-tapsa kirjoitti:
Erittäin tärkeä ja suorastaan ratkaiseva pointti. On joskus ollut puhetta ihan IRL joidenkin piirien kanssa siitä mikä on "paskaduunia" (minun mielestäni sellaisia ei olekaan) pienellä palkalla tekevän ja vuokraloordille korkeaa vuokraa maksavan kaverin, joka kuulee JOKA PÄIVÄ kaikista medioista olevansa rasisti, raiskaaja, naistenhakkaaja ja ilmastonpilaaja, motivaatio kuolla tämän maan puolesta?

Mitä hän sitten puolustaisi?

Loordin kämppää ja häntä 24/7 solvaavien verolokkien suojatyöpaikkoja? Isoja eläkkeitä joita hän ei tule koskaan saamaan, tai edes tienaamaan saman verran kuin "köyhät eläkeläiset" joilla ei ole varaa edes rantahuvilaan Espanjassa tai uuteen autoon joka vuosi? Sitä ainoaa omaisuuttaan eli 2004 mallista Mondeota jolla hän pilaa ilmaston käydessään töissä? Töissä joiden reaalipalkka on laskenut viimeiset 35 vuotta, töissä joiden pysähtyminen aiheuttaa välittömästi jonkinlaisen kriisin siis aivan päin vastoin kuin suojatyökeskuksissa verorahoilla "etätöitä" tekevät Korkeasti Koulutetut joiden pitkiäkään saikkuja ei paljon tarvitse paikkailla.. Kaikkein Haavoittuvimpien Ryhmien verrattomia sosiaalietuuksia? Etuuksia joilla saavutetaan alemman keskiluokan elintaso tekemättä mitään muuta kuin uusia "roadmäneiksi" kuoriutuvia koulupudokkaita? Italialaisten keittiöremontteja? Gebardisuikkien priva-jettejä? No joo..

Minun mielestäni näitä juttuja kannattaisi miettiä toki muutenkin kuin maanpuolustustahdon kannalta.

Joo, olen putinisti, äääärioikeistolainen ja samaan aikaan kommunisti, olen sen jo kuullut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Globalismi ja nationalismi eivät oikein tahdo toimia samanaikaisesti...
 
  • Tykkää
Reactions: EK
TheRomanRuler kirjoitti:
Ehkä olisi myös voitu käyttää vähemmän resursseja linnoittamiseen, ja enemmän armeijan varustamiseen? Jossain vaiheessa olisi silti pitänyt linnoittaa, mutta ehkä vähemmän 1918-1930 välillä? Mitenkä asia olisi mennyt. Sehän tässä on monimutkaista, kun yleensä raha jo kuvaa resurssien rajoituksia, mutta maailmansodan aikana itse raha otettiin lainoina niin paljon kuin tarvittiin, vain resurssit itse tietysti olivat yhä rajoitettuja.

Ja Suomessa kun ei Maginot linjoja tehty ei hirveän paljon enempää linnoituksista edes voi säästää. Ilma- ja panssarintorjunta ja tykistö olisi tietysti ollut linnoituksia hyödyllisempää, mutta se on tietysti ihan eri asia laittaa asevelvollinen lapioiminaan kuin taikomaan tykistön kranaatteja.

Mutta olisiko 1918-1930 välillä voitu säästää linnoituksista? Tai olisiko kannattanut?


Aseista jos ei saa huijata, eli valita rynnäkkökivääriä ja Panssarinyrkkia yms jo tuotantoon ennen Talvisotaa, sanoisin että Suomen olisi pitäny alkaa valmistamaan jo ennen sotaa MG-34 lisenssiä. Emma pikakivääri olisi ollut parempi, mutta en usko että oltaisiin saatu siihen lisenssiä, ellei sitten oltaisi anastettu.
Konepistooleista Suomi KP oli todella kallis kyllä, mutta se oli myös hyvä ja Ase-Jeesuskin on miettinyt että se saattaa olla niitä harvoja kertoja jolloin kalliimpi ehkä on hinnan arvoista.
Mutta lisää konetuliaseita oltaisiin kaivattu, joten sitä oltaisiin tuotettu hieman historiallista vähemmän, ja samaan aikaan oltaisiin tehty MP 3008 kopioita, eli Saksalaisten kopioita Stenistä (mutta luotettavammalla lippaalla, joka oli käsittääkseni Stenin heikkous). Historiallisestihan meillä tehtiin Suomi KP:N lisäksi "Peltiheikkiä", eli Suomalaista PPS-43 kopiota. PPS-43 on hyvä ase, mutta KP M/44 ei ketään vakuuttanut, siitä kun ei saatu laatua eikä ehditty saada määrää, niin oltaisiin yhtä hyvin voitu tehdä suurta määrää MP-3008 tai muuta kopiota Stenistä, joka on käsittääkseni vieläkin halvempi kuin PPS-43/Peltiheikki.

Tankkejahan Suomen ei pidä itse tehdä, eikä sitä typerää BT-42:sta https://en.wikipedia.org/wiki/BT-42
Ehkä siitä oltaisiin saatu ihan hyväkin rynnäkkötykki, mutta tuo tykkitorni oli tuhoon tuomittu yritys. Ilman tykkitornia olisi ehkä painoa ja sen tasapainoa saanut sen verran alhaisemmaksi että siitä olisi saanut jotain hyödyllistä. Tiedämme, että Suomen maaston pullonkauloissa rynnäkkötykit olivat hyödyllisiä, kenties tästäkin olisi tullut hyödyllinen, ja 18 kappaletta olisi meille ollut merkittävä määrä. Ehkä siitä olisi pitänyt poistaa kaikki ylä- ja takapanssari ja tehdä siitä niin kuin Marder III https://en.wikipedia.org/wiki/Marder_III
Luulen että siitä olisi saanut hyväksyttävän rynnäkkötykin. Ei olisi tarvinnut olla edes panssarien asiantuntija, perus matemaattiset taidot ja fysikaan lakien ymmärtämiset olisivat riittäneet, ja aina olisi voitu kysyä Saksalaisilta miksi he suunnittelivat rynnäkkötykkinsä kuten suunnittelivat.

Tykistön puolella taas oli huutava pula ammuksista, joten ei tarvitse miettiä mitä tykkejä olisi pitänyt rakentaa. BT-42:stakaan ei pitäisi alusta asti rakentaa, mutta kyllähän kaapattu vihollisen kalusto olisi ollut hyvä saada hyödylliseen käyttöön.
Klikkaa laajentaaksesi...

MP3008 ei kyllä mitenkään olisi ehtinyt meidän sotiin - mehän olimme jo sodassa (Lapin sota) Saksaa vastaan, kun saksalaiset vasta alkoivat valmistaa asetta vääjäämättömän edessä, eli tammikuussa 1945.

Itse Sten oli brittien vastaava jännäkakkaratkaisu, joka suunniteltiin 1940 ja saatettiin tuotantoon 1941, kun brittejä pelotti Saksan invaasio. Sota-aikana Steniä olisi luultavasti ollut mahdotonta saada ainakin briteiltä, kun olimme kimpassa Saksan kanssa - tai ainakin aikaikkuna on hyvin kapea, jatkosodan alkuun päättyi kaikki toivo tässä suhteessa. Saksalaisilta olisi toki voinut sittemmin kysyä, josko heiltä olisi liiennyt jokin kaapattu yksilö tutkittavaksi.)

Sama Peltiheikin kanssa. Sitäkin voitiin tehdä vasta, kun sodan aikana saatiin Neuvostoliitolta sotasaalisaseita, joista kopioida.

Sitä olen kyllä itsekin aiemmissa tätä aihetta sivuavissa ketjuissa pohtinut, miksei konepistooleihin panostettu itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä voimakkaammin. Johan niitä ensimmäisen maailmansodan aikana nähtiin käytössä, joten yksittäisen taistelijan tulivoiman kasvamisen merkitys olisi pitänyt ymmärtää. Suomi KP:tä olisi voitu valmistaa enemmänkin kuin vain tuhansia 30-luvun aikana.

Mitä tuohon esittämääsi saksalaiseen konekivääriin tulee, niin asehan oli keskeneräinen 30-luvulla ja vain pienessä valmistuksessa, kunnes lopullinen versio saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin palveluskäyttöön vasta 1939. Menee kategoriaan epärealistista hankkia Suomeen, varsinkin kun kaliberikaan ei tainnut olla meillä ainakaan laajassa käytössä.

Before large scale production commenced, 2,300 MG 34s in two main early versions, slightly more complex and different from the final design, were produced between 1935 and 1939. -- The final version of the MG 34 was eventually adopted for main service on 24 January 1939.
Klikkaa laajentaaksesi...

MG 34 - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
 
Huhta kirjoitti:
MP3008 ei kyllä mitenkään olisi ehtinyt meidän sotiin - mehän olimme jo sodassa (Lapin sota) Saksaa vastaan, kun saksalaiset vasta alkoivat valmistaa asetta vääjäämättömän edessä, eli tammikuussa 1945.

Itse Sten oli brittien vastaava jännäkakkaratkaisu, joka suunniteltiin 1940 ja saatettiin tuotantoon 1941, kun brittejä pelotti Saksan invaasio. Sota-aikana Steniä olisi luultavasti ollut mahdotonta saada ainakin briteiltä, kun olimme kimpassa Saksan kanssa - tai ainakin aikaikkuna on hyvin kapea, jatkosodan alkuun päättyi kaikki toivo tässä suhteessa. Saksalaisilta olisi toki voinut sittemmin kysyä, josko heiltä olisi liiennyt jokin kaapattu yksilö tutkittavaksi.)

Sama Peltiheikin kanssa. Sitäkin voitiin tehdä vasta, kun sodan aikana saatiin Neuvostoliitolta sotasaalisaseita, joista kopioida.

Sitä olen kyllä itsekin aiemmissa tätä aihetta sivuavissa ketjuissa pohtinut, miksei konepistooleihin panostettu itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä voimakkaammin. Johan niitä ensimmäisen maailmansodan aikana nähtiin käytössä, joten yksittäisen taistelijan tulivoiman kasvamisen merkitys olisi pitänyt ymmärtää. Suomi KP:tä olisi voitu valmistaa enemmänkin kuin vain tuhansia 30-luvun aikana.

Mitä tuohon esittämääsi saksalaiseen konekivääriin tulee, niin asehan oli keskeneräinen 30-luvulla ja vain pienessä valmistuksessa, kunnes lopullinen versio saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin palveluskäyttöön vasta 1939. Menee kategoriaan epärealistista hankkia Suomeen, varsinkin kun kaliberikaan ei tainnut olla meillä ainakaan laajassa käytössä.


MG 34 - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
Klikkaa laajentaaksesi...
Konepistoolin paras käyttötarkoitus valkeni suomalaisille vasta talvisodan aikana. Ryhmän tukiaseeksi tarkoitettu konepistooli olikin omimmillaan neuvokkaan yksittäistaistelijan tulivoimaisena tappokoneena. Käytäntö opetti taas kerran sen mitä teoriapuolella ei ollut keksitty.
 
Sanavalmis Muurinen kirjoitti:
Teemu Keskisarja on ollut sitä mieltä, että sosiaalipoliittiset uudistukset 1920- ja 30-luvuilla olivat tärkeitä talvisodan hengen kannalta vaikka vaativatkin valtion varoja, sillä niiden ansiosta yhä useammilla suomalaisilla oli jotain mitä puolustaa.

Ryssä ei siten näyttäytynyt tavalliselle työmiehellekään vapautuksen tuojana vaan sellaisena mitä se oikeastikin oli.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toivottavasti kansakunnan yhtenäisyys on mielessä tämänkin päivän päättäjillä. Maanpuolustustahtoa ei pysty korvaamaan millään rahalla.
 
Sanavalmis Muurinen kirjoitti:
Konepistoolin paras käyttötarkoitus valkeni suomalaisille vasta talvisodan aikana. Ryhmän tukiaseeksi tarkoitettu konepistooli olikin omimmillaan neuvokkaan yksittäistaistelijan tulivoimaisena tappokoneena. Käytäntö opetti taas kerran sen mitä teoriapuolella ei ollut keksitty.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmasti näin ja sama muidenkin maiden armeijoissa mutta 1. maailmansodan kokemuksia ajatellen olisi luullut että KP:n verrattomuus olisi tullut mieleen! Ei täällä mitään "peltiheikkejä" oltaisi edes tarvittu vaan Suomi KP:tä! Jos oikein rakenteen muistan niin lähinnä sorvillahan noita pystyi tekemään eikä hankalia koneistuksia tarvittu.

Sama pätisi kranaatinheittimiin. Napakka n. 40 mm PST tykki olisikin ollut kalliimpi mutta tärkeä ase. Joidenkin 75 mm + PST tykkien tarve tuskin tuli kenellekään mieleen WW2 alussa.
 
Minusta selkeä puute Suomen valmistautumisessa maailmansotaan oli ylempien upseerien osaamisvaje ja organisaation ongelmat johtaa isompia eri aselajien operaatioita. Mitään uusia juttuja sodankäynnissä nuo eivät olleet koska joku Preussin armeijan yleisesikunnan toiminta oli yleisesti tunnettua. Muutama oli onneksi ehtinyt käydä ulkomaalaiset sotakoulut ja paljon improvisoitiin luovasti kun tilanne sitä edellytti. Mutta olisihan tuon jälkikäteen ajatellen paljon paremminkin voinut hoitaa.
 
tankki-tapsa kirjoitti:
Varmasti näin ja sama muidenkin maiden armeijoissa mutta 1. maailmansodan kokemuksia ajatellen olisi luullut että KP:n verrattomuus olisi tullut mieleen! Ei täällä mitään "peltiheikkejä" oltaisi edes tarvittu vaan Suomi KP:tä! Jos oikein rakenteen muistan niin lähinnä sorvillahan noita pystyi tekemään eikä hankalia koneistuksia tarvittu.

Sama pätisi kranaatinheittimiin. Napakka n. 40 mm PST tykki olisikin ollut kalliimpi mutta tärkeä ase. Joidenkin 75 mm + PST tykkien tarve tuskin tuli kenellekään mieleen WW2 alussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomi-KP oli käsittääkseni hyvin kallis ase. Se oli ikään kuin ylilaaduks. Saatiin niitä toki runsaasti tehtyä sitten kun viimeinkin eli turhan myöhään älyttiin sen hyödyt ja järkevä käyttötapa. Ehkä, jos olisi ennen sotia tajuttu, miten konepistoolia pitää hyödyntää, olisi alettu kehittää halvempaa ja nopeammin valmistettavaa asetta ja jakaa sitä sijoitettaville joukoille suuria määriä.
Museo kirjoitti:
Minusta selkeä puute Suomen valmistautumisessa maailmansotaan oli ylempien upseerien osaamisvaje ja organisaation ongelmat johtaa isompia eri aselajien operaatioita. Mitään uusia juttuja sodankäynnissä nuo eivät olleet koska joku Preussin armeijan yleisesikunnan toiminta oli yleisesti tunnettua. Muutama oli onneksi ehtinyt käydä ulkomaalaiset sotakoulut ja paljon improvisoitiin luovasti kun tilanne sitä edellytti. Mutta olisihan tuon jälkikäteen ajatellen paljon paremminkin voinut hoitaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pahin puute ehkä oli se, että ylipäällikkö ei itse ollut saanut yleisesikuntaupseerin koulutusta, mikä mm. Turtolan mukaan sitten näkyikin päämajan työssä.
 
Solidsnake kirjoitti:
Osaako joku valottaa, mitä yleisesikuntaupseerin toimintaan kuuluu noin päällisin puolin?
Klikkaa laajentaaksesi...
En osaa ainakaan minä, mutta eikö se kuitenkin riipu siitä, mikä upseerin tehtävä esikunnassa on, ja sekin riippuu siitä, mikä esikunta on kysymyksessä.

Turtolan marskikirjan mukaan esim. Mannerheimin päämajassa ongelmana oli se, että työskentely ei ollut sellaista, mitä tehokkaasti toimivassa esikunnassa olisi pitänyt olla. Muistaakseni ylipäällikkö esim. ronkki sellaisten asioiden parissa, jotka olisi pitänyt jonkun muun hoitaa, ja liikaa asioita muutenkin kulki ylipäällikön kautta. Syyksi Turtola näki sen, että Mannerheimia ei ollut koskaan koulutettu esikuntaupseeriksi ja häneltä puuttui sen ajan modernista esikuntatyöstä riittävä käsitys.
 
Sanavalmis Muurinen kirjoitti:
En osaa ainakaan minä, mutta eikö se kuitenkin riipu siitä, mikä upseerin tehtävä esikunnassa on, ja sekin riippuu siitä, mikä esikunta on kysymyksessä.

Turtolan marskikirjan mukaan esim. Mannerheimin päämajassa ongelmana oli se, että työskentely ei ollut sellaista, mitä tehokkaasti toimivassa esikunnassa olisi pitänyt olla. Muistaakseni ylipäällikkö esim. ronkki sellaisten asioiden parissa, jotka olisi pitänyt jonkun muun hoitaa, ja liikaa asioita muutenkin kulki ylipäällikön kautta. Syyksi Turtola näki sen, että Mannerheimia ei ollut koskaan koulutettu esikuntaupseeriksi ja häneltä puuttui sen ajan modernista esikuntatyöstä riittävä käsitys.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lyhyesti sanottuna kai se ongelma oli, että kaikki käskyt kulkivat Mannerheimin kautta. Eli siis ei jakanut riittävästi vastuuta alaisilleen. Lisäksi myös käytti valtaansa, mikä näkyy esim. kenraalien suhteen. Luottomiehiin luotettiin (Laatikainen, Heinrichs, Oesch, Lagus), mutta jos ei ollut luottomies (Öhqvist, Östeman, Sihvo), niin ei luotettu. Tuo näkyy sitten välillä vähän hassuina henkilöstöratkaisuina.
 
Sanavalmis Muurinen kirjoitti:
Suomi-KP oli käsittääkseni hyvin kallis ase. Se oli ikään kuin ylilaaduks. Saatiin niitä toki runsaasti tehtyä sitten kun viimeinkin eli turhan myöhään älyttiin sen hyödyt ja järkevä käyttötapa. Ehkä, jos olisi ennen sotia tajuttu, miten konepistoolia pitää hyödyntää, olisi alettu kehittää halvempaa ja nopeammin valmistettavaa asetta ja jakaa sitä sijoitettaville joukoille suuria määriä.

Pahin puute ehkä oli se, että ylipäällikkö ei itse ollut saanut yleisesikuntaupseerin koulutusta, mikä mm. Turtolan mukaan sitten näkyikin päämajan työssä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kallis samasta syystä kuin monet muutkin kotimaiset vermeet: lyhyet sarjat. Suomi KPeetä olisi tietenkin tehdä se suursarja jolloin hinta olisi pudonnut varmaan paljonkin. Tiedä sitten mikä siinä "ylilaatua", ei ainakaan tukki vaikuttanut jalopuulta jos oikein muistelen lähemmäs 40 vuoden takaista kokemusta. Aika painava se kyllä on täydellä rumpulippaalla :)
 
tankki-tapsa kirjoitti:
Kallis samasta syystä kuin monet muutkin kotimaiset vermeet: lyhyet sarjat. Suomi KPeetä olisi tietenkin tehdä se suursarja jolloin hinta olisi pudonnut varmaan paljonkin. Tiedä sitten mikä siinä "ylilaatua", ei ainakaan tukki vaikuttanut jalopuulta jos oikein muistelen lähemmäs 40 vuoden takaista kokemusta. Aika painava se kyllä on täydellä rumpulippaalla :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Toki pienet erät nostivat yksikkökustannusta, mutta oli Suomi-KP:ta työläs, monivaiheinen ja piiruntarkkaa työtä edellyttäen vaativa valmistettava ja siten hidas valmistettava ja kallis ihan aseen itsensäkin takia. Valmistus vaati siis tarkkaa työtä ja monia työvaiheita eikä materiaaleissakaan pihistelty vaan kallista ainesta käytettiin. Kestävä, ehjänä tarkka ja toimiva siitä sitten kyllä tuli ja saatiihan niitä lopulta kymmeniä tuhansia jakoon sodan aikana.

Tuotannon kannalta peltiheikki oli sitten päinvastainen, nopea, halpa ja helppo ja sopi hyvin massavalmistukseen kunhan tuotantolinjan saa ensin pystyyn. Siksi se olisi Suomi-KP:n korvannutkin jalkaväelle jakoon menevänä uutena konepistoolina, mutta sota loppui. Nopeavalmisteiset ja kevyet halpiskonepistoolit yleistyivät toisen maailmansodan edetessä muutenkin, Suomessa oltiin siinä jälkijunassa. Ryssillä oli PPS-43, jenkeillä M3 jne.
 
Wikipedia kertoo peltiheikin hinnaksi 1944 749mk. Pyöräytin summan rahanarvolaskurilla vuoden 2022 euroiksi ja aika edullinen tuo oli jos vertaa nykypyssyjen hintoihin. "Vuoden 1944 rahamäärää 749,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 151,16 euroa."
 
Huhta kirjoitti:
Sitä olen kyllä itsekin aiemmissa tätä aihetta sivuavissa ketjuissa pohtinut, miksei konepistooleihin panostettu itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä voimakkaammin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Johtui yksinomaan asiasta päättäneen upseeriston vanhoillisuudesta: Sotamiehen ase oli kivääri ja tulitukiaseena kuularuisku, kun taas konepistooli sopi lähinnä poliisikäyttöön. Suojeluskunnissa oltiin armeijaa valmiimpia erilaisiin kokeiluihin ja siellä vakuututtiin myös konepistoolin hyödyllisyydestä, armeijan seuratessa viiveellä perässä.
 
Erkki kirjoitti:
Johtui yksinomaan asiasta päättäneen upseeriston vanhoillisuudesta: Sotamiehen ase oli kivääri ja tulitukiaseena kuularuisku, kun taas konepistooli sopi lähinnä poliisikäyttöön. Suojeluskunnissa oltiin armeijaa valmiimpia erilaisiin kokeiluihin ja siellä vakuututtiin myös konepistoolin hyödyllisyydestä, armeijan seuratessa viiveellä perässä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siinä ymmärrän tätä konservativiivisuutta sillä järjestäytynyt sodankäynti syntyi aika konservatiivisena, sillä mitään nopeita teknologisia muutoksia ei melkeen ikinä ihmiskunnan historiassa ollut. Ennen teollisen vallankumouksen aikaa, historiassa on vain muutamia kertoja jolloin sodankäynnissä olisi mitään teknistä vallankumousta tapahtunut.

Ei ihmekkään ettei sitä ikinä pysytty mukana, kun yleensä ennen kun oltiin yritetty todettiin että vanhassa oli vara parempi.

Eikä niitä aseita ollut mikään helppo pitää ruokittuna. Muskettien tulinopeutta ja -tarkkuuttakin eniten rajoitti harjoittelun puute. Pulttilukoissa oli huomattavasti nopeampi tulinopeus, ja toiseen maailmansotaan jokainen suunnitteli puoliautomaattisia kivääreitä, mistä on vielä pitkä matka täysiautomaattisiin...

Niin ja olihan siinä sekin, että tykistön yms tulivoima oli oikeasti paljon tärkeämpää kuin jalkaväen ruiskujen.



Että ymmärrän kyllä miksi nämäkin asiat piti kantapään kautta oppia. Jenkkien resursseillakaan ei keskikokoista rynnäkkökiväärin patruunaa osattu adoptoida ennen Vietnamia, vaikka Eurooppalaiset sitä jo toisen maailmanhässäkän jälkeen halusivat.
 
Ei juma. Kyllä nämä keskustelut kiertää kehää. Montakohan kertaa tämäkin on käyty tällä palstalla läpi.
- Suomi-kp on paska, koska kallis ja hidas valmistaa (niin oli kaikki aikalaisetkin ennen M3/Sten/Ppsh-43/Peltiheikki)
- Miksei tajuttu kp:n käyttöä? (Kuten ei myöskään missään muuallakaan)
- Ryhmän koostumus (oikeastaan kp+pk+kiväärit oli aika moderni, poislukien saksalaisten MG-34:n, mutta saksalaisilla vastaavasti oli vähän kp:tä)
- Maxim vanhentunut (mutta niitä oli kaikilla muillakin, paitsi saksalaisilla MG-34:n jälkeen)
- L-S -pikakivääri (vastaava löytyy kaikilta muilta, koska oma tuotanto oli ajan trendi ja se huonous ei ole ihan yksiselitteistä)

Tuokaapa vielä mukaan se klassinen "Miksi Suomessa ei tehty panssarinyrkkejä vuonna 1939, kun kerran ontelopanoksia tehtiin jo 1500-luvulla?", niin alkaa olla aikalailla taas paketti kasassa.

Laitetaan tähän se tvälupseerin fiksu "Ryssän sotasaaliskonepistooleita ja niiden paukkuja olisi riittänyt yhden AK:n tarpeisiin, jolloin sen KP:t olisi voitu jakaa muille ja täten vahvistaa jv:n tulivoimaa."
 
EK kirjoitti:
Ei juma. Kyllä nämä keskustelut kiertää kehää. Montakohan kertaa tämäkin on käyty tällä palstalla läpi.
- Suomi-kp on paska, koska kallis ja hidas valmistaa (niin oli kaikki aikalaisetkin ennen M3/Sten/Ppsh-43/Peltiheikki)
- Miksei tajuttu kp:n käyttöä? (Kuten ei myöskään missään muuallakaan)
- Ryhmän koostumus (oikeastaan kp+pk+kiväärit oli aika moderni, poislukien saksalaisten MG-34:n, mutta saksalaisilla vastaavasti oli vähän kp:tä)
- Maxim vanhentunut (mutta niitä oli kaikilla muillakin, paitsi saksalaisilla MG-34:n jälkeen)
- L-S -pikakivääri (vastaava löytyy kaikilta muilta, koska oma tuotanto oli ajan trendi ja se huonous ei ole ihan yksiselitteistä)

Tuokaapa vielä mukaan se klassinen "Miksi Suomessa ei tehty panssarinyrkkejä vuonna 1939, kun kerran ontelopanoksia tehtiin jo 1500-luvulla?", niin alkaa olla aikalailla taas paketti kasassa.

Laitetaan tähän se tvälupseerin fiksu "Ryssän sotasaaliskonepistooleita ja niiden paukkuja olisi riittänyt yhden AK:n tarpeisiin, jolloin sen KP:t olisi voitu jakaa muille ja täten vahvistaa jv:n tulivoimaa."
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, ihan kun se olisi helppoa olla viisas jälkikäteen kun on saatavilla kaikki tietto ja kokemus :unsure:

Se on ihan lapsesta asti vituttanut miten aina ihmiset mukamas ennen olivat tyhmiä, vaikka todellisuudessa melkeen kukaan ei olisi pystynyt järjellä perustelemaan niitä oikeaksi osoittautuneita mielipiteitä.

Sitä voi ihmiset miettiä että miten helppoa sitä olisi ollut kuvata Ukrainan sotaa pari vuotta ennen sen alkua. Käsi ylös, kuka olisi arvannut että Venäjä kusee kaiken? Se on helppoa nyt olla viisas, mutta ennen sodan alkua yleisesti ottaen ihmiset olisivat uskoneet Venäjän olevan vahva nykyaikainen armeija jota vastaan pienemmät eivät todellakaan pärjää.

Mutta jälkikäteen kun mietitään, voidaan (vähän kärjistäen) oikeastaan sanoa että eihän Venäjä ikinä ole nykypäivänä ollut vahva. Viimeksi oli vahva toisen maailmansodan lopussa, sitten Neuvostoliitto alkoi kukistumaan ja sehän on ollut ilmiselvää että Venäjä ei siitä ole vielä noussut. Tyhmiä ovat ihmiset jotka eivät tuota ilmiselvää asiaa tajunneet ennen Ukrainan sotaa!


Tämän takia rahojen laittaminen omaan sotateollisuutteen ei ole typeryyttä, vaan se on tarpeellista. Kun tulee sota jossa tapahtuu jotakin joka yllättää kaikki, alkavat kaikki kiireen vilkkaa korjaamaan omien armeijoidensa puutteellista/virheellistä aseistusta, eikä sinulle löydy mistään kumppania keneltä voisit aseita ostaa. Joudut luottamaan siis omiin asetehtaisiisi.
 
Eikö tuohon aikaan olisi ollut mahdollista hankkia tai valmistaa sopivaa puoliautomaattikivääriä. Olisi ryhmän tulivoima kasvanut jo pelkästään sillä, jos osalla olisi ollut sellaiset.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top