Kuljettajista(/ajajista?)

RPG83

Soome Majori
Jossakin (panssarikontti)-keskustelussa puhuttiin, kuinka vedetään pitkää tikkua siitä, kuka joutuu traktorin hyttiin kun muut matkustavat tilapäispanssaroidussa sontakärryssä. Menisikö homma todellakin noin, vai onko kuljettaja määrätty jo LKP-papereissa? Pitääkö kuljettajalla olla T-kortti (traktori, remember?) (tai mikä kortti vehkeeseen vaaditaankaan) vai riittääkö kokemus jonkinlaisesta nelipyöräisestä ajoneuvosta? Kenestä tulee maastohenkilöautolla kulkevan alueellisten joukkojen partion kuljettaja? Partionjohtajasta? Parhaiten ajotaitojaan liioittelevasta?
 
Puolustusvoimien kuljettajia ei valita tikkua vetämällä, eikä edes huutoäänestyksellä. Nuorukaiset käyvät ajoneuvokohtaisen koulutuksen, vaikka olisivat ammattikuljettajia siviilissä. Puolustusvoimien ajoneuvokoulutuksesta voisi moni yritys ottaa oppia moneen asiaan. Puolustusvoimat osaa kyllä sijoittaa reservistä kuljettajia kunkin vekottimen puikkoihin, eikä sitä tehdä vetämällä arpaa.
 
Nämä liikennetraktorit vaatii ainakin C-kortin. Maataloustraktoria saa ajaa myös B-kortilla.

http://www.koneviesti.fi/uutiset/2013_uutiset/fi_FI/valtra_puolustusvoimat/

Oliko nyt niin, että maastokuorma-autoja ei riitä kaikille joukkojen kuljetukseen?

Puolustusvoimien kuljettajia ei valita tikkua vetämällä, eikä edes huutoäänestyksellä. Nuorukaiset käyvät ajoneuvokohtaisen koulutuksen, vaikka olisivat ammattikuljettajia siviilissä. Puolustusvoimien ajoneuvokoulutuksesta voisi moni yritys ottaa oppia moneen asiaan. Puolustusvoimat osaa kyllä sijoittaa reservistä kuljettajia kunkin vekottimen puikkoihin, eikä sitä tehdä vetämällä arpaa.

Totta. Tyyppikouluskin on varusmiehille per ajoneuvo esim. Defender ja UAZ. Todennäköisesti näitä PV:n kouluttamia traktorikuskejakin riittää yllin kyllin.
 
Nämä liikennetraktorit vaatii ainakin C-kortin. Maataloustraktoria saa ajaa myös B-kortilla.

http://www.koneviesti.fi/uutiset/2013_uutiset/fi_FI/valtra_puolustusvoimat/

Oliko nyt niin, että maastokuorma-autoja ei riitä kaikille joukkojen kuljetukseen?



Totta. Tyyppikouluskin on varusmiehille per ajoneuvo esim. Defender ja UAZ. Todennäköisesti näitä PV:n kouluttamia traktorikuskejakin riittää yllin kyllin.

Ja lähtökohtaisesti traktorin omistaja osaa myös sitä traktoria käyttää. Hän osaa sen huoltaa ja pitää muutenkin ajokunnossa. Pelkkä ajaminen ei vaan riitä, pitää hallita myös päiväkohtainen huoltaminen ja tarkastukset.

Maastokuorma-autojen riittävyys on kiinni siitä, paljonko ukkoja on kutsuttu rulliin. :rolleyes:
 
Maastokuorma-autojen tarve vähenee huomattavasti kun tiet sulutetaan, ja eteneminen tapahtuu metsässä. Tällöin käytössä traktorit, ja mönkijät.

Tietysti alussa paikkaan X ja Y pääsee vielä teitä pitkin, mutta lopulta kuljetaan metsään raivatuilla urilla jne.

(Pakollinen "näin siis meille selitettiin" 1/13 - MaavoimienTaistelu2015)
 
Mikä ihme tuossa muuten on, että kuljettajan/ajajan koulutus ei koskaan ole 6 kk:n homma? Onko se nimenomaan tuo ajoneuvon huolto? Ja jos on, niin miksi Nasun kuljettaja/ajaja oli (on?) puolen vuoden homma?

Ajattelen asiaa siltä kantilta, että lain puolesta vaatimukset B-kortin omaavalle ovat seuraavat:

Opetusvaatimus:
  • C1-luokka: 9 h teoriaa + 5 h ajo-opetusta
  • C-luokka: 12 h teoriaa +10 h ajo-opetusta
http://www.ajovarma.fi/ajokortit-ja-tutkinnot/ajokorttiluokat/Sivut/c-ajokortti.aspx

Nykyäänhän koulutetaan myös ammattipätevyydet ym., mutta silti: miksi kuljettajan homma ei ole puolen vuoden duuni? Nuo opetusvaatimukset kun voi täyttää viikossa. Toki Pasilla metsässä ajaminen on snadisti vaikeampaa, mutta harjoitellaanko sitä täysipäiväisesti monta kuukautta? Tuskinpa. Huollon puolesta raskaalla kalustolla alkanee olemaan sama kuin henkilöautoilla, eli tarvitsevat Deeiiin (;)) johtaman huoltotiimin, joka on valmistajan sertifioima. Jos korjaus vaatii osia, niin kai sinne on mieskin saatavissa se tekemään? Pissapojan nyt osaa täyttää vartin koulutuksella.

Sanokaapa, onko kyse nyt pelkästä PV:n saituudesta? Kun kuljettajia "koulutetaan" pidempään, heistä saadaan halvempaa työvoimaa puolustusvoimien päivittäisiä kuljetustarpeita täyttämään kuin jos heidät koulutettaisiin puolessa vuodessa, jolloin koulutukseen kuluisi suhteessa suurempi osuus palvelusajasta?
 
Toki Pasilla metsässä ajaminen on snadisti vaikeampaa, mutta harjoitellaanko sitä täysipäiväisesti monta kuukautta? Tuskinpa.

Sanokaapa, onko kyse nyt pelkästä PV:n saituudesta? Kun kuljettajia "koulutetaan" pidempään, heistä saadaan halvempaa työvoimaa puolustusvoimien päivittäisiä kuljetustarpeita täyttämään kuin jos heidät koulutettaisiin puolessa vuodessa, jolloin koulutukseen kuluisi suhteessa suurempi osuus palvelusajasta?

Pasikurssi kestää Karjalan Prikaatissa ainakin 2 kuukautta täysipäiväisesti, kurssiin kuuluu siis kaikki teoria, pasin rakenne ja huolto ja ajoharjoittelu. Kurssin jälkeen, joka siis loppuu toisen palveluserän P-kauden lopussa / E-kauden alussa, toimitaan Pasilla uuden saapumiserän kanssa leireillä ym. päiväharjoituksissa enemmän taktista ja tilanteenmukaista toimintaa. Kymen Jääkäripataljoonassa ainakin Pasilla oli käyttöä lähes päivittäin koko E ja J kausien ajan.
 
Puolustusvoimat kouluttaa sotilaskuljettajia sodanajan joukkojen tarpeisiin. Se on eri asia kuin siviilimaailman kuljettajat, kuskit ja autokoulun B-luokan ajokortti. Samoin myös koulutusvaatimukset ovat sotilaskuljettajalla laajemmat kuin autokoulun tai ammattikoulun kouluttamalla saman ajokorttiluokan (C ja CE) siviilikuljettajalla. Tähän päälle tulevat vielä lisäksi optionaaliset henkilökuljetusoikeudet, vaarallisten aineiden VAK-luvat (myös siviili) yms.

Koulutuksen ensimmäinen vaihe sisältäen teoria-, ammattipätevyys- ja ajoneuvon käsittelykoulutuksen sekä X-määrän liikenneopettajan ohjaamia ajoharjoittelutunteja ovat samaa huttua kuin normaalissakin autokoulussa. Niiden vaatimukset ja tuntimäärät eivät ole yksinomaan puolustusvoimien keksintöä, vaan tulevat laista, asetuksista ja direktiiveistä. Puolustusvoimat onkin ulkoistanut em. perusasioiden kouluttamisen suurelta osin eri ammattikoulujen liikenneopettajille. Näiden avulla saadaan ajokortti takataskuun, mikäli teoria- (yleinen ja pv), käsittely- ja ajokoe menevät hyväksytysti läpi, jolloin tuore kuljettajan alku saa oikeuden kuljettaa ajoneuvoaan yleisellä tiellä ja koulutus kohti sotilaskuljettajan ammattitaitoa voidaan aloittaa.

Koska koulutuksen lopullinen tavoite on sotilaskuljettaja eikä mikään pullakuski, seuraa ensimmäisen perusvaiheen jälkeen varsinainen sotilaskuljettajan koulutusvaihe sisältäen runsaasti sotilasammatillista substanssia, kuten esimerkiksi toiminnan joukon osana, runsaahkosti maastoajoa, toimintaa kun ilmasta uhkaa vaara, ajoneuvon pelastamista, maastouttamista, huoltotoimenpiteitä kenttäolosuhteissa yms. yms. yms. eksoottista, mikä ei tavallisen siviilimaailman auto- tai ammattikoulun koulutusohjelmaan sisälly.

Koska ajoneuvon kuljettaminen on pitkää harjaannusta ja rutiinia vaativa taitolaji, niin myös ajoharjoittelua on tuntimääräisesti kerryttävä niin paljon kuin vain ajallisesti on mahdollista. Harjoittelun merkitys vain korostuu nykyään entisestään, sillä ammattikuljettajiksi jo valmiiksi koulutetut ja siviilin C-kortilliset varusmiehet ovat alati ehtyvä luonnonvara. Hyvä, jos nykynuoriso suorittaa edes B-ajokortin kun vielä ennen vanhaan moni suoritti C-kortin samalla vaivalla ikään kuin kaupanpäällisenä. Muun muassa tämänkin vuoksi on tarkoituksenmukaista, että C-kortin miehistön sotilaskuljettajat palvelevat 8,5kk ja CE-kortin 11,5kk.

Lyhin 5,5kk ja entinen 6kk ei riittävän harjaantuneen sotilaskuljettajan koulimiseen riitä, mutta ei se riitä myöskään tavallisen perus kiväärimiehen kouluttamiseen. Samalla joukkotuotanto saa seuraavaa saapumiserää varten koulutuksessaan edenneet ja jo hieman harjaantuneet kuljettajat käyttöönsä. Ilmaisesta työvoimasta ei ole kysymys, sillä varsinaiset materiaalinsiirrot hoitavat pääsääntöisesti sopimuskuljetusyhtiöt. Harjoittelijat tekevät harjoittelijan hommia ja ammattimiehet ammattimiesten hommia.

PV:n C- ja CE-luokan tutkintotodistuksella voi sitten omatoimisesti hakea samat kirjaimet myös siviiliajokorttiin. Pienenä bonustyyppisenä ja yksittäistaistelijaa varmasti miellyttävänä poikkeuksena PV:n C sisältää siviilikortin ajoneuvoluokat C1EC eli kuorma-auton ja kevyen yhdistelmän, jonka lisäksi saa kaupanpäällisenä vielä alemman yhdistelmän BE-kortin eli ns. "pikku-E".
 
Maastokuorma-autojen tarve vähenee huomattavasti kun tiet sulutetaan, ja eteneminen tapahtuu metsässä. Tällöin käytössä traktorit, ja mönkijät.

Tietysti alussa paikkaan X ja Y pääsee vielä teitä pitkin, mutta lopulta kuljetaan metsään raivatuilla urilla jne.

(Pakollinen "näin siis meille selitettiin" 1/13 - MaavoimienTaistelu2015)
Juu varmasti. :rolleyes:

Katoppa karttaa vaikka Jyväskylästä etelään päin ja paljonko siellä on teitä tai muita kulkukelpoisia uria... taitaa loppua miinat kesken sekä meiltä, että naapurilta, ennen kuin kaikki kulkukelpoiset urat on torpattu. Kartaoissahan ei näy esim. metsäkoneiden ajouria, joita on käytännössä kaikissa taimikkovaiheen ohittaneissa talousmetsissä.

Vaikka miinoja olisikin loppumattomat määrät, niin kauanko luulet, että kaikkien urien miinoittaminen kestää? Vuosia, vuosikymmenen?

Ei tule tapahtumaan.
 
Mikä ihme tuossa muuten on, että kuljettajan/ajajan koulutus ei koskaan ole 6 kk:n homma? Onko se nimenomaan tuo ajoneuvon huolto? Ja jos on, niin miksi Nasun kuljettaja/ajaja oli (on?) puolen vuoden homma?

Ajattelen asiaa siltä kantilta, että lain puolesta vaatimukset B-kortin omaavalle ovat seuraavat:


http://www.ajovarma.fi/ajokortit-ja-tutkinnot/ajokorttiluokat/Sivut/c-ajokortti.aspx

Nykyäänhän koulutetaan myös ammattipätevyydet ym., mutta silti: miksi kuljettajan homma ei ole puolen vuoden duuni? Nuo opetusvaatimukset kun voi täyttää viikossa. Toki Pasilla metsässä ajaminen on snadisti vaikeampaa, mutta harjoitellaanko sitä täysipäiväisesti monta kuukautta? Tuskinpa. Huollon puolesta raskaalla kalustolla alkanee olemaan sama kuin henkilöautoilla, eli tarvitsevat Deeiiin (;)) johtaman huoltotiimin, joka on valmistajan sertifioima. Jos korjaus vaatii osia, niin kai sinne on mieskin saatavissa se tekemään? Pissapojan nyt osaa täyttää vartin koulutuksella.

Sanokaapa, onko kyse nyt pelkästä PV:n saituudesta? Kun kuljettajia "koulutetaan" pidempään, heistä saadaan halvempaa työvoimaa puolustusvoimien päivittäisiä kuljetustarpeita täyttämään kuin jos heidät koulutettaisiin puolessa vuodessa, jolloin koulutukseen kuluisi suhteessa suurempi osuus palvelusajasta?

Laama ja Hulabi kävivätkin jo näitä asioita kattavasti läpi ja itsellä ei ole paljonkaan lisää sanottavaa. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että Pasi- ja AMV-kuskien raudan arvo on jo puolesta miljoonasta useampaan miljoonaan. On siis luultavasti tilastollisesti halvempaa ajaa enemmän ajoa kokeneempien kuskien toimesta. Henkilövahinkoja luonnollisesti PV pyrkii myös välttämään kaikin keinoin. Kuskeilla on palvelluksessa joitain etuja, jotka mielestäni helpottavat hieman palvelusaikaa, joten en usko, että kuskit olisivat sinänsä tyytymättömiä palvelusaikaansa.

Taktisia asioita ajamisessa voi hieroa yllättävän paljon. Epäilisin tämän myös olevan kannattavaa, koska varsinkin pasin panssarointi ja aseistus on matalalla tasolla. Pyöräajoneuvoillakin pyritään esim. "siivuttamaan" kurveja samalla vaihtaen ajonopeutta ja metsästä uralle tultaessa on oltava pelisilmää milloin syöttöä voi lisätä, että tielle tultaisiin mahdollisimman nopealla vauhdilla. Kummallakin taktiikalla pyritään tekemään luonnollisesti vaunusta hankalampi maali. Paseissa on myös paljon vinsseihin, vesiajoon, ketjuihin yms. liittyvää, mikä on syytä tietää ja osata, jotta käyttö on turvallista ja nopeaa.
 
Pasikurssi kestää Karjalan Prikaatissa ainakin 2 kuukautta täysipäiväisesti, kurssiin kuuluu siis kaikki teoria, pasin rakenne ja huolto ja ajoharjoittelu. Kurssin jälkeen, joka siis loppuu toisen palveluserän P-kauden lopussa / E-kauden alussa, toimitaan Pasilla uuden saapumiserän kanssa leireillä ym. päiväharjoituksissa enemmän taktista ja tilanteenmukaista toimintaa. Kymen Jääkäripataljoonassa ainakin Pasilla oli käyttöä lähes päivittäin koko E ja J kausien ajan.

Okei, huomaan ajatusmallini pettäneen. En ollut huomioinut sitä, että ne kyytiläiset tarvitsevat kuljetusta muutenkin kuin J-kaudella. :oops:


Jatkan kuitenkin näitä panssariauto-fetissejäni: jos PV saisi yllättäen parituhatta panssarihumveeta, niin eikö noiden kuljettajien koulutuksen saisi typistettyä puolen vuoden palvelusaikaan? Raskaammalla kalustolla ajavat 12 kk kuljettajat voisivat sitten hoitaa alokasleirit ym., ja heti E-kauden alussa nämä "puoliryhmän kuljettajat" lähetettäisiin viikon (tai vaikka kahden, ollaan anteliaita) kurssille opettelemaan humveella ajoa. Yhdysvaltain armeijassa kun Humveen ajoluvat saa kahden päivän teoriaopiskelun, kahden päivän käytännön harjoittelun ja päivän kestävien kirjallisen ja käytännön kokeen jälkeen. Mikä täällä on niin erilaista, ettei sama toimisi? Humvee on kuitenkin paljon pienempi ja kevyempi kuin joku täysperävaunuyhdistelmä, ei kai se vaadi 12 kk:n koulutusta. Vai onko kyse siitä, ettei suomalaiselle sotilaskuljettajalle käy koskaan näin:
HumveeStuck_121604.jpg



Jos nämä nyt eivät ole ETS-juttuja, niin miten pitkään kestää PV:n kurssien (ajolupa?) suorittaminen

A) Defenderille
B) G-mersulle
C) RG-32M:lle
D) Hiluxille
E) Land Cruiserille?

Ja mahtavatko nuo molemmat Toyotat olla panssaroituja malleja? Vai onko vielä sisäistä vaihtelua mallien välillä? Ruotuväessä oli aikanaan juttu, kun Afganistaniin saapui Euroviisuissa "palvelleita" Toyotan maastoajoneuvoja. Toyota-miesten mukaan nuo olisivat olleet nimenomaan Land Cruisereita. Olettaisin niiden olleen panssaroituja malleja, mutta olivatkohan sittenkään? NLBG 2011 kuvista löysin Hiluxeja, kai ne ovat suojattuja, sillä ei kai ulkomaanoperaatioissa oteta turhia riskejä:
vuosaari.jpg

Kuva: Puolustusvoimat

Suomen Kuvalehti kertoo seuraavaa YK:n operaatiosta Syyriassa (Ajoneuvot kai tulevat jäsenmailta itseltään? Ainakin oletan näin, kun YK ei vaivautunut jakamaan tarkkailijoille edes kynää ja lehtiötä):
UNSMIS menetti operaation aikana useita seitsemän tonnia painavia panssaroituja Toyota Landcruiser-partioautoja, ja joutui korvaamaan niitä kevyemmillä Afganistanista tuoduilla autoilla. Kaikkiaan 12 YK-autoa on jo kaapattu Syyrian konfliktin aikana.

Mitä tuo nyt mahtaa tarkoittaa? Kevyemmin panssaroituja vai panssaroimattomia ajoneuvoja?
 
Okei, huomaan ajatusmallini pettäneen. En ollut huomioinut sitä, että ne kyytiläiset tarvitsevat kuljetusta muutenkin kuin J-kaudella. :oops:


Jatkan kuitenkin näitä panssariauto-fetissejäni: jos PV saisi yllättäen parituhatta panssarihumveeta, niin eikö noiden kuljettajien koulutuksen saisi typistettyä puolen vuoden palvelusaikaan? Raskaammalla kalustolla ajavat 12 kk kuljettajat voisivat sitten hoitaa alokasleirit ym., ja heti E-kauden alussa nämä "puoliryhmän kuljettajat" lähetettäisiin viikon (tai vaikka kahden, ollaan anteliaita) kurssille opettelemaan humveella ajoa. Yhdysvaltain armeijassa kun Humveen ajoluvat saa kahden päivän teoriaopiskelun, kahden päivän käytännön harjoittelun ja päivän kestävien kirjallisen ja käytännön kokeen jälkeen. Mikä täällä on niin erilaista, ettei sama toimisi? Humvee on kuitenkin paljon pienempi ja kevyempi kuin joku täysperävaunuyhdistelmä, ei kai se vaadi 12 kk:n koulutusta. Vai onko kyse siitä, ettei suomalaiselle sotilaskuljettajalle käy koskaan näin:
Jos nämä nyt eivät ole ETS-juttuja, niin miten pitkään kestää PV:n kurssien (ajolupa?) suorittaminen

A) Defenderille
B) G-mersulle
C) RG-32M:lle
D) Hiluxille
E) Land Cruiserille?

Ja mahtavatko nuo molemmat Toyotat olla panssaroituja malleja? Vai onko vielä sisäistä vaihtelua mallien välillä? Ruotuväessä oli aikanaan juttu, kun Afganistaniin saapui Euroviisuissa "palvelleita" Toyotan maastoajoneuvoja. Toyota-miesten mukaan nuo olisivat olleet nimenomaan Land Cruisereita. Olettaisin niiden olleen panssaroituja malleja, mutta olivatkohan sittenkään? NLBG 2011 kuvista löysin Hiluxeja, kai ne ovat suojattuja, sillä ei kai ulkomaanoperaatioissa oteta turhia riskejä:
Kuva: Puolustusvoimat

Suomen Kuvalehti kertoo seuraavaa YK:n operaatiosta Syyriassa (Ajoneuvot kai tulevat jäsenmailta itseltään? Ainakin oletan näin, kun YK ei vaivautunut jakamaan tarkkailijoille edes kynää ja lehtiötä):


Mitä tuo nyt mahtaa tarkoittaa? Kevyemmin panssaroituja vai panssaroimattomia ajoneuvoja?

Päivässä nuo taisi olla aikanaan paketoitu ja MPK:kin järjestää B-lupia päivässä.
https://www.mpk.fi/Default.aspx?tabid=943&id=82671

RG:stä en tiedä miten sen kanssa menetellään, mutta Deffistä, Gangstasta, Hiluxista ja Land Cruiserista saa noin tunnin mittaisen tyyppikoulutuksen, ainakin varusmiesaikana. Eli henkilöautot on kevyitä koulutukseltaan. RG painaa n. 7000 kiloa, joten jonkinlainen C-kurssi on varmaan edellytys. Joku tietäjä voi kertoa paremmin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hummer_H1
Perus hummeri ei olisi KA, mutta panssaroitu ja KK-lavetilla varustettu menisi varmaan kuorma-autoksi.

Muok:
Koulutus annetaan kotimaassa
Kaikki Afganistaniin lähtevät RG-kuljettajat saavat ajokoulutuksen jo rotaatiovaiheessa Porin Prikaatissa. Viimeisimpään rotaatioon koulutettiin 16 kuljettajaa, joilta vaaditaan puolustusvoimien C-luokan ajokortti.
- Toistaiseksi kaikki ovat päässeet 40 tuntia kestävästä ajokoulusta läpi. Rauhanturvatehtäviin aikoneista kavereista on jouduttu hylkäämään ainoastaan yksi trukkikuski, vuosi oli muistaakseni 2007, itse Kosovossa vuosina 2004-05 autontarkastajana palvellut Jari Levo paljastaa.
Ajokoulutusvaiheessa kuljettajat joutuvat kokeilemaan käytännössä myös RG-32:n mäennousukykyä, jota tehdas lupaa 25 asteeseen asti, mikäli renkaan ja maan kitkaominaisuudet riittävät.
- Lähdemme tietoisesti hakemaan niitä pisteitä, joissa auto voi ihan oikeasti kaatua. Näin kuljettaja samoin kuin koko ajoryhmä kokee, millä keinoilla jopa 20 astetta kallistuneesta ajoneuvosta pääsee pois.
Kerrottakoon vielä, että massiivinen RG-32 kuluttaa Afganistanin olosuhteissa 27 litraa polttoainetta satasella.

http://www.rauhanturvaajalehti.fi/l...1/617-rg-kuskit-koulutetaan-porin-prikaatissa

Eli tuossa vastaus RG:n koulutukseen.
 
Juu varmasti. :rolleyes:

Katoppa karttaa vaikka Jyväskylästä etelään päin ja paljonko siellä on teitä tai muita kulkukelpoisia uria... taitaa loppua miinat kesken sekä meiltä, että naapurilta, ennen kuin kaikki kulkukelpoiset urat on torpattu. Kartaoissahan ei näy esim. metsäkoneiden ajouria, joita on käytännössä kaikissa taimikkovaiheen ohittaneissa talousmetsissä.

Vaikka miinoja olisikin loppumattomat määrät, niin kauanko luulet, että kaikkien urien miinoittaminen kestää? Vuosia, vuosikymmenen?

Ei tule tapahtumaan.
Niin siis kuten mainitsin :)

"(Pakollinen "näin siis meille selitettiin" 1/13 - MaavoimienTaistelu2015)"

Homma selvis siinä vaiheessa kun yli 50% HAJP:sta otettiin kesken loppusodan kaikki kuorma-autot pois, ja seliteltiin että näin se menee "SA-tilanteessa", ja nyt teillä on käytössä mönkijät ja traktorit.

PS: Terveisiä eräälle prikaatikenraalille.. KRHJ:llä ei ollut traktoreita, eikä mönkijöitä.
 
Tarkennus vielä: Aikanaan nuo rotaatiokoulutuksen yhteydessä olleet ajoneuvokoulutukset olivat tiivistetympiä kuin varusmiespalveluksessa, jos olen ymmärtänyt oikein.
 
Varmaan pari kolme päivää piti aikanaan istua autokoulun penkillä ennen kuin sai b-luvan. Mitään tyyppikoulutuksia ei tarvinut vaan samalla luvalla sai ajaa tojotaa ja volkkaria, Defenderejä ei meille pohjoiseen ollut eksynyt. Panssaria ei Toyotoista kyllä löytynyt.
 
Varusmiehenä piti ajaa viesti-UAZiin oikeuttava kortti. Sitten kapiaisena C-kortti firman puolesta, Pasin ajolupa ja MOSTKA 87 ajolupa. Tämä siksi, että sai ajella työhön kuuluvalla kalustolla.

Pasin ajaminen ns. maastoajossa oli kyllä helvetin hauskaa. Moni varmaan maksaisi semmoisesta. Hyvä peli ajaa muutenkin.
 
Siinähän olisi bisnesideaa, hankkia muutama erikoisempi ajoneuvo, mielellään sellainen mitä PV:llä on käytössä ja tarjota ajo "koulutusta" (hupiajoa) niille maksua vastaan. Ja kun kerran PV on harkinnut kertauksia kirjekurssilla, niin eikö tietty määrä ajokertoja noilla vehkeillä voisi vastata myöskin kertauksia ja mahdollisesti vaikuttaisi sijoitukseen?
 
Raskaan kaluston käsittelyyn siviili- ja sotahommissa kuuluu niin paljon hallittavia eri osa-alueita, että jo tästä syystä pidempi palvelusaika on ymmärrettävää. Joukkotuotannon takia kuljettajien lupa- ja perehdytyskoulutusta ei vaan yksinkertaisesti ole mahdollista tai järkevää ympätä koulutettavien perus- ja joukkoyksiköiden koulutuksen yhteyteen. Ihan samalla tavalla johtajakoulutuskin annetaan ensimmäisen puolivuotisen aikana, jotta perusteet ovat hallussa kun sisään saapuu ihmisen toukkia, joista pitää oma sodan ajan joukko koostaa. Sotilaskuljettaja on erittäin vastuullisessa tehtävässä ratissa ja onkin ensiarvoisen tärkeää palvelusturvallisuuden ja ammattitaidon takia todentaa kaikki mahdollinen kokeiden takana olevilla luvilla. Näin voidaan varmentaa koulutuksen yhteneväisyys ja mm. kuljettajien soveltuvuus vaativaan tehtäväänsä ja toki myös ne mahdolliset vastuukysymykset.

Hommahan lähtee C/CE-korttia tarvitsevien kulkineiden kohdalla jo ihan siitä, että jengi pistetään peruskoulutuskauden jälkeen joukko-osaston "AUTOKOULUN" penkille, tavoitteena siviilimallinen C-kortti. B-vehkeillekin hoidetaan PV:n ajoluvat tässä alta pois. Kaikki eivät kokeita syystä taikka toisesta ensimmäisellä kerralla läpäise, joten uusimisiakin varten on varattava aikaa. Kun kaikilla on hallussa kuorma-auton kuljettajan perusjuttu, eriytetään herrat ajoneuvotyyppikohtaisille kursseille: PASI, Kuorma-auto, yhdistelmä (CE) jne. PASIlla harjoitellaan runsaasti maasto-ajoa sun muita sotatoimia ja muut kuljetuspuolen kaverit perehdytetään sotilaslogistiikan saloihin. Joukko-osastosta riippuen sotilaskuljettajia löhötetään toki punkanpohjalla aivojen keittämiseenkin asti, mutta tämä on täysin kouluttajista kiinni: kavereita voi joko makuuttaa päivärahan panttina ruokaa mahaansa ahtamassa, tai tyhjäkäynnin ja luppoajan voi muuntaa muuksi sotilaalliseksi koulutukseksi: asekursseja, jalkaväkiryhmän taistelutekniikkaan perehdyttämistä yms. hyödyllistä ajantäytettä löytyy kyllä lopulta enemmän, kuin aikaa olisi käytettävissä. Paino sanoilla hyödyllistä ja mielekästä, käpyjen keräily kuuluu jollekin sinihaalariselle siviilille.

Lyhyesti sanottuna joukkotuotanto vaatii siis soveltavaa SA-ajoa treenaavia sotilaskuljettajia, ei räkänaamaisia, kontteja metsään unohtelevia autokouluoppilaita. Kolikon toinen puoli liittynee valmiuteen, sen kohottamiseen ja miesten ja materiaalin rahtaamiseen: Näihin toimiin on oltava jamppoja valmiina remmissä vuoden jokaisena päivänä, koska tätä palettia ei polkaista käyntiin pelkällä kaukokiidolla. Joku heitti pointin ilmaisesta varusmiehillä pyöritettävästä PV:n logistiikasta. No totta munassa! Ja se on vieläpä erittäin järkevää: Kaverit harjoittelevat omaa hommaansa, tottuvat olemaan oikeasti vastuussa tekemisistään ja säästävät siinä samalla pitkän pennin Puolustusvoimille. Jos joku keksii negatiivisia pointteja Sot.Kulj ammattiinharjaantumisessa, niin olen all ears.

Alle 3,5 tonniset kulkimet eivät vaadi koulutettavalta B-korttia ja PV-ajoluvalla todennettua soveltuvuutta kummempaa. Käytännössähän SA-tilanteessa jokainen B-kortillinen/ muuten ajotaitoinen toimii tarvittaessa kuljettajana ja tämä ei ole varsinaisesti taito, jota useimpien kohdalla tarvitsisi erikseen opetella ennen ryhmän kuskiksi ryhtymistä.

Pahoittelen hieman hätäisesti oksennettua tajunnanvirtaa. Sanottavaa on, mutta aikaa sen jäsentelyyn ei.
 
Siinähän olisi bisnesideaa, hankkia muutama erikoisempi ajoneuvo, mielellään sellainen mitä PV:llä on käytössä ja tarjota ajo "koulutusta" (hupiajoa) niille maksua vastaan. Ja kun kerran PV on harkinnut kertauksia kirjekurssilla, niin eikö tietty määrä ajokertoja noilla vehkeillä voisi vastata myöskin kertauksia ja mahdollisesti vaikuttaisi sijoitukseen?

Aivan sama ollut mielessä! Jos olisi vielä muutaman dekotun T-72:n pelastanut sulattamolta, siitä vain maastorataa kiertämään... Bankku ja Pasikin varmasti monia kiehtoisi. (Samoin kaikki ohjussimulaattorit yms. Tai vain ampumahiihto "oikealla" rynkyllä janttereihin esim yh-äideille tjsp.)

Asiasta toiseen, PV saisi ylipäänsä paljon paremmin elvistellä kaikella ikuisia pojankloppeja kiinnostavalla kalustollaan, nettisivut ovat aika säälittävän niukkaa selailtavaa.
 
Jollakin firmalla taitaa itseasiassa ollakin T-sarjan vaunuja, mutta nehän eivät ole enää "käytössä", joten ne eivät sinällään sopisi em. ideaan, mutta kuinka vaikea olisi sitten saada joku leopardi siviiliomistukseen? Vaikka joku torniton yksilö, niin ei olisi niin paljon ongelmia lupien kanssa. Bankut on hankittavissa siviilikäyttöön, pasi saattaisi olla vaikea, kun niistä käytännössä jokainen on käytössä tai käyttökelvoton.

Ja NLAW ja Spike simulaattorit voisi olla sellaisia laitteita, että niillä harjoittelusta joku voisi maksaakin. Mutta entäs kessin sisäpiippu vuokrattavana radalle?
 
Back
Top