Kun pisi oli teidän harjoitus maastossa peräkkäin?

madmax kirjoitti:
baikal kirjoitti:
-80-luvulla hejsan. Ei ollut muistaakseni sissik.:ssa mitään superpitkiä leirejä, ei ainakaan viikkoa pitempiä. Ns. selviytymiskoulutus oli juurikin sitä, että Joensuun torimarketista kantoivat kirjolohta ja niitä loimuteltiin. (omia eväitä oli reppu puolillaan

Ehkemme voi vetää suoraa johtopäätöstä harjoitusten ja maastoöiden määrästä koulutuksen laatuun. Jos on paljon maastossa voidaan ainakin olettaa, että osaa olla maastossa, mutta sotilaan taidoista muita johtopäätöksiä ei kannata vetää. (Tietenkin kannattaa olettaa, että olisi hyvätkin taidot)

Jos harjoitukset ovat hyvin suunniteltua ja turha odottelu on suunnittelulla saatu vähennettyä, niin 4 päivän taisteluharjoitus antaa enemmän kuin 2 viikon huonosti suunniteltu taisteluharjoitus. Pitkissä taisteluharjoituksissa nimittäin 3-4:n päivän jälkeen oli niin väsynyt, että ryhmän/joukkueen toimintakyky vaati 12-24 tunnin lepojaksoa, jotta toimintakyky saatiin takaisin. Joskus jos tällaista lepojaksoa ei tullut yli viikon harjoituksissa, niin porukka oli niin seis, että hyvä että päivää osasi sanoa.

Silloin voidaan myöskin olettaa, että harjoituksen tarkoitus oli valvominen ja toimiminen stressin alaisuudessa, eikä taisteluharjoitus.

Erittäin osuvasti sanottu. Osaltaan nuo pitkät tst-harjoitukset opettivat sietämään stressiä ja tuntemaan oman suorituskyvyn rajat. Samalla etenkin joukkokoulutus kaudella katsottiin kuinka johtajat suoriutuvat delegoimisesta eli tunnistavat oman suorituskykynsä rajat ja jakavat tehtäviään sen mukaan. Nimimerkki ********* kirjoitti hyvin tästä perinnefoorumilla.

Itseasiassa meillä oli yksi harjoitus jonka yksi tavoite oli viedä taistelija henkisen ja fyysisen suorituskyvyn rajoille ja tämä myös ilmoitettiin ennen harjoitusta. Harjoitukseen siis sisältyi huomattava määrä fyysistä rasitusta ja valvomista. Erittäin mielenkiintoinen kokemus kaikkiaan ja opetti huomaamaan erilaisia asioita omasta toiminnastaan. Esimerkiksi väsyneen ihmisen kyky muistaa asioita, joita normaalisti pitää itsestäänselvyytenä, alkaa hyvin nopeasti heikentyä väsymyksen edetessä.

EDIT:poistettu nimimerkki joka selvästi houkutti muitakin...
 
Vanha veteraani kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Miksi on harjoituksen pituus tullu lyhyemäksi?
(luuleko politikot vain upseerit että sota ei kestä niin kauoon vai onko se rahasta kiini)

Oho oho olen luutnantti nytten!!!!
Onko se näin helppo tulla upseeriksi Suomen armeijassa, kirjoitta vähän tähän forumille ja laitta se Ari puheloiselle ja saan sitten luttnanttin palkkaa?:D

baikal kirjoitti:
Ns. selviytymiskoulutus oli juurikin sitä, että Joensuun torimarketista kantoivat kirjolohta ja niitä loimuteltiin. (omia eväitä oli reppu puolillaan)
:D:D



Kaikki kulttuurihan tulee Turun kautta Ruotsista Suomeen. Siellä Pohjanlahden toisella puolen oli jo 70-luvulla hiusverkot ja lakko/sairaslomaoikeus varusmiehillä. Miksi ei sitten meilläkin 2000-luvulla.

Ps. Minkälaista hiusverkkoa ja huulipunaa Baikal aikoinaan käytti siellä Onttolan rajajääkärikomppaniassa.



En käyttänyt hiusverkkoa, vutostelin tukkalaitteen nutturalle, että se piiloutui karvahatun alle. Huulipunaa ei saanut käyttää eikä sitä sotkussa myyty.
 
Hejsan kirjoitti:
Oho oho olen luutnantti nytten!!!!
Onko se näin helppo tulla upseeriksi Suomen armeijassa, kirjoitta vähän tähän forumille ja laitta se Ari puheloiselle ja saan sitten luttnanttin palkkaa?:D



Grattis bara ! Laita ihmeessä ilmoittautumiskirje Puheloiselle, mutta muista että luutnantin peruspalkka ei vielä ole koko ansiotulo, sinun täytyy käydä maastoharjoituksissa ja yöpyäkin että saat maastolisää :D (sitten voit tutustua harjoitusten pituuksiin ihan hands-on)

setämies kirjoitti:
madmax kirjoitti:
Ehkemme voi vetää suoraa johtopäätöstä harjoitusten ja maastoöiden määrästä koulutuksen laatuun. Jos on paljon maastossa voidaan ainakin olettaa, että osaa olla maastossa, mutta sotilaan taidoista muita johtopäätöksiä ei kannata vetää. (Tietenkin kannattaa olettaa, että olisi hyvätkin taidot)

Jos harjoitukset ovat hyvin suunniteltua ja turha odottelu on suunnittelulla saatu vähennettyä, niin 4 päivän taisteluharjoitus antaa enemmän kuin 2 viikon huonosti suunniteltu taisteluharjoitus. Pitkissä taisteluharjoituksissa nimittäin 3-4:n päivän jälkeen oli niin väsynyt, että ryhmän/joukkueen toimintakyky vaati 12-24 tunnin lepojaksoa, jotta toimintakyky saatiin takaisin.

Erittäin osuvasti sanottu. Osaltaan nuo pitkät tst-harjoitukset opettivat sietämään stressiä ja tuntemaan oman suorituskyvyn rajat.

Hyvin tiivistetty. Kyllähän näitä "vedetään porukka niin piippuun että kun yksi sanoo kissa niin muut alkaa nauraa" -harjoituksia on varmaan useimmille sattunut, eikä niitä kannata opetusmielessä jatkuvasti / joka toinen vuosi pitää.
Lienee siis tästäkin syystä että harjoitukset 90- ja 2000-luvulla joita minulle sattui olivat kestoltaan 1,5 viikkoa, joissa tilanne päällä alle viikon.
Yhdessä kokoonpanossa oli varttunut kouluttaja, joka sanoi: "tässä on ohjesääntö. Hyvä, nyt kaikki olette nähneet sen. Nyt aletaan miettiä miten oikeasti yhdessä saadaan tämä orkesteri toimimaan 24h, 7pv/vko, kestävällä pohjalla."
 
OldSkool kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Oho oho olen luutnantti nytten!!!!
Onko se näin helppo tulla upseeriksi Suomen armeijassa, kirjoitta vähän tähän forumille ja laitta se Ari puheloiselle ja saan sitten luttnanttin palkkaa?:D



Grattis bara ! Laita ihmeessä ilmoittautumiskirje Puheloiselle, mutta muista että luutnantin peruspalkka ei vielä ole koko ansiotulo, sinun täytyy käydä maastoharjoituksissa ja yöpyäkin että saat maastolisää :D (sitten voit tutustua harjoitusten pituuksiin ihan hands-on)

setämies kirjoitti:
madmax kirjoitti:
Ehkemme voi vetää suoraa johtopäätöstä harjoitusten ja maastoöiden määrästä koulutuksen laatuun. Jos on paljon maastossa voidaan ainakin olettaa, että osaa olla maastossa, mutta sotilaan taidoista muita johtopäätöksiä ei kannata vetää. (Tietenkin kannattaa olettaa, että olisi hyvätkin taidot)

Jos harjoitukset ovat hyvin suunniteltua ja turha odottelu on suunnittelulla saatu vähennettyä, niin 4 päivän taisteluharjoitus antaa enemmän kuin 2 viikon huonosti suunniteltu taisteluharjoitus. Pitkissä taisteluharjoituksissa nimittäin 3-4:n päivän jälkeen oli niin väsynyt, että ryhmän/joukkueen toimintakyky vaati 12-24 tunnin lepojaksoa, jotta toimintakyky saatiin takaisin.

Erittäin osuvasti sanottu. Osaltaan nuo pitkät tst-harjoitukset opettivat sietämään stressiä ja tuntemaan oman suorituskyvyn rajat.

Hyvin tiivistetty. Kyllähän näitä "vedetään porukka niin piippuun että kun yksi sanoo kissa niin muut alkaa nauraa" -harjoituksia on varmaan useimmille sattunut, eikä niitä kannata opetusmielessä jatkuvasti / joka toinen vuosi pitää.
Lienee siis tästäkin syystä että harjoitukset 90- ja 2000-luvulla joita minulle sattui olivat kestoltaan 1,5 viikkoa, joissa tilanne päällä alle viikon.
Yhdessä kokoonpanossa oli varttunut kouluttaja, joka sanoi: "tässä on ohjesääntö. Hyvä, nyt kaikki olette nähneet sen. Nyt aletaan miettiä miten oikeasti yhdessä saadaan tämä orkesteri toimimaan 24h, 7pv/vko, kestävällä pohjalla."




Omalle kohdalle noita viikon tst-harjoituksia osui kohdalle kaksi. Terva -99 kesä-ajan loppusota (meille AUK:n viimeinen rutistus AU-oppilaina). Sitten toinen oli oma loppusota Maija -99 joulukuussa jossa oltiin kaksi viikkoa josta kahdessa jaksossa yhteensä 10 päivää taisteluharjoitusta (välissä 4 päivää kovapanosammuntoja yms). Terva-harjoitus oli henkilökohtaisesti unelmien täyttymys tetsata jääkärijoukkueessa Apilas-miehenä. Olisin voinut olla toisenkin viikon. Talvinen Maija-harjoitus oli yhtä tuskaa (puukon pistohaava jalassa joka ommeltiin kiinni kovapanosammuntojen aikana sekä särkyneet silmälasit ei auttaneet asiaa yhtään).

Sen mitä varuskunnan saunassa pääteltiin oli että kesällä nuo on helppoja juttuja. Talvella nuo on sitten yhtä saatanaa. Esim jääkäri(kivääri)joukkueiden miehille Jääkäripioneeri-leiristä ja loppusodasta se oli kovempi joka tehtiin lumen aikana. 1/99 erälle siis Jäpi oli kovempi paikka ja 2/99 erälle vaikeampi paikka oli Loppusota.
 
Täällä ei ole lasku, erikois, erikoisraja, rannikko jääkäreitä? tai meritiedustelijota?
Jos ne voisi kertoa jotain....
 
Mistä? Pitkistä harjoituksista? Eipä niillä pituuden puolesta taida olla sen enempää kerrottavaa kuin muillakaan. Pisimmän korren taitaa vetää vieläkin tykkimiehet, vaikka viikkoja onkin tippunut Rovan keikoista pois.
 
Trolli kirjoitti:
Mistä? Pitkistä harjoituksista? Eipä niillä pituuden puolesta taida olla sen enempää kerrottavaa kuin muillakaan. Pisimmän korren taitaa vetää vieläkin tykkimiehet, vaikka viikkoja onkin tippunut Rovan keikoista pois.

Yes, jos niilä oli pitempi harjoituksia...
 
Viisi viikkoa oltiin putkeen heitinleireillä elokuussa 1979. Ensin kahden viikon valmistava leiri Pahkajärvellä ja sieltä suoraan 36 tuntia kestäneellä junakujetuksella kolmeksi viikoksi Sarriojärvelle eli Rovajärven ampuma-alueen itäosaan.

Teltoissa asuttiin koko ajan, mutta saunaan pääsi ainakin pariin-kolmeen kertaan ja samoin alusvaatteiden vaihto toimi kuten se toimisi tosipaikassakin: Talousryhmä toi teltta-alueelle säkillisen kalsareita, sukkia ja verkko- ja peltipaitoja ja likaisia vastaan sai puhtaat tilalle. Viisasta oli tietenkin mennä pyykinvaihtoon pelkkä maastopuku päällä ilman alusvaatteita; sai ne molemmat jaetut paidat, kalsarit ja sukkaparit vaihdettua kerralla.

"Tilanne päällä" ei sentään oltu viittä viikkoa. Palvelusohjelma oli kuten varuskunnassa eli välillä mentiin tilanne päällä tuliasemaa vaihtaen yötäpäivää muutama vrk, välillä oli päivän kestäneitä ammuntaja ja illat olivat vapaat ja alueella sai kuljeksia tutkiskelemassa läpiammuttaja Charioteereja ja Cometeja ym romuja tutkiskelemassa aika vapaasti tai istuskella tulilla keitettyä kahvia litkien. (Eräs kokelas sai "äidin" paketissa tulleen viinapullonkin leirille...;)) Leirisodekin oli parin kilsan päässä, mutta siellä oli aina sadan metrin jono, joten enpä sinne hirveästi hinkunut.
Kalassakin taisivat jotkut käydä vapaina iltoina; mahdollisuudesta kalastaa oli oikein mainittu ennen leiriä ja muutamalla oli virveli mukana.
 
Kuin montaa laukaista te ammute per päivää? (tykki)
Onko se että nyt amputaan ja 30min jälkeen niin otetaan se toinen laukaus? tai huutako upseeri siinä "vauhtia, lataa, äkkiä, mitä sä siinä kuorsat" :D
 
Jonkku kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ns. selviytymiskoulutus oli juurikin sitä, että Joensuun torimarketista kantoivat kirjolohta ja niitä loimuteltiin. (omia eväitä oli reppu puolillaan)

Juuri tätä se oli 2000 -luvun alussa Jääkäriprikaatissa luonnonmuona tjsp. harjoituksessa. Paikallisesta kaupasta lohta ja porofarmarilta poronlihaa. Näitä sitten oli käristelty jossain lähipururadan laavulla. :D Selityksenä se, ettei ollut paras kalastusaika kaudesta ja porojakaan ei saanut noin vain mennä ammuskelemaan.

90-luvulla sissik:n luomuleirille kesällä saatiin mukaan broileri, pakastettu. Sillä sitten 5 päivää piti pärjätä. Oli se aika hmm makuelämys kun sitä loppuviikosta trangian kattilasta kaapi... paistettuna, keitettynä.. taas keitettynä ja paistettuna...

LJK:n luomuleirin taisimme pilata. Oli harjoitus meillä samaan aikaan ja tst-muonat mukana kun törmäsimme nälkäisiin varusmiehiin. Möimme sitten suklaapatukat ja mansikkakiisselit ja muut mitä oli heille ja kävimme hakemassa rahat seuraavalla viikolla kun taas olimme Utissa. :)
 
Lunni kirjoitti:
Jonkku kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ns. selviytymiskoulutus oli juurikin sitä, että Joensuun torimarketista kantoivat kirjolohta ja niitä loimuteltiin. (omia eväitä oli reppu puolillaan)

Juuri tätä se oli 2000 -luvun alussa Jääkäriprikaatissa luonnonmuona tjsp. harjoituksessa. Paikallisesta kaupasta lohta ja porofarmarilta poronlihaa. Näitä sitten oli käristelty jossain lähipururadan laavulla. :D Selityksenä se, ettei ollut paras kalastusaika kaudesta ja porojakaan ei saanut noin vain mennä ammuskelemaan.

90-luvulla sissik:n luomuleirille kesällä saatiin mukaan broileri, pakastettu. Sillä sitten 5 päivää piti pärjätä. Oli se aika hmm makuelämys kun sitä loppuviikosta trangian kattilasta kaapi... paistettuna, keitettynä.. taas keitettynä ja paistettuna...

LJK:n luomuleirin taisimme pilata. Oli harjoitus meillä samaan aikaan ja tst-muonat mukana kun törmäsimme nälkäisiin varusmiehiin. Möimme sitten suklaapatukat ja mansikkakiisselit ja muut mitä oli heille ja kävimme hakemassa rahat seuraavalla viikolla kun taas olimme Utissa. :)

Vielä mitä! Näihän sitä voi tunnetusti korruptoituneen vihollisenkin kanssa menetellä :D

Mieleen tulee tapaus missä Tsetseenit ostivat Venäläiseltä tykistökomentajalta tulitukea.
 
suksisissi kirjoitti:
Viisi viikkoa oltiin putkeen heitinleireillä elokuussa 1979. Ensin kahden viikon valmistava leiri Pahkajärvellä ja sieltä suoraan 36 tuntia kestäneellä junakujetuksella kolmeksi viikoksi Sarriojärvelle eli Rovajärven ampuma-alueen itäosaan.

Teltoissa asuttiin koko ajan, mutta saunaan pääsi ainakin pariin-kolmeen kertaan...

Meilläkin oli -02 ennen Rovaa kahden viikon leiri, josta ensimmäinen viikko Säkylänharjua kiertäen ja toinen viikko Pohjankankaalla. Välissä oli viikko tai pari kasarmielämää ja sitten kolme viikkoa Rovajärvellä. Parit Huoltopäivät ja saunat, ynnä koko leiri teltassa. Periaatteessa koko AUK II oltiin komppanian mukana leireillä. Jälkikäteen ajateltuna koulutusmielessä komppanian mukana oleminen oli loistoratkaisu. Saman saapumiserän jääkärit oli touhua treenannut jo koko E- kauden kun oppilaat olivat käyneet komppanian kokoonpanoa ja toimintaa vain luokkahuoneessa ja vähän yhdellä AUK:n koulutushaaraleirillä. Noilla leireillä pääsi koko komppanian touhuun kiinni ja treenaamaan hieman jo niitä tulevia omia tehtäviä "oikeassa" kokoonpanossa.

Useampiakin viikon tai parin leirejä 1/02 heitinmiehet näkivät. Sissitkin ihmettelivät runsaita maastovuorokausia. Syksyllä leirit olivatkin sitten kaikki viikon tai vähän reilun pituisia. Lumimyrsky toki sen pari viikkoa.

Kevään runsas maastoharjoittelu tähtäsi varmasti Nenosen nimeä kantavan palkinnon pokkaamiseen.
 
Nostan vanhaa aihetta ylös ja pistän jatkoksi omat 5 senttiäni.

Muistaakseni pisin leiri kesti 12 päivää, josta ekan viikon 5 päivää meni tilanteemukaisessa taisteluharjoituksessa, sitten vuorokausi lepoa ja loppuaika kovapanosammunnoissa.
Loppusota kesti noin viikon ja koko aika meni tilanteenmukaisesti toimittaessa.

Kaikkein kovin harjoitus oli kuitenkin aukin aikaan ja oli kestoltaan 4 päivää. Kouluttajien puheiden mukaan tarkoitus oli hakea omia rajoja ja havainnoida omaa käyttäytymistään kovassa rasituksessa.
Nimimerkki "setämies" taisi aiemmin kirjoittaa samasta harjoituksesta...

setämies kirjoitti:
Itseasiassa meillä oli yksi harjoitus jonka yksi tavoite oli viedä taistelija henkisen ja fyysisen suorituskyvyn rajoille ja tämä myös ilmoitettiin ennen harjoitusta. Harjoitukseen siis sisältyi huomattava määrä fyysistä rasitusta ja valvomista. Erittäin mielenkiintoinen kokemus kaikkiaan ja opetti huomaamaan erilaisia asioita omasta toiminnastaan. Esimerkiksi väsyneen ihmisen kyky muistaa asioita, joita normaalisti pitää itsestäänselvyytenä, alkaa hyvin nopeasti heikentyä väsymyksen edetessä.

Voin vahvistaa edellämainitun. En ole ennen enkä jälkeen ollut niin väsynyt, että olisin nähnyt näkyjä.
En tiedä löytyikö oman suorituskyvyn ehdottomat rajat, mutta tähänastisen elämäni rankin viikko se kuitenkin oli.
Samalla myös yksi parhaista inttimuistoista, vaikka silloisen vitutuksen määrää ei voi sanoilla kuvata.
 
Oma 330 vuorokauden palvelukseni käsitti reilusti toistasataa "metsäyötä" joista pisin yhtäjaksoinen reissu karvan alle 24 vuorokautta.

Fyysisesti raskain reissu oli kuuden päivän "sissileiri", lähinnä siksi että kevätloskassa y-pisteille ajoissa vitikoiden halki ravaaminen meni aidosti tiukille. Ilmeisesti rytmitys oli mietitty hiihtokelien mukaan.

Valvomisen puolella kovimmille otti palveluksen alkupuolella viiden päivän leiri, jossa unta sattui omalle kohdalle yhteensä neljä tuntia, eikä mikrotorkahtelulle ollut riittävästi mahdollisuuksia jatkuvan toiminnan vuoksi. Kolme kertaa eläessäni olen nähnyt harhanäkyjä, tässä yksi niistä.

Henkisesti tiukimmille otti muutama vuosi varusmiespalveluksen jälkeen järjestetty kertausharjoitus. Menin harjoitukseen erittäin väsyneenä ja jossain määrin epäkoherentissa mielentilassa johtuen siviilielämän tilanteesta. Silloin jouduin aidosti skarppaamaan tavallisissakin sotilasasioissa, puhumattakaan harjoituksen aikaisista asioista henkilöiden kotiuttamisineen ja esitutkintoineen. Sen kaksiviikkosen jälkeen olin aivan finaalissa. "Ratkaisutaistelu"... No, operatiivinen vastuu tuli hoidetuksi sielläkin ainakin auttavasti ja oppimista siitä miten rimpuilee kun on muitakin haasteita kuin pieni pintaväsymys tuli roppakaupalla.

Sen sijaan "hajoitusharjoitus" RUK:ssa tai muut n. kolmen viikon harjoitukset eivät ole olleet haastavan oloisia rasitusmielessä, ei myöskään nämä nykyiset "viikon vedot" mitä on tarjolla.
 
Hejsan kirjoitti:
Kuin montaa laukaista te ammute per päivää? (tykki)
Onko se että nyt amputaan ja 30min jälkeen niin otetaan se toinen laukaus? tai huutako upseeri siinä "vauhtia, lataa, äkkiä, mitä sä siinä kuorsat" :D

Pikkuisen viivettä vastaamisessa, vähän toista vuotta...

En nyt enää, melkein 32 vuoden jälkeen aivan tarkkaan muista, mutta yleensä kustakin tuliasemasta ammuttiin vähintään tarkistuslaukaukset ja tulimuotona puoli-iskun tai iskun verran kranaatteja kullakin heittimellä. (per GRK)
Tuliasemia oli päivässä yleensä 3-5. Puoli-isku kevyellä 81mm heittimelllä on (tai oli silloin) 9 kranaattia minuutissa ja raskaalla 6 kranaattia/min. Täysi isku vastaavasti 18 tai 12 ls/min. JOka päivähän ei ammuttu, välillä kylmäharjoiteltiin, mutta sitten kun ammuttiin, ammuttiin kunnolla.

Suurin ammunta oli leirin viimeisenä ammuntapäivänä suoritettu tykistön ja heittimistön yhteisammunta. Samaan 100x300 metrin maaliin ampui samaan aikaan 3 patteristoa eli 36 tykkiä ja kolme raskasta KRH-komppaniaa eli silloisen systeemin mukaan 18 heitintä. Muistelen, että tulimuotona olisi olisi ollut este eli 24 kr/putki raskaalla KRH:lla suurimmalla mahdollisella tulinopeudella. TJ-puolen pojat kertoivat suomudan lentäneen komeasti.:a-grin:

Tuohonn aikaanhan oli vielä jäljellä sota-aikaisia kranuja, joita "piti" ampua pois happanemasta. Ongelmallisia olivat raskaan heittimen vanhat peruspanokset, laukeamattomia tuli lähes joka ammunnassa ja "kätilön" kanssa peuhatessa meni aikaa.
 
Paljonkohan tuollaisessa yli 50 putken ammunnassa "karkaa" ammuksia ulos tuosta 100x300 m alueesta? Ja miten tasaisesti alue peittyy osumista?
 
Kysyit baikal juuri reilusti yli yhden KT-oppaan ja Tykistökoulun parin kurssin verran asiaa...

a) riippuu
b) riippuu
= et halua olla siellä etkä kovin lähellä...
 
baikal kirjoitti:
Paljonkohan tuollaisessa yli 50 putken ammunnassa "karkaa" ammuksia ulos tuosta 100x300 m alueesta? Ja miten tasaisesti alue peittyy osumista?

Jos tarkistusammunta on suoritettu, tuli pysyy aika hyvin maalialueella. Heittimistöllähän homma toimii siten, että KRH-komppanialla (3 tulijoukkuetta) keskimmäisen joukkueen laskennallinen maalipiste on ao maalialueen keskimmäisen 100x100m neliön keskipiste; viereisillä taas vastaavasti ao puoleisen reunan 100x100m neliön keskipiste. Maalialueen suuntahan ilmoitetaan tulikomennossa tai maaliluetelossa. Kun ampumaetäisyys on pitkähkö, luonnollinen hajonta levittää kranut hajonakuvion, joka on ampumasuunnan suuntainen ellipsi, mukaisesti.
JPar osannee selittää homman tykistön osalta.
 
Back
Top