Muistelen, jotta mitä laakeammalla lentoradalla ammutaan (= pieni korotus putkella), sen soikeammaksi ampumasuunnassa osumakuvio leviää (=pituushajontaa), saattaapi olla, että AMOS- ja NEMO-heittimillä käyttäytyy tuli samalla tavalla alakulmilla ammuttaessa. Vanhaan Hywään Aikaan (TM) tykkimiehet kyselivät, että milloin heittimistön tuli on koossa, ja vastauksena tietämättömille oli, jotta: A-tarvike-ajoneuvon lavalla tai A-tarvikepoterossa heittimen takana.
Kun pisi oli teidän harjoitus maastossa peräkkäin?
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
koponen
Kenraali
Tästä aiheesta on oikeasti ansiokkaat näyttöesitykset PV Koulutusportaalissa. Laatija Tykistökoulu, löytyy muistaakseni hakusanalla ampumaoppi.
Mainittakoon että KOPO on menossa uusiksi kun alusta vaihtuu Moodleen. Suosittelen itselleen tärkeiden materiaalien siilaamista ennen kuin siivoustalkoot tyhjentävät vanhan laarin.
Mainittakoon että KOPO on menossa uusiksi kun alusta vaihtuu Moodleen. Suosittelen itselleen tärkeiden materiaalien siilaamista ennen kuin siivoustalkoot tyhjentävät vanhan laarin.
veffeade
Eversti
Vuonna 82 P-kaudella Parolassa oltiin vaunussa Hätilässä joka toinen viikko. Myohemmin sitten Upinniemen vesistöleiri 2 vko ja melko pian sen jälkeen Niinisalossa 3 vko putkeen. Onneksi Rova ei iskenyt viela nuitten paalle; taisteluvaunumiehet olivat tuon 2-3 vko tuolla. Tiedusteluretkia tehtiin sitten kasarmilla melkein joka toinen ilta/yö; Sotkun takana väijymässä lentokenttää ja ohi ajavaa liikennettä laskien.
Laskeskelin jotta reilut 100 vrk tuli oltua telttamajoituksessa ja pisin yhtajaksoinen leirielämä oli tuo Niinisalon 3 vko josta tosin veksissa 4 pv.
Mulle tuo leirielämä sopi mainiosti; mukavimmat muistot jäi just noista metsäkeikoista
.
Laskeskelin jotta reilut 100 vrk tuli oltua telttamajoituksessa ja pisin yhtajaksoinen leirielämä oli tuo Niinisalon 3 vko josta tosin veksissa 4 pv.
Mulle tuo leirielämä sopi mainiosti; mukavimmat muistot jäi just noista metsäkeikoista
.Tuota tuota,jos en itse aivan tuhannen väärin muista niin taidettiin vuoden aikana olla jotakuinkin 150-170päivän välillä metsässä. Oikeastaan kasarmilla meitä ei pahemmin nähnyt,varsinkaan päiväsaikaan. Kaikki harjoitukset ensin opeteltiin lähimaastossa,tämän jälkeen siirryttiin milloin minnekkin treenaamaan. Pisimmillään muistaisin että metsässä oltiin melkein pari viikkoa,ensimmäisen viikon jälkeen "käytiin" kasarmilla vaihtamassa varusteet tuoreempiin ja lähdettiin muutaman tunnin päästä loppusota harjoituksiin Gyltön suuntaan. Oltiin siellä vihollisosasto,siellä oli todella hienoa olla kaikkien muiden kiusana.
noska kirjoitti:
No en ihan mutta lähellä
No en luule että sä vain kävit siellä mutta se on yks mahdollisuus.
Ootas sun aikana oli Kymen jääkäripataljoona Haminassa ja rakuunapataljoona Lappeenrannassa, Savon prikaati Mikkelissä.
Voiko se olla joku niistä joka oli Utin harjoitusmaasa harjoitelemassa??
Mutta minä luulen että sä olet laskuvarjojääkäri.....tai sitten B-mies joka halua olla jääkäri
Sorri OT
Hejsan kirjoitti:noska kirjoitti:
No en ihan mutta lähellä
No en luule että sä vain kävit siellä mutta se on yks mahdollisuus.
Ootas sun aikana oli Kymen jääkäripataljoona Haminassa ja rakuunapataljoona Lappeenrannassa, Savon prikaati Mikkelissä.
Voiko se olla joku niistä joka oli Utin harjoitusmaasa harjoitelemassa??
Mutta minä luulen että sä olet laskuvarjojääkäri.....tai sitten B-mies joka halua olla jääkäri
Sorri OT
Mistä edes tiedät milloin olin palveluksessa?
Ja kai B-mieskin on parempi kuin E-mies tai ulkomaille paennut totaalikieltäytyjä.