Kurdien itsenäisyyskamppailu

Siinä vanhat reserviläiset vetivät 6-0 nuoria puoliammattilaisia...
Noiden vanhat vihat eivät ole ihan heti laantumassa...
 
Huomioita kurdeista.
Hyvä tulikuri. Vaatii hermoja päästää noin lähelle, vaikka se sinänsä loogista onkin toimia noin. Hermojännitys on kuitenkin kova, ja omana armeija-aikana muistan kironneeni kavereita, jotka hermoilivat ja ampuivat heti kun vilahti. Yksi alikessuni paljasti kaikki ampumalla kaksi etuvartiosta tulevaa omaa jääkäriäni, jotka olivat tulossa tuomaan hiljaista hälytystä vihollisen lähestyvästä avorivistä. Eli, jopa rauhan aikana ja räkäpäillä joitakin hermostuttaa. Vahingonlaukauksia sattui lähestymisissä jne. Eli propsit tuosta.
Hyvä hyökkäyshenki. Sodat voitetaan sotimalla.
Erikoinen tuo lipastustuokio kahden eka tapon jälkeen, ei auennut minulle.
Hyvin peitteinen ja kivinen maasto. Ei salli ryhmän tulen keskittämistä, eli ryhmittäisin taistelijapareittain. Toinen käyttää käsiasetta lähelle, toinen heittää käsikranaatin pidemmällä oleviin vihollisiin. Kun kerran spotterilta oli vihollistieto, niin tällä saa painettua vihollista suojaan ja tuli ja liike.

Turkin pojat.
Voi voi. Kaksi kärkimiestä liikkui liian lähellä, kummatkin vaarassa mennä kuten nyt toteutui. Kun maasto on tuollaista, niin käyttäisin vain yhtä kärkimiestä tai paria, joiden etäisyys on pidempi.. Vaihto usein. Syynä, että vaikea on havaita väijytystä ajoissa. Liian sumpussa menee koko kärki. Kun loppuryhmä on tarpeeksi takana, ryhmä säästyy vaikuttamaan viholliseen.
En saanut selvää, montako niitä tarkkaan ottaen oli. Jos neljä-viisi, niin minusta on liian vähän. Nyt ainakin kaksi meni kärjestä heti, loppuja pidettiin tulen alla käsiaseilla ja kranaateilla, ja he lamaantuivat.
Kärkiparin tai yhden miehen takana pitäisi olla tulivoimaa välittömään vaikuttamiseen. Kiväärikranaatti tai -pistooli olisi parassa, ja kyllähän Turkilla rahaa on aseistamiseen. Laukaus kärjessä, ja pääryhmästä lähtee muutaman sekunnin kuluessa kiväärikranaatti häiritsemään vihollisen tuli-iskua. Jos pitäisi valita kahdesta, niin mieluummin kiväärikranaatteja kuin konekivääreitä.
Maasto toisaalta sallii, että voisi jättää kiikarilla/tarkka-ampujan tarkkailemaan taakse korkeampaan maastonkohtaan suojaamaan etenemistä, ja ryhmä pysähtyy ajoittain, jotta jälkikärki saa kiinni.

Kookoon poikarassut olivat lohkareen toisella puolella, jättäen vasemman katveen valvomatta. Hakivatko turvaa toisistaan, kun eivät eronneet. Tst-pari alle 10 metriä vasemmalle, niin tilanne olisi ollut toinen.
Ei tuolla yhdellä pienellä ryhmällä tee mitään. Isompaa osastoa käyttäisin, ja mukaan tj, jos ampumaetäisyys mahdollistaa epäsuoran käytön. Epäilyttäviin paikkoihin, voisiko harkita yhden kranaatin tikkausammuntaa?

Ihan piruuttani pistän tässä provoa, että jos vaikka manut ja trumpit jäisi vähemmälle käsittelylle...
 
JR49 kirjoitti:
Huomioita kurdeista.
Hyvä tulikuri. Vaatii hermoja päästää noin lähelle, vaikka se sinänsä loogista onkin toimia noin. Hermojännitys on kuitenkin kova, ja omana armeija-aikana muistan kironneeni kavereita, jotka hermoilivat ja ampuivat heti kun vilahti. Yksi alikessuni paljasti kaikki ampumalla kaksi etuvartiosta tulevaa omaa jääkäriäni, jotka olivat tulossa tuomaan hiljaista hälytystä vihollisen lähestyvästä avorivistä. Eli, jopa rauhan aikana ja räkäpäillä joitakin hermostuttaa. Vahingonlaukauksia sattui lähestymisissä jne. Eli propsit tuosta.
Hyvä hyökkäyshenki. Sodat voitetaan sotimalla.
Erikoinen tuo lipastustuokio kahden eka tapon jälkeen, ei auennut minulle.
Hyvin peitteinen ja kivinen maasto. Ei salli ryhmän tulen keskittämistä, eli ryhmittäisin taistelijapareittain. Toinen käyttää käsiasetta lähelle, toinen heittää käsikranaatin pidemmällä oleviin vihollisiin. Kun kerran spotterilta oli vihollistieto, niin tällä saa painettua vihollista suojaan ja tuli ja liike.

Turkin pojat.
Voi voi. Kaksi kärkimiestä liikkui liian lähellä, kummatkin vaarassa mennä kuten nyt toteutui. Kun maasto on tuollaista, niin käyttäisin vain yhtä kärkimiestä tai paria, joiden etäisyys on pidempi.. Vaihto usein. Syynä, että vaikea on havaita väijytystä ajoissa. Liian sumpussa menee koko kärki. Kun loppuryhmä on tarpeeksi takana, ryhmä säästyy vaikuttamaan viholliseen.
En saanut selvää, montako niitä tarkkaan ottaen oli. Jos neljä-viisi, niin minusta on liian vähän. Nyt ainakin kaksi meni kärjestä heti, loppuja pidettiin tulen alla käsiaseilla ja kranaateilla, ja he lamaantuivat.
Kärkiparin tai yhden miehen takana pitäisi olla tulivoimaa välittömään vaikuttamiseen. Kiväärikranaatti tai -pistooli olisi parassa, ja kyllähän Turkilla rahaa on aseistamiseen. Laukaus kärjessä, ja pääryhmästä lähtee muutaman sekunnin kuluessa kiväärikranaatti häiritsemään vihollisen tuli-iskua. Jos pitäisi valita kahdesta, niin mieluummin kiväärikranaatteja kuin konekivääreitä.
Maasto toisaalta sallii, että voisi jättää kiikarilla/tarkka-ampujan tarkkailemaan taakse korkeampaan maastonkohtaan suojaamaan etenemistä, ja ryhmä pysähtyy ajoittain, jotta jälkikärki saa kiinni.

Kookoon poikarassut olivat lohkareen toisella puolella, jättäen vasemman katveen valvomatta. Hakivatko turvaa toisistaan, kun eivät eronneet. Tst-pari alle 10 metriä vasemmalle, niin tilanne olisi ollut toinen.
Ei tuolla yhdellä pienellä ryhmällä tee mitään. Isompaa osastoa käyttäisin, ja mukaan tj, jos ampumaetäisyys mahdollistaa epäsuoran käytön. Epäilyttäviin paikkoihin, voisiko harkita yhden kranaatin tikkausammuntaa?

Ihan piruuttani pistän tässä provoa, että jos vaikka manut ja trumpit jäisi vähemmälle käsittelylle...
Klikkaa laajentaaksesi...

Mua myös ihmetytti turkkilaisten määrä ja ryhmittyminen. Kummassakaan ei ollut oikein tolkkua. Tietysti tulee myös mieleen se, että kurdeilla oli varmasti enemmän kokemusta, tahtoa taistella sekä kotikenttäetu. Edelleen epäilen sitä, että turkkilaiset eivät uskoneet olevansa uhattuina, sen takia olivat sumpussa ja lamaantuivat.
 
JR49 kirjoitti:
Huomioita kurdeista.
Hyvä tulikuri. Vaatii hermoja päästää noin lähelle, vaikka se sinänsä loogista onkin toimia noin. Hermojännitys on kuitenkin kova, ja omana armeija-aikana muistan kironneeni kavereita, jotka hermoilivat ja ampuivat heti kun vilahti. Yksi alikessuni paljasti kaikki ampumalla kaksi etuvartiosta tulevaa omaa jääkäriäni, jotka olivat tulossa tuomaan hiljaista hälytystä vihollisen lähestyvästä avorivistä. Eli, jopa rauhan aikana ja räkäpäillä joitakin hermostuttaa. Vahingonlaukauksia sattui lähestymisissä jne. Eli propsit tuosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä oli varmaan kokenut taistelupari, tiesivät tarkkaan toisensa ja miten mennään. Arvokkaita miehiä omalle joukolleen.

JR49 kirjoitti:
Turkin pojat.
Voi voi. Kaksi kärkimiestä liikkui liian lähellä, kummatkin vaarassa mennä kuten nyt toteutui. Kun maasto on tuollaista, niin käyttäisin vain yhtä kärkimiestä tai paria, joiden etäisyys on pidempi.. Vaihto usein. Syynä, että vaikea on havaita väijytystä ajoissa. Liian sumpussa menee koko kärki. Kun loppuryhmä on tarpeeksi takana, ryhmä säästyy vaikuttamaan viholliseen.
En saanut selvää, montako niitä tarkkaan ottaen oli. Jos neljä-viisi, niin minusta on liian vähän. Nyt ainakin kaksi meni kärjestä heti, loppuja pidettiin tulen alla käsiaseilla ja kranaateilla, ja he lamaantuivat.
Kärkiparin tai yhden miehen takana pitäisi olla tulivoimaa välittömään vaikuttamiseen. Kiväärikranaatti tai -pistooli olisi parassa, ja kyllähän Turkilla rahaa on aseistamiseen. Laukaus kärjessä, ja pääryhmästä lähtee muutaman sekunnin kuluessa kiväärikranaatti häiritsemään vihollisen tuli-iskua. Jos pitäisi valita kahdesta, niin mieluummin kiväärikranaatteja kuin konekivääreitä.
Maasto toisaalta sallii, että voisi jättää kiikarilla/tarkka-ampujan tarkkailemaan taakse korkeampaan maastonkohtaan suojaamaan etenemistä, ja ryhmä pysähtyy ajoittain, jotta jälkikärki saa kiinni.
Klikkaa laajentaaksesi...
Teoria on aina eri kuin käytäntö. Kokematonta porukkaa taisivat olla.

JR49 kirjoitti:
Kookoon poikarassut olivat lohkareen toisella puolella, jättäen vasemman katveen valvomatta. Hakivatko turvaa toisistaan, kun eivät eronneet. Tst-pari alle 10 metriä vasemmalle, niin tilanne olisi ollut toinen.
Ei tuolla yhdellä pienellä ryhmällä tee mitään. Isompaa osastoa käyttäisin, ja mukaan tj, jos ampumaetäisyys mahdollistaa epäsuoran käytön. Epäilyttäviin paikkoihin, voisiko harkita yhden kranaatin tikkausammuntaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Turkissa kun ollaan niin Inhsa'Allah on se ylin sääntö. Muut tulee sitten jos tulee.
 
JR49 kirjoitti:
Huomioita kurdeista.
Hyvä tulikuri. Vaatii hermoja päästää noin lähelle, vaikka se sinänsä loogista onkin toimia noin. Hermojännitys on kuitenkin kova, ja omana armeija-aikana muistan kironneeni kavereita, jotka hermoilivat ja ampuivat heti kun vilahti. Yksi alikessuni paljasti kaikki ampumalla kaksi etuvartiosta tulevaa omaa jääkäriäni, jotka olivat tulossa tuomaan hiljaista hälytystä vihollisen lähestyvästä avorivistä. Eli, jopa rauhan aikana ja räkäpäillä joitakin hermostuttaa. Vahingonlaukauksia sattui lähestymisissä jne. Eli propsit tuosta.
Hyvä hyökkäyshenki. Sodat voitetaan sotimalla.
.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minua homma muistutti omasta mielestä hassuimmista lähitaisteluista joita itselle harjoituksissa sattunut kohdalle, näköjään ne ainakin turkkilaisten kanssa ovat mahdollisiakin.

Itse tehnyt juuri tuota että päästänyt lähelle kun itse johtanut väijytystä, viereisissä asemissa porukka hermoillut ja viittonut ampumaan jo.

Joskus hälytys tuli yöllä leirissä ja näin suuliekeistä vihollisen asemat, kalsareillani juoksin nopeasti kiertäen ja ammuin kaikkia parin metrin päästä selkään.

Tuossa oli elementtejä molemmista mutta tuskin uskaltaisi heti kokeilla ryssiä vastaan kun erehtyä voi vain kerran, kunnioitukset kurdeille tosiaan rohkeudesta mutta ehkä tietävät vastustajan tasonkin jo hyvin.
 
Tämä on ilmeisesti se video?

Ei tarvitse valita puolia. Monet kurdiheimot olivat iloisesti teurastamassa armenialaisia kristittyjä reilu - ja vajaa, koska pienemmän mittakaavan mestaus jatkui pitkäään - sata vuotta sitten.
Kukaan tuskin kaipaa kurdiaktivisteja Suomen maaperälle ja tekemään mielenilmauksia eduskunnan kyselytunnille - kuten joku aika sitten tapahtui.
 
lukkarinapulainen kirjoitti:
Tämä on ilmeisesti se video?

Ei tarvitse valita puolia. Monet kurdiheimot olivat iloisesti teurastamassa armenialaisia kristittyjä reilu - ja vajaa, koska pienemmän mittakaavan mestaus jatkui pitkäään - sata vuotta sitten.
Kukaan tuskin kaipaa kurdiaktivisteja Suomen maaperälle ja tekemään mielenilmauksia eduskunnan kyselytunnille - kuten joku aika sitten tapahtui.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kurdit vs Ottomaanit/Turkki.... vähän sama kun vertaisi HJK jalkapallohuligaaneja Venäläisiin puolisotilaallisiin huligaaneihin.
 
Hieno väijytys. Bravo heille vaikka ei minua kauheasti kiihottanut. Olisiko Turkin pojat käyttäneet tuota reittiä jo sata kertaa niin ei jaksanut enää innostaa. Tunnustelijat ilmoittavat kuolemallaan vihollisen läsnäolosta ja muu porukka aloittaa taistelun sen jälkeen. Mutta koko porukka tapettiin. Kurdi ei käyttänyt lyhyitä sarjoja alussa vaan kertatulta. Erityisasiantuntemusta sohvalta keskioluen voimalla. Ehkä malliesimerkki siitä että vihollisen läheisyydessä aina sataprosenttinen ammatimaisuus on välttämätöntä. Helppo sanoa,heh...
 
StepanRudanskij kirjoitti:
Teoria on aina eri kuin käytäntö. Kokematonta porukkaa taisivat olla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niinpä. Tarkoitus onkin hahmotella, miten taistelukokemusta voisi olemassa olevilla tiedoilla hyödyntää. Itseäni tämä kiehtoo aina.
Noinhan voisi aivan hyvin toimia suomalainenkin porukka ensi alkuun. Jätkät väsyneinä sumpussa, lamaantuvat tulen alla.
Seuraavalla kerralla pitäisi toimia toisin, ettei käy samoin. Kuinka ratkaisisit turkkilaisten lähestymisen? Kun käytetään siinä suomalaista ajatusmallia.
 
JR49 kirjoitti:
Niinpä. Tarkoitus onkin hahmotella, miten taistelukokemusta voisi olemassa olevilla tiedoilla hyödyntää. Itseäni tämä kiehtoo aina.
Noinhan voisi aivan hyvin toimia suomalainenkin porukka ensi alkuun. Jätkät väsyneinä sumpussa, lamaantuvat tulen alla.
Seuraavalla kerralla pitäisi toimia toisin, ettei käy samoin. Kuinka ratkaisisit turkkilaisten lähestymisen? Kun käytetään siinä suomalaista ajatusmallia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tähän porukka varmaan heittää sniperia, tulitukea, dronea yms. Mutta kyllähän sen ratkaisee sen yksittäisen taistelijan motivaatio, koulutus ja henkilökohtainen ase.
 
Vääpeli kirjoitti:
Tähän porukka varmaan heittää sniperia, tulitukea, dronea yms. Mutta kyllähän sen ratkaisee sen yksittäisen taistelijan motivaatio, koulutus ja henkilökohtainen ase.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näinpä.
Olisiko toisenlaisella etenemismuodolla ollut vaikutusta lopputulokseen, oletuksella että kolme viimeksi mainittua on sillä tasolla, ettei mennä arabimeiningillä?
 
JR49 kirjoitti:
Näinpä.
Olisiko toisenlaisella etenemismuodolla ollut vaikutusta lopputulokseen, oletuksella että kolme viimeksi mainittua on sillä tasolla, ettei mennä arabimeiningillä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos telaketjuna olisi menty, niin varmasti. Mutta kuka sitä jaksaa... vaikka löysäillen. Toisaalta, erittäin pirun motivoiva tekijä on se, että selviätkö hengissä :D
 
Vääpeli kirjoitti:
Jos telaketjuna olisi menty, niin varmasti. Mutta kuka sitä jaksaa... vaikka löysäillen. Toisaalta, erittäin pirun motivoiva tekijä on se, että selviätkö hengissä :D
Klikkaa laajentaaksesi...
Se kärkeen kuollut kaveri taisi katsella kenkiään kiivetessä. Varmaankin niin väsynyt, ettei jaksanut kiinnostaa. Toisaalta sen verran nuoren näköisiä, että olisi voinut vaatia toisenlaistakin suoritusta.
Tuosta kurdien tähystäjästä, oletan, että jokainen ryhmä pystyy toimimaan toistensa spottereina vierekkäisiltä vuorenrinteiltä.
 
Saattoi olla joku partioreitti, joten kurdit osasivat laittaa silmän ja väijytyksen oikealle paikalle. Ei tuossa tainnut ihan välittömässä läheisyydessä olla muita turkkilaisia. Nopeasti ottivat aseet mukaan ja lähtivät nostelemaan tietenkin. Radiolla jos oli ennättänyt viesti lähteä, niin äkkiähän sieltä kannattaa liueta.

Eipä tuossa turkkilaisilla ollut juuri saumoja. Kolme viidestä kaatui hetkessä ja kahdella jäljelle jääneellä ei ollut aikaa muodostaa minkäänlaista tilannekuvaa.
 
Kaira kirjoitti:
Saattoi olla joku partioreitti, joten kurdit osasivat laittaa silmän ja väijytyksen oikealle paikalle. Ei tuossa tainnut ihan välittömässä läheisyydessä olla muita turkkilaisia. Nopeasti ottivat aseet mukaan ja lähtivät nostelemaan tietenkin. Radiolla jos oli ennättänyt viesti lähteä, niin äkkiähän sieltä kannattaa liueta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä sieltä alhaalta kuulaa tuli, eli oli siellä muitakin. Etäisyys yms?
Yhdessä vaiheessa huomasi, että meni läheltä jostain kaukaa ammuttu luoti, kun kyyristy kun haki sitä kk:ta yms.
 
Vääpeli kirjoitti:
Kyllä sieltä alhaalta kuulaa tuli, eli oli siellä muitakin. Etäisyys yms?
Yhdessä vaiheessa huomasi, että meni läheltä jostain kaukaa ammuttu luoti, kun kyyristy kun haki sitä kk:ta yms.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saattoi olla. Etäämpää se kuului, muuta en itse osaa sanoa.
 
JR49 kirjoitti:
Näinpä.
Olisiko toisenlaisella etenemismuodolla ollut vaikutusta lopputulokseen, oletuksella että kolme viimeksi mainittua on sillä tasolla, ettei mennä arabimeiningillä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Aukea ylitetään juoksemalla 1 mies kerralla.:D
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top