Kuvia

Afgaanit vittuilee pöllityissä jenkki-vermeissä...


Taliban unit wears US military gear to mock famous WWII photo
 
Juu, ja Kalasnikovit suorilla Magpul-perillä... tuunausta näät!
Näköjään ovat oppineet sähköisen ja visuaalisen viestinnän hienoudet. Ihan hupaisa sentterinnäyttö jenkeille, jos jättää huomioimatta sen ideologian siellä taustalla.

Varmaan itsekin voisin parin kaverin kanssa kiivetä Valkoisen talon ikkunalaudalle nostamaan Suomen lippua, palavan Moskovan näkyessä taustalla TK-kuvassa. Tosin minulle ehkä pitäisi retusoida se rannekello ranteeseen, etten vaikuttaisi niin köyhältä.
 
Näköjään ovat oppineet sähköisen ja visuaalisen viestinnän hienoudet. Ihan hupaisa sentterinnäyttö jenkeille, jos jättää huomioimatta sen ideologian siellä taustalla.

Varmaan itsekin voisin parin kaverin kanssa kiivetä Valkoisen talon ikkunalaudalle nostamaan Suomen lippua, palavan Moskovan näkyessä taustalla TK-kuvassa. Tosin minulle ehkä pitäisi retusoida se rannekello ranteeseen, etten vaikuttaisi niin köyhältä.
Ilman lapsia olisit vauras - independently wealthy! Katsokaa kelloani, lapsekkaat moukat! Lapset kustantanevat satoja euroja kuukaudessa, mistä kasautuu painajaismaisia summia vuosien vieriessä.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Ilman lapsia olisit vauras - independently wealthy! Katsokaa kelloani, lapsekkaat moukat! Lapset kustantanevat satoja euroja kuukaudessa, mistä kasautuu painajaismaisia summia vuosien vieriessä.
Totta. Mutta kun ne lähtevät 18-vuotiaina maailmalle, niille voi laittaa mukaan lapun, jossa on tilinumero ja kehoitus "1/3 bruttotulosta - TU TÖ DETH (sinun tai minun)!".
 
Totta. Mutta kun ne lähtevät 18-vuotiaina maailmalle, niille voi laittaa mukaan lapun, jossa on tilinumero ja kehoitus "1/3 bruttotulosta - TU TÖ DETH (sinun tai minun)!".
Odottavan aika ei mene haaskuuseen, sanotaan... näin nolla-korko-miljöössä tuo Suomen taistelelevan nuorison vientikauppa ei välttämättä tuota pennosille samaa tuottoa kuin esim. osuus vankan petäjäisestä yhteismetsästä, mutta kyseessä on sinänsä mielenkiintoinen päämies-agentti -peliteorian osa-alueen ilmentymä, jossa verenperimän oletettu relevanssi nostattaa ehkä hiukan epä-realistisiakin tuotto-odotuksia...

Yksi taloustieteen Nobelkin on suomenruotsalaiselle napsahtanut aiheesta, olin tosin aika pettynyt että Prof. B. Holmström, Phd, liittyi PM Super-Sannan taloustiimiin, tunnettujen marxilaisten kanssa, joista johtava yksilö Vesa Vihrula ei edes ollut taloustieteilijä, vaan pelkkä juristin planttu.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Odottavan aika ei mene haaskuuseen, sanotaan... näin nolla-korko-miljöössä tuo Suomen taistelelevan nuorison vientikauppa ei välttämättä tuota pennosille samaa tuottoa kuin esim. osuus vankan petäjäisestä yhteismetsästä, mutta kyseessä on sinänsä mielenkiintoinen päämies-agentti -peliteorian osa-alueen ilmentymä, jossa verenperimän oletettu relevanssi nostattaa ehkä hiukan epä-realistisiakin tuotto-odotuksia...

Yksi taloustieteen Nobelkin on suomenruotsalaiselle napsahtanut aiheesta, olin tosin aika pettynyt että Prof. B. Holmström, Phd, liittyi PM Super-Sannan taloustiimiin, tunnettujen marxilaisten kanssa, joista johtava yksilö Vesa Vihrula ei edes ollut taloustieteilijä, vaan pelkkä juristin planttu.
"Odottavan aika..." HAH! Me on jo harjoiteltu tuota. Tyttäret tietää, että esim. mummon antama käteisenä antama 20€ on tosiasiassa 13,4€ - iskän käsittelykulut 10% = 11,4€ arvo-osuustilillä.
 
Löytyisikö tunnistusapua? Niinisalo, 60-luku, mutta mikä tykki?
Mutta eikös toi ole 120 K/78, ranskalainen mallia Bange.
Olisiko ranskalainen jäykkälavettinen 155 K 77. Siis 1877. Niitä oli 48 kpl käytössä Talvisodassa ja ainakin Jatkosodan alussa.
Tässä välille on ehtinyt kuvien lisäksi kertyä kaikentasoista (känni?)tekstiä eikä mun täydennys ole enää kovin tarpeellinenkaan. Sillä tykki on jo ehditty tunnistaa ihan oikein. Se ei tosin ehtinyt ajoissa Talvisotaan, jossa käytössä oli muita jäykkälavettisia. Myös mainitun 120 K78:n kanssa nämä olivat ns. Paasosen tykkejä, jotka myöhempi tiedustelupäällikkö hankki Ranskasta Talvisodan aikana. Muista ulkomaisista asetoimituksista poiketen Ranska salli näidet tykkien laivaukset myös Talvisodan päättymisen jälkeen. Kuvan ottopaikkaan Niinisalossa tehtiin myöhemmin muistomerkki, jossa on kaksi 203 H17-haupitsia ja 155 K77:t siirrettuun varuskunnan portin viereen. Lieneeköhän ne edelleen siellä?

Kirjasta toiseen toistuu väite, että nämä kaksi tykkimallia olivat tarkkoja; mistään en tosin ole löytänyt tietoa mihin tämä perustuu. Paasonen (ei tykkimies) kyllä puolusteli hankintaansa Talvisodan jälkeen jäykkälavettisten tykkien tarkkuudella, jonka ranskalaiset olivat hänelle kertoneet. Ehkä tämä on se "lähde"? Toisaalta, kukapa myyjä nyt tavaraansa haukkuisi! 155 K77 oli kantamaltaan 12.8 km Talvisodan pisimmälle ampuneita tykkejä, jota ominaisuutta eivät lähteet taasen kommentoi lainkaan. Kun mukana seurasi runsaat atarvikkeet, ei ainakaan 155 K77:n osto siten ollu mikään virhe.

Lähteissä mainitaan aina myös ominaisuus että iso osa kranaateista jäi räjähtämättä. Julkistetaanpa nyt täällä MpNetissä teoria mikä tämän aiheutti: todistaahan sitä ei enää näin monen vuosikymmenen kuluttua voi. Ranskalaistykeissä piti olla omat sytyttimet kun ennestään käyttämämme sytkät eivät sopineet niiden kranaattien 24/31-kokoiseen sytytintilaan. Mulla on tykkimiesten ns. Punainen kirja vuodelta 1946 eli atarvikenimikkeiden luettelo ja käyttöohje. Siellä on pitkä rivi ohjeita millä panoksella saa jotain sytytintä ampua ja toisista puolestaan, millä panoksilla ei saa ampua. Ehkä nämä monimutkaiset ohjeet ei tullu aikanaan tykkien mukana Suomeen, kävihän Ranska samalla itekin sotaa. Asiaa on sitten ruvettu meillä tutkimaan paremmalla ajalla asemasodan aikana ja siitä nämä seikkaperäiset ohjeet.
 
Viimeksi muokattu:
Hispano-Suiza MP43/44

Pistimen pidin?


Screenshot_20210903-003402.jpg

Screenshot_20210903-004404.jpg
https://guns.fandom.com/wiki/Hispano-Suiza_MP43/44
1941, the Swiss Army officially adopted the Furrer MP41 as its standard-issue submachine gun. However, the expensive cost and slow manufacture of the MP41 caused the Army to seek a cheaper and more efficient weapon as a temporary measure. The Swiss Army examined the Finnish Suomi KP/-31 and adopted it as the MP43. The production rights to the weapon were acquired by Hispano-Suiza SA of Geneva, who manufactured the MP43 for the Army. Swiss-made examples from Hispano-Suiza were designated the MP43/44. The MP43/44 remained in service until the adoption of the SIG SG 510, which rendered it obsolete.



The MP43/44 was a blowback-operated submachine gun, directly copied from the Suomi KP/-31 and retaining the exact same internal mechanism. The only design differences were the addition of a bayonet lug and the replacement of the rear tangent sight with a fixed sight. It could be fitted with box or drum magazines, but was generally issued with 50-round "casket" magazines consisting of two divided double-stacked compartments.
 
Kuuluisa Aito rokka

Tunnistatko nämä kasvot? Vedenhakureissulla ollut Matti Arffman teki jatkosodassa melkoisen tempun​

Matti Arffman selvisi kotiin jatkosodan melskeistä ja kuoli Paltamossa kuuden lapsen isänä.




Matti Arffmanin kasvot nähtiin uusimman Sotiemme veteraanit -keräyksessä. Kuva: Luutn,T,Piha
Miikka Hujanen

22.12.2017 21:15
Sotaveteraaniliiton jokavuotinen Sotiemme veteraanit -keräys on varmasti monelle tuttu, mutta tänä vuonna keräyksen keulahahmo herätti kysymyksiä.

Sotaveteraaniliitto saaneensa lukuisia uteluita siitä, kuka on tuo tuttu ”jermu” mainoskuvissa.

Tuttujen kasvojen takaa löytyy jälleen yksi mielenkiintoinen kertomus sodasta.

Kyseessä on vuonna 1903 Sotkamossa syntynyt ja Paltamoon 1930-luvulla muuttanut Matti Arffman.


Arffman palvelu jatkosodassa jalkaväkirykmentti 31:n 8. komppaniassa. Miestä luonnehditaan todelliseksi korpisoturiksi, mutta hän oli myös aikamoinen linssilude: Arffman näkyy poikkeuksellisen monessa SA-kuvassa.


Matti Arffmanin kasvot nähtiin uusimman Sotiemme veteraanit -keräyksessä. Arffman teki jatkosodassa melkoisen tempun. Kuva: Luutn,T,Piha
Syy Arffmanin kuvauksellisuuteen on eräs elokuun päivä Ontrosenvaarassa, Rukajärven piiriin kuuluneessa ja jatkosodassa tuhoutuneessa karjalaiskylässä.


Saatuaan Repolan poltetun kylän haltuun 8. elokuuta vuonna 1941, JR31 jatkoi hyökkäystä suunnitelman mukaisesti Virran kylän kautta Omeliaan mottiin 11.–12.7. välisenä yönä. 13.8. suomalaiset saivat karkotettua vihollisen Ontrosenvaarasta.

JR31:n päiväkirjan mukaan viimeisetkin lähtivät tykistövalmistelun aikana.

Seuraa muutamia rauhallisia päiviä ja Matti Arffman lähtee vedenhakureissulle.


Sotamiehet Arffman ja Jauhiainen. Arffman otti 9 vankia, Jauhiainen ukkomauserin kera 28. Kuva: Luutn,T,Piha
Sotapäiväkirja ei kerro, löysikö Arffman vettä, mutta tyhjin käsin hän ei palannut: hänellä on tuomisinaan yhdeksän sotavangikseen ottamaa venäläistä. ”Aseistamattomana kiinniottamaa”, kuten aikalaislähteet muistavat aina tapauksesta kertoessaan mainita.

Arffmanin kanssa edellä kuvattu sotamies Heino Jauhiainen puolestaan lähtee samana päivänä marjametsään. Saalinaan hän tuo 28 venäläisvankia, tosin 9-millisellä pistoolilla aseistautuneena.

Matti Arffman selvisi sodasta ehjin nahoin. Kuuden lapsen isä kuoli Paltamossa vuonna 1961.
 
Back
Top