En nyt ole ihan varma menikö oikeaan osioon, mutta kun kuitenkin kylmän sodan aikaa lähimmäksi liippaa ja osa muodostelmistakin sellaisenaan on historian havinaan painunut, päädyin tänne puolelle postaamaan.
Samantapaisen topicin olen postannut parille muullekkin suomalaiselle, joskin vähemmän suoraan asiaan liittyvälle, foorumille, ja kun näistä ei "täyttä totuutta" saanut irti, päädyin tekemään tunnukset tännekkin kun satunnaisesti olen jo aiemmin "stalkkaillut" keskusteluja - mutta:
Jokunen aika sitten päädyin parin aasinsillan kautta auttamaan erästä amerikkalaista miniatyyripelialan yritystä, joka on jossain lähitulevaisuudessa tuomassa markkinoille kylmää sotaa ja sen what-if henkistä 1980-luvun puolivälin kieppeillä tapahtuvaa lämpenemistä käsittelevää lähdekirjaa.
Kirjan pääpaino on Norjan & NATOn arktisten elementtien painissa neuvostoliiton punakonetta vastaan lapin ja pohjoisnorjan näyttämöllä kun saksan rintamalla päädyttiin pattitilanteeseen, mutta kirja sivuaa vahvasti Ruotsin, ja myös Suomen, toimintaa kyseisenä ajanjaksona kyseisellä "rintamalla" - täten kirja sisältää myös jonkin verran esimerkkimateriaalia ja organisaatiota ko. armeijoille, ja tässä kohtaa minä kaipaisin apua.
Paljon asiaa on saatu kirjastoista, tutuilta vanhemman polven reserviläisiltä ja internetistä selvitettyä, mutta koska lienee aika ilmiselvää että 80-luvulla asepalveluksensa suorittaneet eivät yleensä muista tapahtumaa kuin eilistä päivää sivusta sivuun, suoraan en jokaiseen kysymykseen paperimuodosta vastausta ole saanut ja internetissä lieneee lähdekritiikki paikallaan, muutamia kohtia täytyisi täyttää. Lisäksi olen itse saanut koulutukseni m/05 organisaatioon, eli henkilökohtaiseen kokemukseenkaan en kehtaa luottaa.
Peli itsessään keskittyy joukkuetasoiseen kahinointiin, ja pääsääntöisesti lähdekirjat eivät taulukoi tätä tasoa ylempää kuin todennäköisimmät tukevat assetit (Singot, Pstohjukset, kevyet heittimet etc). Itse jätin kylmästi kaikista reserviläisimmät muodostelmat pois ihan vain jo laajuuden takia, käytännössä listauksessa on Jalkaväki-80-, Jääkäri-90- ja ajankohdan panssarijääkärijoukkue. Kirja itse tulee käsittelemään vuotta 1985 ja lumista aikaa, ajankohtaa ei ole sen kummemmin tarkennettu mutta itse olen asennoitunut loppuvuoteen ihan vain jo Jääkäriprikaati-90 järkevyyden kannalta.
Eli jos joku asiaa tunteva/sen kokenut osaisi avustaa vastauksen/vahvistuksen/korjauksen seuraaviin/johonkin näistä, olisin kiitollinen:
1. Jääkäriprikaati-90 mukainen koulutus aloitettiin vuonna 1985 - tässä ei käsittääkseni ole mitään epäselvää, mutta joukkuetasolle tultaessa: jokaisessa jääkärijoukkueessa on kolme ryhmää, joissa kussakin 7 miestä + mahdollinen kuljettaja. Mutta lisäksi jotkut taulukot puhuvat raskaskertasinkopartiosta täysin erillisenä elementtinä, osa haastattelulähteistäni taas sanoo että se nostettiin kolmannen jääkäriryhmän puoliryhmästä ja oli vahvuudeltaan neljä miestä. Kumpi pitää paikkansa, vai onko kyseessä taas sodanajan-rauhanajan ero niin että sodanaikana sinkopartio olisi ollut joukkueen ulkopuolelta nostettava? Mikä siis oli "oikea" organisaatio tuolle `85-86 taitteelle?
2. APILAS tuli käyttöön vasta vuonna 1987 - käyttikö yllämainittu partio sitä ennen 55 S 55 vai kantoiko se vain mukanaan enemmän kertasinkoja?
3. 55 S 55 ylipäätänsä (jalkaväellä, jääkäreillä ja panssarijääkäreillä) - sitä jaettiin käsittääkseni 1 per joukkue katsomatta siihen oliko kyseessä jalkaväki, jääkäri, vai panssarijääkäriyksikkö - käytettiinkö sitä tukemassa yhden ryhmän toimintaa, vai muodostettiinko sen käyttäjistä panssarintorjuntataistelijapari tai partio tukemaan "itsenäisesti" joukkueen taistelua, samaan tapaan kuin jääkäriprikaateissa myöhemmin? Vai onko tuo 1 per joukkue todellinen luku ollenkaan? Tuolta "toiselta foorumilta" löytyi tuota läheisenä ajankohtana palvelleen muistelemana malli jossa joukkueessa oli kolme kivääriryhmää ja yksi viiden miehen vastaava jossa oli kaksi kahden hengen 55S55 partiota + johtaja.
4. Kertasingot - vielä 1990-luvun alun kuvissa olen Minimania (74 KES 68?) nähnyt ("Suomen Puolustusvoimat ennen ja nyt"), eli käsittääkseni 66 KES 75/ LAW72A2 oli käytössä sen kanssa ristiin. Miten nämä jakautuivat? Varuskunnittain, sijainneittain, vai miten?
5. Panssarijääkärijoukkue ja tämän komppaniatason tuki - tämä osoittautui odotettua haastavammaksi, koska MicroMarkin kaupallinen lista jota pääasiallisena täydennyslähteenäni käytin sisälsi "vähän" omituisuuksia.
a) Joukkueessa oli kolme ryhmää, ja ryhmäkoko oli 8 miestä, minkä lisäksi kuljetusajoneuvoissa oli 3 hengen miehistö, niin BTR-50PK, BTR-60PB ja BMP-1 kalustossa. KK oli joko Kvkk62 tai PKM tuossa kohtaa, ja joukkueella oli käytössään lisäksi kertasinkoja ja yksi 55 S 55. Menikö oikein? Puuttuuko jotain oleellista?
b) BTR-60PB varustetussa panssarijääkärikomppaniassa oli tukijoukkue, joka oli varustettu kahdella kevyellä 81mm heittimellä ja kolmella AT-4 ohjuslaukaisimella - millä nämä liikkuivat, BTR-60PBlläkö?
c) BMP-1 varustetuissa yksiköissä tukijoukkueessa oli ilmeisesti vain 81mm kevyet heittimet vaunujen tulivoiman korvatessa ohjukset - millä nämä liikkuivat?
d) MicroMarkin lista mainitsee että Bemari-kauppojen yhteydessä olisi toimitettu 200 AT-3 ohjusta, mutta niitä ei olisi ikinä käytetty - Muikkku- Purhonen "Puolustusvoimien panssarivaunut 1918-1997" kuitenkin sanoo että "vanhentunutta ohjusta ei ikinä hankittu suomeen". Uskoisin ennemmin jälkimmäistä, mutta onko jollakin parempaa tietoa?
e) Samainen lista sanoo että yksi panssarijääkäripataljoonista oli varustettu vuodesta 1984 eteenpäin XA-180 Pasilla - itse olen kuitenkin saanut käsityksen että Paseja olisi alusta asti kaavailtu jääkäriprikaateille, ei panssarijääkäreille? Onko tässä tapahtunut asiavirhe johonkin suuntaan?
6. Bv202 ja 206 - ilmeisesti jääkäriprikaati liikkui jo tuolloin telakuorma-autoin, mutta miten nuo kaksi tyyppiä jakautuivat, vai oliko Bv202 poistunut reserviin vuoteen 1985 mennessä kokonaan?
7. Pstohj 83 ja Pstohj 83M - oma tietämykseni kotimaisesta Pstohj-historiasta on olematon, mutta ilmeisesti 1983 on todellinen hankintavuosi, ja tyyppinä itse 83 olisi I-TOW, kun taas 83M on TOW2? Koska M-malli tuli käyttöön?
Tuhannet kiitokset näistä - jos ujous iskee, niin YVtäkin voi viskata, tai sähköpostia osoitteeseen antti2004 (at) hotmail.com.
- Antti
AnEdit: Niin - ja jos jollain sattuu jotain kokoonpanotaulukoita/tms asiaan liittyvää olemaan, ja on kykeneväinen sitä siirtämään sähköisessä muodossa, myös niistä olisi korvaamatonta apua
Samantapaisen topicin olen postannut parille muullekkin suomalaiselle, joskin vähemmän suoraan asiaan liittyvälle, foorumille, ja kun näistä ei "täyttä totuutta" saanut irti, päädyin tekemään tunnukset tännekkin kun satunnaisesti olen jo aiemmin "stalkkaillut" keskusteluja - mutta:
Jokunen aika sitten päädyin parin aasinsillan kautta auttamaan erästä amerikkalaista miniatyyripelialan yritystä, joka on jossain lähitulevaisuudessa tuomassa markkinoille kylmää sotaa ja sen what-if henkistä 1980-luvun puolivälin kieppeillä tapahtuvaa lämpenemistä käsittelevää lähdekirjaa.
Kirjan pääpaino on Norjan & NATOn arktisten elementtien painissa neuvostoliiton punakonetta vastaan lapin ja pohjoisnorjan näyttämöllä kun saksan rintamalla päädyttiin pattitilanteeseen, mutta kirja sivuaa vahvasti Ruotsin, ja myös Suomen, toimintaa kyseisenä ajanjaksona kyseisellä "rintamalla" - täten kirja sisältää myös jonkin verran esimerkkimateriaalia ja organisaatiota ko. armeijoille, ja tässä kohtaa minä kaipaisin apua.
Paljon asiaa on saatu kirjastoista, tutuilta vanhemman polven reserviläisiltä ja internetistä selvitettyä, mutta koska lienee aika ilmiselvää että 80-luvulla asepalveluksensa suorittaneet eivät yleensä muista tapahtumaa kuin eilistä päivää sivusta sivuun, suoraan en jokaiseen kysymykseen paperimuodosta vastausta ole saanut ja internetissä lieneee lähdekritiikki paikallaan, muutamia kohtia täytyisi täyttää. Lisäksi olen itse saanut koulutukseni m/05 organisaatioon, eli henkilökohtaiseen kokemukseenkaan en kehtaa luottaa.
Peli itsessään keskittyy joukkuetasoiseen kahinointiin, ja pääsääntöisesti lähdekirjat eivät taulukoi tätä tasoa ylempää kuin todennäköisimmät tukevat assetit (Singot, Pstohjukset, kevyet heittimet etc). Itse jätin kylmästi kaikista reserviläisimmät muodostelmat pois ihan vain jo laajuuden takia, käytännössä listauksessa on Jalkaväki-80-, Jääkäri-90- ja ajankohdan panssarijääkärijoukkue. Kirja itse tulee käsittelemään vuotta 1985 ja lumista aikaa, ajankohtaa ei ole sen kummemmin tarkennettu mutta itse olen asennoitunut loppuvuoteen ihan vain jo Jääkäriprikaati-90 järkevyyden kannalta.
Eli jos joku asiaa tunteva/sen kokenut osaisi avustaa vastauksen/vahvistuksen/korjauksen seuraaviin/johonkin näistä, olisin kiitollinen:
1. Jääkäriprikaati-90 mukainen koulutus aloitettiin vuonna 1985 - tässä ei käsittääkseni ole mitään epäselvää, mutta joukkuetasolle tultaessa: jokaisessa jääkärijoukkueessa on kolme ryhmää, joissa kussakin 7 miestä + mahdollinen kuljettaja. Mutta lisäksi jotkut taulukot puhuvat raskaskertasinkopartiosta täysin erillisenä elementtinä, osa haastattelulähteistäni taas sanoo että se nostettiin kolmannen jääkäriryhmän puoliryhmästä ja oli vahvuudeltaan neljä miestä. Kumpi pitää paikkansa, vai onko kyseessä taas sodanajan-rauhanajan ero niin että sodanaikana sinkopartio olisi ollut joukkueen ulkopuolelta nostettava? Mikä siis oli "oikea" organisaatio tuolle `85-86 taitteelle?
2. APILAS tuli käyttöön vasta vuonna 1987 - käyttikö yllämainittu partio sitä ennen 55 S 55 vai kantoiko se vain mukanaan enemmän kertasinkoja?
3. 55 S 55 ylipäätänsä (jalkaväellä, jääkäreillä ja panssarijääkäreillä) - sitä jaettiin käsittääkseni 1 per joukkue katsomatta siihen oliko kyseessä jalkaväki, jääkäri, vai panssarijääkäriyksikkö - käytettiinkö sitä tukemassa yhden ryhmän toimintaa, vai muodostettiinko sen käyttäjistä panssarintorjuntataistelijapari tai partio tukemaan "itsenäisesti" joukkueen taistelua, samaan tapaan kuin jääkäriprikaateissa myöhemmin? Vai onko tuo 1 per joukkue todellinen luku ollenkaan? Tuolta "toiselta foorumilta" löytyi tuota läheisenä ajankohtana palvelleen muistelemana malli jossa joukkueessa oli kolme kivääriryhmää ja yksi viiden miehen vastaava jossa oli kaksi kahden hengen 55S55 partiota + johtaja.
4. Kertasingot - vielä 1990-luvun alun kuvissa olen Minimania (74 KES 68?) nähnyt ("Suomen Puolustusvoimat ennen ja nyt"), eli käsittääkseni 66 KES 75/ LAW72A2 oli käytössä sen kanssa ristiin. Miten nämä jakautuivat? Varuskunnittain, sijainneittain, vai miten?
5. Panssarijääkärijoukkue ja tämän komppaniatason tuki - tämä osoittautui odotettua haastavammaksi, koska MicroMarkin kaupallinen lista jota pääasiallisena täydennyslähteenäni käytin sisälsi "vähän" omituisuuksia.
a) Joukkueessa oli kolme ryhmää, ja ryhmäkoko oli 8 miestä, minkä lisäksi kuljetusajoneuvoissa oli 3 hengen miehistö, niin BTR-50PK, BTR-60PB ja BMP-1 kalustossa. KK oli joko Kvkk62 tai PKM tuossa kohtaa, ja joukkueella oli käytössään lisäksi kertasinkoja ja yksi 55 S 55. Menikö oikein? Puuttuuko jotain oleellista?
b) BTR-60PB varustetussa panssarijääkärikomppaniassa oli tukijoukkue, joka oli varustettu kahdella kevyellä 81mm heittimellä ja kolmella AT-4 ohjuslaukaisimella - millä nämä liikkuivat, BTR-60PBlläkö?
c) BMP-1 varustetuissa yksiköissä tukijoukkueessa oli ilmeisesti vain 81mm kevyet heittimet vaunujen tulivoiman korvatessa ohjukset - millä nämä liikkuivat?
d) MicroMarkin lista mainitsee että Bemari-kauppojen yhteydessä olisi toimitettu 200 AT-3 ohjusta, mutta niitä ei olisi ikinä käytetty - Muikkku- Purhonen "Puolustusvoimien panssarivaunut 1918-1997" kuitenkin sanoo että "vanhentunutta ohjusta ei ikinä hankittu suomeen". Uskoisin ennemmin jälkimmäistä, mutta onko jollakin parempaa tietoa?
e) Samainen lista sanoo että yksi panssarijääkäripataljoonista oli varustettu vuodesta 1984 eteenpäin XA-180 Pasilla - itse olen kuitenkin saanut käsityksen että Paseja olisi alusta asti kaavailtu jääkäriprikaateille, ei panssarijääkäreille? Onko tässä tapahtunut asiavirhe johonkin suuntaan?
6. Bv202 ja 206 - ilmeisesti jääkäriprikaati liikkui jo tuolloin telakuorma-autoin, mutta miten nuo kaksi tyyppiä jakautuivat, vai oliko Bv202 poistunut reserviin vuoteen 1985 mennessä kokonaan?
7. Pstohj 83 ja Pstohj 83M - oma tietämykseni kotimaisesta Pstohj-historiasta on olematon, mutta ilmeisesti 1983 on todellinen hankintavuosi, ja tyyppinä itse 83 olisi I-TOW, kun taas 83M on TOW2? Koska M-malli tuli käyttöön?
Tuhannet kiitokset näistä - jos ujous iskee, niin YVtäkin voi viskata, tai sähköpostia osoitteeseen antti2004 (at) hotmail.com.
- Antti
AnEdit: Niin - ja jos jollain sattuu jotain kokoonpanotaulukoita/tms asiaan liittyvää olemaan, ja on kykeneväinen sitä siirtämään sähköisessä muodossa, myös niistä olisi korvaamatonta apua
