Kysymyksiä maakuntajoukoista

[Victor Charlie]

Kaikella kunnioituksella, jäsen @Aarne1 heittelee näitä mielipiteitä ilman tietoa aiheesta....
Maakuntajoukkoihin sijoitetaan vapaaehtoisia vanhempia ressuja, joiden aikaisempi sijoitus on purkautunut. Onhan myös nuorempia, joilla ei ole omaa sa-joukkoa, esim AUK:in ja RUK:in santsarit ja sitten muut jostain syystä sijoittamattomat. Heidän hakautumiseensa ei ole estettä. Mutta eihän olisi mitään järkeä, että parhaimpien sa-joukkojen sijoitetut nuoret liittyisivät "kakkosketjun" maakuntajoukkoihin. Joille sitäpaitsi on yleensä kova kertaus tulossa parin vuoden päästä kotiutumisesta. Oma veikkaukseni siis on, että Aluetoimiston sähköpostissa kehoitetaan paamaan asiaan 5:n tai 10 vuoden kuluttua.

Minun käsittääkseni tuo sijoitushomma on varsin tapauskohtaista. Jos Maak:n haluavalla on Sa-sijoitus jossakin muussa joukossa, niin siihen pyritään löytämään korvaaja vapaasta reservistä, mutta jos sellaista ei löydy, niin sitten sijoitusta ei voi muuttaa. Käsittääkseni Pv ei kuitenkaan kategorisesti tyrmää nuorempien hakeutumista vapaaehtoispumppuihin.

 

[skärdis]

Minun käsittääkseni tuo sijoitushomma on varsin tapauskohtaista. Jos Maak:n haluavalla on Sa-sijoitus jossakin muussa joukossa, niin siihen pyritään löytämään korvaaja vapaasta reservistä, mutta jos sellaista ei löydy, niin sitten sijoitusta ei voi muuttaa. Käsittääkseni Pv ei kuitenkaan kategorisesti tyrmää nuorempien hakeutumista vapaaehtoispumppuihin.

Sama pätee luultavasti vanhempiinkin ressuihin, jos heillä on jotain erityisosaamista, jonka mukaan sijoitettu.

Työskentelin aiemmin tievaltiolla ja siellä oli erilaista siltainsinööriä ym. asiantuntijaa, jotka olivat sijoitettu sitä vastaaviin tehtäviin. Eräskin kaveri oli innokas ressu ja halaji maakkiinkin, mutta kun ei tuntunut millään pääsevän eroon siltainsinöörin sijoituksesta. Olisi kuulemma halunnut touhuta edes ressuna jotain muuta kuin omia työtehtäviään.

Sotavaltion kannalta kyllä ymmärrettävää pitää tuollaiset miehet tarpeellisimmissa tehtävissä.

 

[Kapiainen]

Minun käsittääkseni tuo sijoitushomma on varsin tapauskohtaista. Jos Maak:n haluavalla on Sa-sijoitus jossakin muussa joukossa, niin siihen pyritään löytämään korvaaja vapaasta reservistä, mutta jos sellaista ei löydy, niin sitten sijoitusta ei voi muuttaa. Käsittääkseni Pv ei kuitenkaan kategorisesti tyrmää nuorempien hakeutumista vapaaehtoispumppuihin.

Tuota noin.. Kuten julkisistakin lähteistä tiedämme, MAAKK:t ovat osa paikallisjoukkoja. Paikallisjoukot taas ovat tärkeä osa sodanajan joukkojamme.
Tämä tarkoittaa mm. sitä että MAAKK:den kokoonpano on jonkun tietyn organisaatiokaavion mukainen.
Jos MAAKK:t rakentuvat vain vapaaehtoisista, joista osa olisi vielä sijoitettu kriisin sattuessa toiseen joukkoon, niin olisiko tässä yhtälössä nyt jotakin joku ei täsmää sitten alkuunkaan??

Jatketaan: jos MAAKK:n tarvittava vahvuus olisi vaikkapa pyöreät 300 sotilasta. Vapaaehtoisia on saatu kasaan 80, joista 15 on vielä sijoitettu toiseen joukkoon kriisin aikana, niin millä todennäköisyydellä uskotte paikallisjoukkojen MAAKK:n olevan kriisin sattuessa tarvittavan 300 sotilaan sijasta 65 sotilasta - koska 15 halusi sijoituksensa muualle ja loppuja ei vaan vapaaehtoisina löytynyt??

Meillä on tunnetusti noin 750 000 sotilasta sijoittamattomassa reservissä. Meinaako joku että paikallisjoukkojen tärkeimpiin yksiköihin kuuluvaan MAAKK:aan vapaaehtoiseksi haluavalla olisi MAAKK:n päätymisen jälkeen kriisin sattuessa paikka jossakin toisessa joukossa??

Varmaan voi ollakin, mutta silloin joku jossakin on tehnyt virheen tai todennäköisimmin duunit on vielä vaiheessa. Se, mikä saattoi tässä maailmassa olla totta 2014, ei ollenkaan välttämättä ole samoin 2018.

 

[Victor Charlie]

?
Siis tarkoitin, että jos jollakin nuoremmalla Maak:n haluavalla on vielä sa-sijoitus johonkin muuhun joukkoon, niin se voidaan tapauskohtaisesti purkaa, kunhan sen Maak:n lähtevän paikka voidaan täyttää muusta reservistä. Kahta sijoitusta ei tietenkään voi olla.

 

[Kapiainen]

?
Siis tarkoitin, että jos jollakin nuoremmalla Maak:n haluavalla on vielä sa-sijoitus johonkin muuhun joukkoon, niin se voidaan tapauskohtaisesti purkaa, kunhan sen Maak:n lähtevän paikka voidaan täyttää muusta reservistä. Kahta sijoitusta ei tietenkään voi olla.

Juuri siihen viittasin.
Noin 750 000 sijoittamatonta = tämän päivän MAAKK:aan päätyvän tilalle tulee joku muu.

 

[KIM]

Huollon ymmärtää, mutta mikäs tuossa korohorohommassa on epäseksikästä? On sentään rauhan aikana vaarallisimpia tehtäviä. Kaatuneita ja haavoittuneita tulee lähes vuosittain.

En tiedä miksi krh ei kiinnosta niin paljon kuin normi kiväärimiehen työ. Minua se kiinnostaa. Tosin minulla on sellainen käsitys, ettei krh miehille ole aina osattu toteuttaa mielekkäitä harjoituksia esim. komppanian harjoitusten yhteydessä.

 

[JR49]

Minäpäs tunnen yhden intomielisen krh-miehen, pari kertaa siinä tehtävässä kerrannutkin, ennen kuin suostui houkutteluun ja meni Maakin krh-joukkueeseen. Kun oli kuulemma aina pula krh-miehistä.
Valitti taannoin, että vain yhdessä harkassa on toiminut heittimen kanssa. Pari muuta on mennyt sitten kulunvalvontaa ja kohteensuojausta opetellessa. Motivaatio niihin vähäistä, että aikoo lopettaa, kun kerran heittimiä ei pääse käpistelemään.

 

[Old Boy]

En tiedä miksi krh ei kiinnosta niin paljon kuin normi kiväärimiehen työ. Minua se kiinnostaa. Tosin minulla on sellainen käsitys, ettei krh miehille ole aina osattu toteuttaa mielekkäitä harjoituksia esim. komppanian harjoitusten yhteydessä.

Minäpäs tunnen yhden intomielisen krh-miehen, pari kertaa siinä tehtävässä kerrannutkin, ennen kuin suostui houkutteluun ja meni Maakin krh-joukkueeseen. Kun oli kuulemma aina pula krh-miehistä.
Valitti taannoin, että vain yhdessä harkassa on toiminut heittimen kanssa. Pari muuta on mennyt sitten kulunvalvontaa ja kohteensuojausta opetellessa. Motivaatio niihin vähäistä, että aikoo lopettaa, kun kerran heittimiä ei pääse käpistelemään.

Enpä haluaisi toimia vastuullisena johtajana, jos MAAK krh-joukkueineen joutuu tositoimiin! Onneksi ei tarvitsekaan. Krh-joukkue joka ei koskaan ammu harjoituksissa kovilla on vaarallisempi itselleen ja omille joukoille kun viholliselle. Muukin harjoittelu edellyttää osaavia kouluttajia, joita ei vapaaehtoispohjalta löydy kun hyvin harvalta alueelta. Tästä tietysti johtuu joutuminen aselajioppien sijasta kulunvalvontakoulutukseen. Ehkä MAAKien heitinjoukkueita aletaan tuottaa varusmiehistä, joka olisi järkevä ratkaisu ongelmaan.

 

[Talvela]

Mitäs hommia tuossa huolto ja komentojoukkueessa olisi? Vain onko turha pohtia koska toiveilla ei paljon merkitystä vaikka sisään pääsisi?

 

[Victor Charlie]

Minäpäs tunnen yhden intomielisen krh-miehen, pari kertaa siinä tehtävässä kerrannutkin, ennen kuin suostui houkutteluun ja meni Maakin krh-joukkueeseen. Kun oli kuulemma aina pula krh-miehistä.
Valitti taannoin, että vain yhdessä harkassa on toiminut heittimen kanssa. Pari muuta on mennyt sitten kulunvalvontaa ja kohteensuojausta opetellessa. Motivaatio niihin vähäistä, että aikoo lopettaa, kun kerran heittimiä ei pääse käpistelemään.

Minäpä veikkaan, että tuollakin komppanialla ensisijaiset tehtävät ovat niitä, missä tarvitaan kohteensuojaustaitoja. Jos Maak joutuu heti kättelyssä heittimillä ampumaan, niin kyllä sitten on jotakin mennyt pahasti vituralleen. Jos kaveri kerran on jo saanut koulutuksen heittimille, mutta ei kohteensuojaukseen, niin ihan oikein se koulutus on tuossa mennyt. Heitinmiesten (kuten muidenkin) koulutusta voidaan järjestää sitten tarpeen mukaan jopa perustamisen jälkeen. Kun harjoituspäiviä voidaan järjestää vain kourallinen vuodessa, niin tietenkin ne pitää suunnata sen ensisijaisen tehtävän mukaan.

 

[proileri]

Mitäs hommia tuossa huolto ja komentojoukkueessa olisi? Vain onko turha pohtia koska toiveilla ei paljon merkitystä vaikka sisään pääsisi?

HJ:ssa on normaali komppanian huolto, mallia muonitus, a-tarve, logistiikka, lääkintä.

Toisaalta HJ:han on se ainoa joka tekee ns. kovan harjoituksen joka kerta! 150 ukon taistelukunnon ylläpito on ihan vastuullinen tehtävä, ja motivoitunutta sekä siviilikoulutettua väkeä sielläkin on ollut.

 

[Aarne1]

Epäsuora maakuntaoperaattori harjoittelee itse. MPK:lla on ensi vkl Säkylässä krh-kurssi. Syksylle varmaan tulee muutama lisää ympäri Suomen.

 

[Benelli]

Enpä haluaisi toimia vastuullisena johtajana, jos MAAK krh-joukkueineen joutuu tositoimiin! Onneksi ei tarvitsekaan. Krh-joukkue joka ei koskaan ammu harjoituksissa kovilla on vaarallisempi itselleen ja omille joukoille kun viholliselle. Muukin harjoittelu edellyttää osaavia kouluttajia, joita ei vapaaehtoispohjalta löydy kun hyvin harvalta alueelta. Tästä tietysti johtuu joutuminen aselajioppien sijasta kulunvalvontakoulutukseen. Ehkä MAAKien heitinjoukkueita aletaan tuottaa varusmiehistä, joka olisi järkevä ratkaisu ongelmaan.

On vähän hankalaa järjestää kovilla ammuntaa heittimillä joten heitinmiesten harjoitukset ovat lähinnä asemaan menemistä, laskentaa, viestintää, yms.
Tosiaan pyritään haalimaan entisiä heitinmiehiä tai tykkimiehiä tähän.

Minäpä veikkaan, että tuollakin komppanialla ensisijaiset tehtävät ovat niitä, missä tarvitaan kohteensuojaustaitoja. Jos Maak joutuu heti kättelyssä heittimillä ampumaan, niin kyllä sitten on jotakin mennyt pahasti vituralleen. Jos kaveri kerran on jo saanut koulutuksen heittimille, mutta ei kohteensuojaukseen, niin ihan oikein se koulutus on tuossa mennyt. Heitinmiesten (kuten muidenkin) koulutusta voidaan järjestää sitten tarpeen mukaan jopa perustamisen jälkeen. Kun harjoituspäiviä voidaan järjestää vain kourallinen vuodessa, niin tietenkin ne pitää suunnata sen ensisijaisen tehtävän mukaan.

Heitinjoukkue on Maakin tulivoimaisin yksikkö joka voi lisäksi valaista ja savuttaa eikä sitä IMHO ole varaa sitoa muuhun säätämiseen.

Mitäs hommia tuossa huolto ja komentojoukkueessa olisi? Vain onko turha pohtia koska toiveilla ei paljon merkitystä vaikka sisään pääsisi?

Otetaan huomioon mutta osaston tarve tulee etusijalle.

 

[Talvela]

Otetaan huomioon mutta osaston tarve tulee etusijalle.

Itsellä ei ole oikein muuta hyödynnettävää siviilistä kuin kohtalainen kielitaito ja yleissivistys.

 

[Victor Charlie]

On vähän hankalaa järjestää kovilla ammuntaa heittimillä joten heitinmiesten harjoitukset ovat lähinnä asemaan menemistä, laskentaa, viestintää, yms.
Tosiaan pyritään haalimaan entisiä heitinmiehiä tai tykkimiehiä tähän.


Heitinjoukkue on Maakin tulivoimaisin yksikkö joka voi lisäksi valaista ja savuttaa eikä sitä IMHO ole varaa sitoa muuhun säätämiseen.


Otetaan huomioon mutta osaston tarve tulee etusijalle.

Jos Maak toteuttaa kohteensuojaustehtävää asutulla alueella keskellä siviili-infraa, niin heitinjoukkuetta ei takuuvarmasti käytetä edes valaisuun. Se ei myöskään makaa majoituksessa odottelemassa, josko seuraava tehtävä joskus viikkojen päästä tarvitsisi heitintukea. Siellä ne notkuvat puomilla/partiossa aivan kuten kaikki muutkin.

Paikallisjoukkojen ensisijaiset tehtävät ovat julkisten lähteiden mukaan pääsääntöisesti muita, kuin varsinaisia taistelutehtäviä.

 

[Aarne1]

Itsellä ei ole oikein muuta hyödynnettävää siviilistä kuin kohtalainen kielitaito ja yleissivistys.

PP:n yhteysupseeriainesta.

 

[Benelli]

Jos Maak toteuttaa kohteensuojaustehtävää asutulla alueella keskellä siviili-infraa, niin heitinjoukkuetta ei takuuvarmasti käytetä edes valaisuun.

Ihan kuin kaikki suojattavat kohteet olisivat keskellä siviili-infraa.

Se ei myöskään makaa majoituksessa odottelemassa, josko seuraava tehtävä joskus viikkojen päästä tarvitsisi heitintukea. Siellä ne notkuvat puomilla/partiossa aivan kuten kaikki muutkin.

Eivät ne vain makaa mutta kun tulikomentoja alkaa tulla niin on kiire eikä vastapuoli ilmoita asiasta etukäteen.

Paikallisjoukkojen ensisijaiset tehtävät ovat julkisten lähteiden mukaan pääsääntöisesti muita, kuin varsinaisia taistelutehtäviä.

Ei mutta onnistunut kohteensuojaus todennäköisesti vaatii taistelutoimintaa ja siinä on eduksi jos esimerkiksi voidaan vaikuttaa tehokkaasti vihollisen kranaattikonekivääreihin jotka ampuvat järven toiselta puolelta.

Mitä merkitystä on heitinjoukkueella jota ei käytetä silloin kun sitä tarvitaan?

 

[Victor Charlie]

Ihan kuin kaikki suojattavat kohteet olisivat keskellä siviili-infraa.


Eivät ne vain makaa mutta kun tulikomentoja alkaa tulla niin on kiire eikä vastapuoli ilmoita asiasta etukäteen.


Ei mutta onnistunut kohteensuojaus todennäköisesti vaatii taistelutoimintaa ja siinä on eduksi jos esimerkiksi voidaan vaikuttaa tehokkaasti vihollisen kranaattikonekivääreihin jotka ampuvat järven toiselta puolelta.

Mitä merkitystä on heitinjoukkueella jota ei käytetä silloin kun sitä tarvitaan?

Kaikki kohteet eivät toki ole keskellä siviili-infraa. Mutta useimmat ovat.

Jos vastapuoli pääsee lähelle suojattavaa kohdetta niin vahvoin joukoin, että sitä on kuritettava heittimillä kesken kohteensuojaustehtävän, on sekä suojaavan portaan että ylemmän tahon tiedustelussa istuttu silmät kiinni ja sormet korvissa jo pidemmän aikaa.

Kohteensuojauksen tarkoitus on estää vihollisen tiedustelu- ja tuholaistoiminta. Vastustaja on jv-aseilla aseistettu partio tai ryhmä, tai siviilikamppeissa liikkuva yksittäinen tiedustelija, ei mikään krkk:a mukanaan rahtaava mekanisoitu komppania. Jos sellainen ilmaantuu alueelle, kohteensuojausryhmityksestä siirrytään puolustusryhmitykseen. Samalla tietysti suojaustehtävä muuttuu puolustustehtäväksi. Suojaavan yksikön ja ylempien portaiden tiedustelun tehtävä on pitää huoli siitä, että reagointiaika riittää ryhmityksen muuttamiseen.

Silloin sitä krh:ta mahdollisesti tarvitaan.

 

[Ingsoc]

Kohteensuojauksen tarkoitus on estää vihollisen tiedustelu- ja tuholaistoiminta.

Kohteensuojaus ei ole kohteen vartiointia.

Tarkoitus on estää vihollisen erikoisjoukkojen toiminta kohdetta vastaan ja tietyissä tapauksissa jopa esimerkiksi maahanlaskujoukkojen hyökkäys.

 

[Victor Charlie]

No maahanlaskujoukkojen hyökkäystä ei takuulla pysäytetä kyselemällä henkkareita tarkastuspisteellä tai aluepartiossa, joten tajunnet pointtini ryhmityksen muutoksesta.